29.4.2022
Hänen työhönsä kuuluu aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon ja opiskeluvalmiuksien arvioiminen sekä testattavien ohjaaminen heille sopivaan koulutukseen. Elina vastaa myös testien toimivuuden arvioinnista tilastollisin analyysein. Lisäksi hän fasilitoi testien pisterajojen asettamista. Pitkän linjan ammattilaisena Elina kouluttaa opettajia ja eri viranomaisia kielitaidon arvioinnissa ja testinlaadinnassa.
Testipiste täytti kaksitoista vuotta huhtikuussa 2022. Elina on työskennellyt Testipisteessä sen perustamisesta alkaen. Työura Testipisteellä sai alkunsa, kun Elina tuli Taitotaloon (entinen Amiedu) S2- eli suomi toisena kielenä -opettajaksi. Silloinen esihenkilö huomasi Elinan potentiaalin ja antoi tälle tehtäväksi suunnitella uusia koulutuksia. Pian esimerkiksi Helsingin kaupunki osti Elinan kehittämän oman äidinkielen opettajille suunnatun suomen kielen kurssin.
– Muistan, että kurssilla oli ainakin somalian ja tšekin kielten opettajat, Elina sanoo.
Testipiste syntyi yhteistyöllä
Vuonna 2010 esihenkilö kysyi Elinalta, haluaisiko hän töihin Testipisteelle. Testipiste perustettiin, kun Euroopan sosiaalirahaston hanke, jonka tavoitteena oli kehittää pääkaupunkiseudulle yhtenäinen kielitaidon lähtötason arviointimalli, sai rahoituksen. Huhtikuussa 2010 neljä pääkaupunkiseudulla toiminutta kotoutumiskoulutuksen järjestäjää eli Axxell, Amiedu (nykyisin Taitotalo), Edupoli (nykyisin CareeriaPlus) ja Eiran aikuislukio aloittivat yhteistyön Testipisteessä.
Elinan sydän sykkii testien ja arvioinnin kehittämiselle. Operatiivista asiakastyötä eli kielitaidon testaamista Elina on tehnyt valtavasti. Työurastaan Testipisteessä Elina on kiitollinen.
– Tämä on todellakin eturivin näköalapaikka, missään muualla ei tehdä samanlaista työtä eikä ainakaan yhtä isosti.
Testipisteen mallit ja materiaalit ovat olleet ja ovat edelleen laajassa käytössä valtakunnallisesti. Testipisteen tavoite on alusta alkaen ollut jakaa osaamistaan ja levittää arviointiosaamistaan valtakunnallisesti. Se on järjestänyt kymmeniä koulutuksia: testimateriaalien käyttöönottokoulutuksia, kaikille avoimia arviointiaiheisia koulutuksia, oppilaitosten, opettajayhdistysten ja ELY-keskusten toiveiden mukaan räätälöityjä koulutuksia, luentoja ja esityksiä Opetushallituksen tarpeisiin.
– Tähtäämme laadukkaaseen, kansainvälisten standardien mukaiseen arviointiin.
Kieli muuttuu
Perinteisestä opettajan työstä Elinan työ poikkeaa siten, että hän ei näe asiakkaitaan kuin kerran. Välillä Elina miettii, miten jollekin asiakkaalle on mahtanut käydä. Asiakkaita yhdistää se, että he ovat työttömiä työnhakijoita, ja se, että työvoimaviranomainen on kehottanut heidät testiin. Heidän taustansa ovat täysin erilaisia. He ovat iältään 17–60-vuotiaita. Suomessa oloaika vaihtelee paljon, osa on ollut Suomessa 20 vuotta ja osa vasta kaksi viikkoa.
Maailmanpoliittinen tilanne näkyy asiakkaiden kansalaisuuksissa.
– Aikaisemmin tuli paljon virolaisia ja venäläisiä, sitten irakilaisia ja sitten afganistanilaisia.
Ennen kielitestiin lähettämistä työvoimaviranomainen ei välttämättä tapaa asiakasta, joten testiin tulee jonkin verran ihmisiä vahingossa. Elina kertoo oppineensa, että ihmisen kielitaitoa tai varsinkaan kykyä oppia kieltä ei voi arvioida koulutuksen perusteella.
– Sillä, mistä ihminen tulee, ei ole mitään väliä. Oppimisnopeutta ei voi päätellä.
Elina ajattelee, että kantasuomalaisuus vähenee pikkuhiljaa ja että monikulttuurisuus lisääntyy. On totuttava siihen, että suomea voi puhua todella monella tavalla.
Työnantajien epärealistiset odotukset
Työnantajien odotukset maahanmuuttajien kielitaidosta ovat Elinan mielestä usein epärealistisia. Ennen kuin listaa rekrytointi-ilmoitukseen kielitaitovaatimuksia, kannattaa miettiä, millaista kielitaitoa työssä oikeasti tarvitsee. Elina tunnistaa vaatimuksissa myös työnantajien pelon siitä, miten kommunikoida, jos hakija ei osaakaan hyvää suomea tai englantia. Toisinaan työnantaja saattaa kiinnittää vahvaan aksenttiin liikaa huomiota, vaikka hakijan kielitaito olisikin varsin hyvä.
Testipisteellä työskentelee vakituisesti viisi henkilöä ja joka päivä joku työntekijöistä kohtaa pitkään suomessa asuneen maahanmuuttajan, joka ei osaa lukea eikä kirjoittaa.
– Luku- ja kirjoitustaidoton aikuinen ei helposti kehity toimivaksi kielenkäyttäjäksi. Kielenoppimisessa on herkkyyskaudet. Jos oppii vasta 50-vuotiaana lukemaan, lähtötilanne ei ole helppo.
