Suomen kilpailukyky perustuu ennen kaikkea osaamiseen ja sen nopeaan päivittämiseen. Vaikka ymmärrämme taloudelliset realiteetit ja leikkausten välttämättömyyden, näemme aikuiskoulutukseen kohdistuvat leikkaukset uhkana Suomen kilpailukyvylle. Koulutus ei ole kuluerä vaan investointi, joka palautuu nopeasti lisääntyneenä tuottavuutena.
Haluamme tuoda aikuiskoulutuskeskusteluun konkreettisia ratkaisuja: joustavampia koulutusmuotoja, tehokkaampaa rahoitusmallia ja työelämälähtöisempää koulutusta. Uskomme, että oikeilla päätöksillä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta voidaan tehdä Suomen vahvin kilpailuetu myös taloudellisesti haastavina aikoina.
Taitotalo ehdottaa keskustelua ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan laajentamisesta. Yhteisenä tavoitteena voisi olla järjestelmä, jossa sekä yritykset ja organisaatiot että yksityishenkilöt voisivat halutessaan osallistua ammatillisen koulutuksen kustannuksiin.
Vuonna 2026 voimaan tuleva uusi rahoitusmalli ei kata henkilöstökoulutusta, mikä poistaa yrityksiltä mahdollisuuden osallistua ammatillisen koulutuksen kustannuksiin. Taitotalon näkemyksen mukaan henkilöstökoulutus olisi tärkeää säilyttää omaehtoisen ammatillisen koulutuksen rinnalla.
Avoimessa ammatillisessa koulutuksessa yksityishenkilöt voisivat hankkia omakustanteisesti kokonaisia tutkintoja, osatutkintoja ja tutkintoa pienempiä kokonaisuuksia. Yhteistä laatua varmistamassa olisi se, että osatutkinnot ja tutkinnot arvioitaisiin aina virallisten tutkinnon perusteiden mukaisesti.
Ammatilliseen aikuiskoulutukseen hakeutuu monia aikuisopiskelijoita, jotka kaipaavat ammattiosaamisen päivitystä työtehtävien muuttuessa tai alaa vaihtaessaan. Näille opiskelijoille sopivina vaihtoehtoina toimivat usein ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.
Perustutkintoon sisältyvät yhteiset tutkinnon osat (YTO-opinnot) tarjoavat arvokasta yleissivistävää osaamista. Taitotalon kokemusten perusteella olisi hyödyllistä pohtia, voisiko erityisesti työuran loppupuolella olevien opiskelijoiden kohdalla harkita joustavampaa lähestymistapaa YTO-opintoihin. Monet aikuiset ja varttuneemmat opiskelijat ovat jo aiemmin suorittaneet useampia tutkintoja, joihin on sisältynyt vastaavaa yleissivistävää sisältöä.
Yksilöllisempi opintosuunnittelu tehostaisi ammatillisten valmiuksien kehittämistä ja helpottaa uuden osaamisen soveltamista työtehtävissä.
Nykyinen käytäntö, jossa yhteiset tutkinnon osat ovat pakollisia oppivelvollisuusikäisille ja ensimmäistä tutkintoaan suorittaville, on ollut toimiva. Heidän osaltaan järjestelmä voisi säilyä ennallaan.
Taitotalo nostaa esiin kysymyksen, onko 1990-luvulla käyttöönotettu kolmiportainen valinnaisuutta rajoittava tutkintojärjestelmä edelleen ketterin mahdollinen. Työelämän ja opiskelijoiden tarpeiden muuttuessa olisi arvokasta tarkastella yhdessä, miten tutkintojärjestelmää voitaisiin kehittää kaikkien osapuolten eduksi.
Taitotalo ehdottaa avointa ja rakentavaa keskustelua eri toimijoiden kesken ammatillisen koulutuksen modernisoinnista. Voisimme yhdessä kehittää ammatillisen koulutuksen strategiaa, joka huomioi tasapainoisesti kaksi tärkeää kohderyhmää:
Taitotalo on Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry:n jäsen. EOL toimii elinkeinoelämän ja yksityisten ammatillisten oppilaitosten keskeisenä yhteistyöelimenä ja edunvalvojana. Se tukee ja edistää yksityisten ammatillisten ja elinkeinoelämän oppilaitosten koulutustoiminnan kehittämistä sekä valvoo niiden yhteisiä etuja koulutuskentällä.
EOL on teettänyt kattavan selvityksen "Lupa kasvaa – Dataa ammatillisesta koulutuksesta" (pdf), joka kokoaa yhteen lähes sadan tutkimuksen ja tilaston tietopohjan. Raportti tarjoaa vankan perustan ammatillisen koulutuksen työelämävaikutusten ja kansantaloudellisen merkityksen tarkasteluun.
Taitotalo ja muut EOL:n jäsenoppilaitokset ovat sitoutuneet näihin teeseihn strategisessa toiminnassaan.
EOL:in teesit ohjaavat toimintaamme yhdessä meidän omien ratkaisuehdotustemme kanssa. Yhdessä ne muodostava Taitotalon perustan kehittää koulutuspalveluita työelämän tarpeisiin.
Lue lisää LUPA KASVAA | EOL ry
Ammatillinen aikuiskoulutus on tehokas tapa vastata kilpailukyvyn ja tuottavuuden haasteisiin, mutta nykyinen järjestelmä on liian hidas ja byrokraattinen.
Käymme jatkuvaa yhteiskunnallista keskustelua eri alojen asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa. Tuomme opiskelijoidemme ja asiakkaidemme äänen kuuluviin valtakunnan päättäville tahoille ja muille yhteistyökumppaneillemme.
