2.3.2022
Kaikkien energiamuotojen hintojen nousu on aiheuttanut Suomessakin menneen syksyn ja talven mittaan paljon keskustelua. Järjestelmien tasolla hinnan nousu on positiivista, koska se ohjaa hakemaan uusia vaihtoehtoja kohonneille kustannuksille.
Yksilöiden tasolla hintojen nousua ei varmasti tervehdi ilolla - oli sitten kyse liikennepolttonesteiden tai lämmityksen hinnan nousuista. Jo muutama vuosi sitten keltaliivien mielenosoitukset Ranskassa toivat tätä tosiasiaa selvästi esiin. Myös Helsingissä viime kuussa järjestetyissä mielenosoituksissa yhtenä syynä oli polttoaineiden kova hinta.
Uusiutuva energia on vaihtoehto fossiilisille polttoaineille
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ihmiskunnalla ei ole vaihtoehtoja fossiilisista polttoaineista luopumiselle. Helsingin Sanomien artikkelissa 28.2.2022 kirjoitettiin siitä, että konkreettisten toimien lisäksi kestävä yhteiskunta vaatii raportin mukaan kulttuurista muutosta, muun muassa järjestelmien panemista uusiksi.
Tämän tavoitteen yhtenä ilmentymänä on Suomessakin pöhisee toista miljoonaa lämpöpumppua. Ne nivovat yhteen ilmastonmuutoksen hillinnän ja kotitalouksien säästämisen, hyödyntäessään ympäristön energiaa.
Auringon meille lähettämää energiaa on varastoituneena sekä maaperään että meitä ympäröivään ilmaan. Toki tätä on talviaikaan vaikea uskoa, mutta lämpöpumput puristavat ympäristömme energiaa niin tiiviiseen muotoon, että se on hyödynnettävissä lämmitykseen.
Uusiutuvan energian osuus on nousussa
EU-tasolla lämmittämisessä ja viilentämisessä käytetystä energiasta tuotettiin 12 % uusiutuvalla energialla vuonna 2004. Vuonna 2020 osuus oli noussut jo 23 prosenttiin. Vaikka Bill Gates lisäisi ydinvoiman tuotantoa, hänenkin mielestään auringon ja tuulen tieltä pitää edelleen raivata esteitä.
Ennustin kaksi-kolme vuotta sitten, että Hanhikiven voimalaa ei Suomeen rakenneta lainkaan. Koronan jälkeen seurasi uusi musta joutsen Putinin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Nyt uskon, että Hanhikivi nousee ehkä tuhkasta, mutta sijoittajat eivät tule Venäjältä. Saksassakin on jouduttu pohtimaan uudelleen luopumista ydinvoimasta, kun Venäjän kaasun hinta nousee ja mahdolliset pakotetoimet estävät Venäjän energian käytön kokonaan.
Mistä maksamme, kun ostamme energia?
Energian hinta on pitkälti politiikkaa. Raakaöljyn hinta nousi korkeimmilleen sitten vuoden 2014, kun Venäjä aloitti sotansa Ukrainassa. Bensan hinnasta Suomessa on 60 % veroja. Öljyntuottajat eivät ole kyenneet vastaamaan koronasta toipuvien talouksien kiihtyvään kysyntään.
Sähkön hinta on ollut tänä talvena todella korkealla. Joulukuun seitsemäntenä päivänä 2021 verollinen pörssihinta nousi lähes 1,3 euroon kilowattitunnilta. Korkeampia hintoja nähtiin vain kymmenisen vuotta sitten, kun reservivoimaloita jouduttiin käynnistämään.
Maaliskuun ensimmäisenä 2022 toimme Suomeen sähköä Venäjältä noin 800 MW teholla. On helppo ennustaa, että energian hinta on jatkossa entistä enemmän tehoriippuvaista. Nopeat heilahtelut energian hinnassa kasvavat ja epävarmuus myös suurten ja pitkäikäisten investointien ympärillä lisääntyy.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voi tarkemmin perehtyä IPCC:n raportin avulla.
Harri Fränti toimii kouluttajana talotekniikan alalla sekä isännöinnissä. Fräntin mielestään energiatehokkuus on tärkeintä, kaikki muu on pähkinöitä. Lisäksi hänen sydäntään ovat lähellä Lean-asiat.