Suomessa asuvia maahanmuuttajia Elina kannustaa käyttämään rohkeasti kieltä. Kieltä oppii, kun sitä puhuu sinnikkäästi. Jos maahanmuuttaja käyttää suomen kieltä, vastapuolelta keskustelun kääntäminen englanniksi on karhunpalvelus. Lasten rohkeudesta kannattaa ottaa mallia.
– Aikuinen pelkää väärin sanomista, mutta lapsi ei.
Kokemusasiantuntijana asiakkaan saappaissa
Kielistä ja kulttuureista kiinnostunut Elina aloitti japanin kielen opinnot aikuisena.
– Vaikka olen kieltenopettaja ja hallitsen oppimisstrategiat, tällä hetkellä pystyn lukemaan japaniksi lastenkirjaa. Osaan kirjoittaa tavumerkeillä.
Japanissa kirjoitusmerkkejä opiskellaan kaksitoista vuotta koulussa. Lukion oppimäärän jälkeen merkkejä osataan noin 2000–3000. Sillä merkkimäärällä pystyy lukemaan sanomalehtiä. Aina tilaisuuden tullen Elina suuntaa lomamatkalle Japaniin. Paikallinen kulttuuri kiehtoo häntä.
– En aloittanut japanin opintoja siksi, että saisin kokea, miltä tuntuu olla kielenoppija, mutta opinnot avasivat silmäni sen suhteen, miltä lukutaidottomuus aikuisena tuntuu.
Älkää menkö naimisiin!
Kielten oppimiseen pätevät samat lainalaisuudet kuin kaikkeen oppimiseen. Motivaatio ja taidon tarve ratkaisevat. Esimerkiksi Suomeen töihin haluavat virolaiset, jotka eivät osaa hyvin englantia, oppivat helposti suomea. Hyvin koulutettua brittiä eivät sen sijaan välttämättä suomen kielen opinnot hirveästi motivoi.
– Esimerkiksi nuoret darin kieltä puhuvat henkilöt oppivat nopeasti suomea, koska heillä ei ollut muuta kieltä, millä kommunikoida.
Suomalaisen kanssa seurusteleville kieltä opiskeleville maahanmuuttajille Elinalla on vinkki:
– Älkää menkö naimisiin!
Pitkän työuransa aikana Elina on havainnut, että niin kauan kuin kielenoppijalla on tyttö- tai poikakaveri, kieltä opitaan ja opiskellaan aktiivisesti. Naimisiin menon jälkeen sen sijaan yhteisenä kielenä aletaan käyttää esimerkiksi englantia. Suomalaisen kanssa pitkässä parisuhteessa olevat maahanmuuttajat kertovat usein, ettei kumppani enää jaksa puhua heidän kanssaan suomea. Oikeasti Elina tietenkin ymmärtää, että elämässä on muutakin kuin kielenoppiminen eikä vakavissaan kannusta ketään välttämään avioliittoa.
Opettaja tarjoaa leipää ja sirkushuveja
S2-opettajan ammatin Elina ajattelee sopivan henkilöille, jotka pitävät itsenäisestä ja luovasta työstä. Elina kuulee usein opettajien sanovan, että he pitävät opettamisesta, mutta arviointi on kamalaa. Välillä Elina miettii, onko nykyopettajankoulutuksessa jotakin vialla, kun arvioinnista tulee helposti mörkö. Lempilapsenaan arviointia pitävä Elina kehittää aktiivisesti opettajille käytännönläheistä ja matalan kynnyksen arviointikoulutusta.
– S2-opettajat voivat olla helposti yksinäisiä työntekijöitä. Monissa kouluissa S2-opettajia on vain yksi tai maksimissaan muutama. Siksi verkostoituminen on erityisen tärkeää.
Opettajien kouluttaminen on Elinasta tärkeää ja kiinnostavaa. Koulutukseen osallistujina opettajat haastavat, sillä he osaavat arvioida koulutusta pedagogisesti ja kriittisesti. Elinan tie opettajaksi alkoi kirkastua lukiossa. Opettajuuteen tarvitaan sopiva yhdistelmä tarinankertojaa ja viihdetaiteilijaa.
– Tykkäsin äidinkielestä ja viihdyin estradilla, kertoo jo ala-asteella kavereilleen erilaisia kerhoja järjestänyt Elina.
Rakkaus kieleen inspiroi lobbariksi
Ammatillisesti Elina haaveilee tekevänsä tulevaisuudessa testien tilastollista analyysiä, kehittävänsä testejä ja niihin liittyvää analytiikkaa.
– Tilastotiedettä ja -analyyseja olisi kiva osata vielä nykyistä enemmän.
Kotoutumista koskeva laki ja siihen liittyvä opetussuunnitelma uudistuivat. Testipisteen henkilökunta yritti aktiivisesti vaikuttaa siihen, että opetussuunnitelmaan kirjattaisiin valtakunnallisesti yhtenäiset kielitestit.
– Testien kehittäminen on todella kiinnostavaa. Voisin tehdä sitä kaikki päivät.
Vuosi 2022 on sekä Testipisteelle että Elinalle juhlavuosi. Kun Testipiste täytti huhtikuussa 12 vuotta, niin Elina täytti kuun alussa 50 vuotta.
– Kun aloitin Testipisteessä, olin vielä nuori, sanoo Elina ja miettii, miten hänestä on kahdessatoista vuodessa kasvanut ammattilainen, joka toimii kielitestauksen lobbarina ja ottaa kantaa poliittisiin päätöksiin.
