7.8.2023
ARE:n muutosneuvotteluiden aikaan Björkbackan silloinen työnjohtaja pohti, ettei ole järkevää päästää menemään pätevää työntekijää, jolla on vankka, lähes 40 vuoden työkokemus. Hän totesi Björkbackalle, että tämä sopisi hyvin työnjohtotehtäviin.
Ajatus pohjautui siihen, että Björkbacka oli jo muutaman vuoden ajan tehnyt asennustöiden rinnalla urakkapuolen huolto- ja takuutyökierroksia, Congrid-turvallisuushavaintoja, vika- ja puutelistoja sekä luovutusraportteja.
– Muutosneuvotteluiden loppupuolella minulle soitettiin, että työnjohtajan töitä olisi. Ajattelin, että lähden kokeilemaan, Björkbacka sanoo.
Talotekniikan erikoisammattitutkinto, talotekniikkaurakoinnin osaamisala
Projektinjohtajan tehtävien myötä 58-vuotias Björkbacka hakeutui Taitotaloon suorittamaan talotekniikan erikoisammattitutkintoa talotekniikkaurakoinnin osaamisalalta. Valinta oli itsestään selvä, sillä hän kuuli muilta työnjohtajilta myös heidän suorittaneen tämän tutkinnon.
Ensimmäiseksi omaksi työkohteeksi valikoitui Tuusulaan rakennettava kulttuuritalo Monio, joka on hyvä esimerkki vastuullisesta rakentamisesta. ARE oli saanut hoidettavakseen uudisrakennuksen talotekniikan projektinhoidon koko kiinteistön kattavassa IV-urakassa. Työkohteessa oli tarkoitus olla paikan päällä koko ajan, joten se sopi hyvin ARE:n työnjohtajista kohdetta lähimpänä asuvalle Björkbackalle.
Oppisopimusopiskelu yhdistää työn teon ja oppilaitoksessa opiskelun
Opiskelu lähti sujumaan hyvin. Lähipäiviä oli kerran kuussa ja ne katkaisivat mukavasti työarjen ja arkirutiinit. Björkbacka myös arvosti sitä, että tutkinnon suorittamiseen ei kuulunut muita opiskelijaelämän oheistoimintoja, vaan hän pystyi keskittymään ainoastaan opiskeltavaan asiaan.
– Oppisopimus on hyvä opiskelumuoto. Iltaisin ja viikonloppuisin on aikaa opiskelulle ja sen voi tehdä silloin, kun muut askareet antavat myöden. Aikuisena opiskelussa on vapaus valita, milloin keskittyy opintoihin, Björkbacka sanoo.
Haastavinta, mutta toisaalta antoisinta Björkbackan opiskelussa oli tietotekniikan käytön opettelu. Aikaisemmassa asentajan työssään hän ei tietokonetta ollut juuri tarvinnut, työnjohtajan tehtäviä sen sijaan hoidetaan paljon tietokoneella.
– Olin minä Exceliä vähän käyttänyt ja jotain muitakin, mutta koulutuksessa sain paljon lisäoppia sen ja monien muiden ohjelmien käyttämiseen. Lisäksi opin paljon tiedonhakua ja tiedostonhallintaa, Björkbacka kertaa.
Varmuutta ja ymmärrystä opinnoista
Kokeneena ammattilaisena Björkbackalla oli selvä käsitys siitä, miten asioita tehdään työmaalla. Koulutuksen suurimmaksi eduksi hän kertoo saaneensa varmuuden siitä, että jotkut kummallisilta tuntuvat asiat tehdään juuri niin kuin tehdään.
– Nyt ymmärrän, mitä lainsäädäntöä tai viranomaismääräyksiä asioissa on taustalla. Siitä syystä tietyt jutut tehdään, niin kuin tehdään. Koulutus lisäsi tietoa iv-urakan tästä puolesta, Björkbacka sanoo.
Asentajan roolista pitää oppia pois
Uudessa työroolissaan Björkbacka on joutunut taistelemaan itsensä kanssa, että on malttanut antaa asentajien tehdä oman työnsä.
– Nyt työnjohtajana ei tarvitse olla siellä kanavan päässä kiinni, vaan ainoastaan käydä katsomassa, että ne ovat oikeassa paikassa.
– On pitänyt osata hypätä pois entisestä roolista.
Roolinvaihtoon Björkbacka on saanut apua ARE:n tuotantopäällikkö Jani Kempiltä, joka on hänen esimiehensä ja on toiminut myös hänen työpaikkaohjaajanaan. Samoin Taitotalon kouluttajat Harri Fränti ja Jaakko Fallström ovat auttaneet paljon.
Tärkeää uudessa roolissa on ollut oppia tekemään asioita yksi kerrallaan, vaikka tehtäviä olisi jonossa paljon. Tällöin työt tulevat tehdyksi hyvin ja niihin pystyy keskittymään kunnolla.
Ison hirsirakennuksen iv-töiden työnjohtotehtävistä sai hyviä näyttöjä tutkintoon
Monio on korkeatasoista ja kunnianhimoista arkkitehtuuria noudatteleva hirsirakennus. Se lienee yksi tausta sille, että Tuusula on saanut ympäristöministeriön ja Motivan myöntämän Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan.
