27.4.2022
Auringosta ja tuulesta saamme kyllä riittävästi energiaa. Kiinnostavaa onkin, miten valita energiavaihtoehdoista parhaat ja miten tuottaa uusia innovaatioita energian varastointiin. Varastointi kuitenkin on se kriittinen tekijä energiasta puhuttaessa.
Varastoinnin lisäksi pitäisi ratkaista, miten voimme siirtää energiaa siten, että sitä olisi sopivasti tarjolla juuri kun sitä tarvitaan. Asiaan liittyy monta haastetta, joiden ratkaisuun tarvitaan valtavasti suunnittelua ja osaamista – innovaatioistakaan ei olisi haittaa!
Mitoituslämpötilojen säätö avuksi energia-asioissa
Suomi on jaettu lämmityksen mitoittamista varten neljään säävyöhykkeeseen. Kylmimmillään ulkoilman lämpötilat eri vyöhykkeillä vaihtelevat etelän -26 asteesta pohjoisen -38 asteeseen.
Ilmastonmuutoskeskustelun velloessa haluaisin nostaa esiin ajatuksen, että osaratkaisuna energiahaasteeseen mitoituslämpötiloja voisi laskea pari astetta. Tällöin energian tarve vähenisi. Toki sisälämpötila olisi matala niinä muutamina tunteina, kun mitoituspakkanen saavutetaan, mutta kansa voisi tällöin osallistua energiatalkoisiin lisäämällä pari villapaitaa. Ukrainalaiset joutuvat kestämään kylmää paljon pidempään.
Biomassaa ei sovi unohtaa
Biomassan osuus uusiutuvasta energiasta on jäämässä odotettua pienemmäksi. Tähän on syynä säädösten ripustautuminen pelkän sähkön käyttöön esimerkiksi liikenteessä. Biokaasua voitaisiin käyttää sekä liikenteessä että maakaasuvoimaloissa. Jos kaasu ohjautuu raskaan liikenteen käyttöön, jakelu voidaan hoitaa merkittävästi pienemmillä investoinneilla kuin jos tarvitaan henkilöautoliikenteen jakeluverkko. Fossiilienergiaa kuitenkin korvautuu sama määrä.
Vedyn siirto, sähkön siirto – mikä onkaan seuraava siirto?
Vetyteknologiassa hajotetaan vesi vedyksi ja hapeksi sähkön avulla. Vety voidaan sitten käyttää sellaisenaan energian lähteenä tai siitä voidaan valmistaa synteettisiä polttoaineita. Niissä on se hyvä puoli, että niiden siirtoon on olemassa valmista infraa.
Aurinkoenergian siirto sähkönä Pohjois-Afrikasta ei ole nopea eikä ainakaan vielä kustannustehokas ratkaisu. Elektrolyysissä syntyy myös runsaasti lämpöä, joka voidaan kylmissä oloissamme hyödyntää lämmitysenergiana.
Ratkaisu sähkön varastointiin suuressa mittakaavassa on vielä keksimättä
Sähkön varastointiin ei ole markkinaehtoisesti toimivia hyviä ratkaisuja vielä olemassa. Pumppuvoimalat, joissa vettä pumpataan ylös halvan sähkön aikana ja lasketaan alas kalliin sähkön aikana sopivat parhaiten Norjaan tai muualle suurempien korkeuserojen maihin.
Akkujen halpeneminen voi olla yksi tulevaisuuden ratkaisusta, jos löytyy halvempia raaka-aineita näiden valmistamiseen. Sähkön hinnan vaihtelut eivät myöskään ole enää niin kaavamaisia kuin aiemmin. Yhä enemmän hintaan vaikuttaa tuulivoimaloiden tehon vaihtelu. Tämäkin siis kannustaa varastointiratkaisuihin.
Murros on jo alkanut, olemmeko valmiita
Edessämme on niin valtava murros köyhtyvän Venäjän naapurimaana, että säädösvalmistelijoita ei totisesti käy kateeksi. Tästä huolimatta neuvoni valmistelijoille olisi se, että pudotetaan mitoituslämpötilaa parilla asteella. Se olisi yksinkertainen ja tasapuolinen ratkaisu kaikille suomalaisille.
Harri Fränti toimii kouluttajana talotekniikan alalla sekä isännöinnissä. Fräntin mielestään energiatehokkuus on tärkeintä, kaikki muu on pähkinöitä. Lisäksi hänen sydäntään ovat lähellä Lean-asiat.