Moniossa on muun muassa poikkeuksellinen sisäilmakanava, joka on kokoluokaltaan iso, hieno ja toimiva ratkaisu. Haasteena on rakennuksen iso juhlasali, jolla on erilaisia käyttötarkoituksia. Juhlasalikäytössä tai urheilutapahtumassa ilmanvaihdon täytyy olla erilainen, mutta kummassakin tietysti juuri sopiva.
– Salin katsomo lähtee hyvin ylhäältä ja laskeutuu alas. Juhlatilaisuudessa siellä on ihmisiä todennäköisesti hyvin paljon ja silloin ilmaa pitää saada enemmän kuin urheilutapahtumassa, jossa on vähemmän osallistujia, Björkbacka kertoo.
Talon suunnitelmiin oli kirjattu, että ilman liikkumista tilassa pitää testata savusuuntauksella. Savusuuntaus on silmämääräinen keino todentaa ilman liikkumista, eikä siinä tarvitse käyttää mittareita.
– Savusuuntauksella näimme helposti, mihin ilma menee ja kuinka nopeasti.
Katso Raimo Björkbackan kuvaamaa videota savusuuntauksesta juhlasalissa:
Vastuullinen ja energiatehokas rakentaminen tulee yleistymään tulevaisuudessa
Vastuullisen rakentamisen korostuessa yhä vahvemmin puurakentamisen suosio on ollut pitkään kasvussa. Hirsirakenteet ovat hyvin hengittäviä ja parantavat sisäilman laatua. Tämä tekee Monion kaltaisesta hirsirakentamisesta erinomaisen vaihtoehdon terveellisempiä ja luonnollisempia sisätiloja arvostaville.
– Tulevaisuudessa voidaan odottaa entistä enemmän uusia teknologioita ja innovaatioita, jotka tekevät hirsirakentamisesta entistäkin tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää. Esimerkiksi uusimmat hirsirakentamisen teknologiat sallivat erittäin pitkät puuverhoukset, mikä vähentää hukkaa. Lisäksi jätteet pystytään käyttämään tehokkaammin, kouluttaja Harri Fränti sanoo.
Fränti kannattaa vastuullista rakentamista ja energiatehokkuusajattelua ja iloitsee erityisesti siitä, että pääsi Raimo Brjökbackan näyttöjen kautta tutustumaan Tuusulan Monioon.
Tulevaisuudessa hirsirakentaminen voi myös yhdistyä muiden kestävien rakennusmateriaalien kanssa, kuten lasi, tiili tai betoni, mikä antaa täysin uusia mahdollisuuksia. Tulevina vuosina tarve ympäristöystävällisille, terveellisille ja kestäville asumisratkaisuille tulee vain kasvamaan.
– Hirsirakentamisen tulevaisuutta voidaan pitää hyvin lupaavana, Fränti sanoo.
Hirsirakentamisen elinkaariajattelu ja energiatehokkuus
Elinkaariajattelu ja talotekniikka liittyvät keskeisesti rakennusten energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Elinkaariajattelu tarkoittaa rakennuksen elinkaaren kokonaisvaltaista arviointia, jossa huomioidaan sen suunnittelu, rakentaminen, käyttö, ylläpito ja purkaminen. Tavoitteena on minimoida rakennuksen ympäristövaikutukset ja kustannukset koko sen elinkaaren ajan.
– Rakennusten muuntojoustavuus luo tulevaisuudessa suuria haasteita talotekniikalle, erityisesti ilmastoinnin toteuttamiselle järkevästi. Moniossa tällaista haastetta jo oli, Fränti sanoo.
Talotekniikalla tarkoitetaan rakennuksen teknisiä järjestelmiä, kuten lämmitystä, ilmanvaihtoa ja sähköjärjestelmiä. Näiden järjestelmien energiatehokkuutta parantamalla voidaan vähentää rakennuksen energiankulutusta ja siten pienentää sen ympäristövaikutuksia.
– Esimerkiksi hyvin suunnitellulla ilmanvaihdolla voidaan parantaa sisäilman laatua ja samalla vähentää energiankulutusta, Fränti sanoo.
Elinkaariajattelu ja talotekniikka ovat molemmat keskeisiä keinoja rakennusten energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Niillä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä energiankulutuksessa ja hiilidioksidipäästöissä, mutta samalla myös parantaa asumisviihtyvyyttä ja terveyttä.
Fränti toivoo Monion kaltaisten isojen hirsirakennushankkeiden yleistyvän Suomessa.
Työnjohtajan työsuunnitelmat
Björkbackalla on erikoisammattitutkintopaperit nyt plakkarissa ja seuraavaksi hän suunnittelee keskittyvänsä työntekoon. Björkbacka voisi ajatella käyvänsä vielä joitain pienempiä koulutuksia eri ohjelmien käyttöön. Tulevaisuus tuntuu vakaalta, sillä tutkintotodistus antaa varmuutta.
– Työelämässä voi tapahtua mitä vain.
Tutustu tutkintoon tarkemmin: Talotekniikan erikoisammattitutkinto, talotekniikkaurakoinnin osaamisala
Teksti: Minna Moshnikoff
Kuvat: Minna Moshnikoff ja Raimo Björkbacka
Video: Raimo Björkbacka
