3.1.2022
Samaan aikaan Suomessa on kasvava joukko osaajia, jotka eivät pysty tuomaan täyttä potentiaaliaan työmarkkinoiden käyttöön. Keitä he ovat ja mikä heitä estää – ja kuinka tilannetta helpotetaan? Tähän Taitotalolla on ratkaisu.
Työelämälähtöinen kielikoulutus vieraskielisille työntekijöille
Vuonna 2020 vieraskielisiä oli Suomessa lähes puoli miljoonaa (Tilastokeskus). Vähäinen tai kokonaan puuttuva suomen kielen taito voi usein estää töihin kiinnittymisen, töissä etenemisen tai jopa töihin pääsyn, vaikka taitoja olisi. Valtavasti potentiaalia ja osaamista jää siis käyttämättä.
Juuri tähän ongelmaan Taitotalon yhteistyössä TE-palvelujen kanssa toteutettavassa Työpaikkasuomi-koulutuksessa pureudutaan. Työelämälähtöisessä koulutuksessa kehitetään ulkomaalaistaustaisen työntekijän alakohtaista ammatillista suomea sekä työssä tarvittavia viestintävalmiuksia. Palvelu on yritykselle edullinen, sillä koulutuksen kustannuksiin saa tukea: sen rahoittavat työnantaja sekä työ- ja elinkeinohallinto yhdessä.
– Työpaikkasuomi-koulutus on meillä Taitotalossa alkanut syksyllä 2021, kertoo suomi toisena kielenä -kouluttajana toimiva Kirsi Juujärvi. – Koulutus on tarkoitettu ulkomaalaistaustaisille työsuhteessa oleville työntekijöille sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, joilla on tarve parantaa työssä tarvittavaa suomen kieltä. Palvelu soveltuu myös jo rekrytointivaiheeseen tai muutoskoulutukseen osallistuville työntekijöille. Koulutuksen voi hankkia yhdelle tai useammalle työntekijälle joko yritys- tai organisaatiokohtaisena tai verkostokoulutuksena. Koulutuksen tarve lähtee työpaikalta: siellä arvioidaan henkilön tarvitsevan kielitaidon kohennusta. Tarkoituksena on, että koulutuksen avulla työntekijä pärjää arkisissa työtilanteissa suomen kielellä ja pystyy etenemään ja toimimaan suomalaisessa työelämässä – ja muussakin elämässä, Juujärvi selventää.
Koulutus voidaan räätälöidä myös ulkomaalaistaustaisille yrityksille.
Ammattisuomea opiskelijan tarpeiden mukaan
Monissa työtehtävissä on kyettävä suomenkieliseen asiakaspalveluun, vaikka muuten pystyisi tekemään työn hyvin.
– Tyypillisesti koulutukseen hakeudutaan silloin, kun työntekijältä puuttuu ammatillista sanastoa eikä hän sen takia pärjää esimerkiksi asiakaspalvelutilanteissa. Eli vaikka ammattitaitoa on, ei työntekijä pysty palvelemaan asiakasta oikealla tavalla kielitaidon puuttumisen vuoksi, Kirsi Juujärvi taustoittaa. Toinen tyypillinen ongelmakohta on, ettei työtekijä ymmärrä ohjeistuksia, mikä voi johtaa virheisiin ja puutteellisiin työsuorituksiin. Pahimmillaan kielitaidon puute on työturvallisuusriski.
Koska kieltenoppijoita, lähtötilanteita ja tarpeita on kuitenkin moninaisia, ei Työpaikkasuomi-koulutustakaan anneta yhdellä ja samalla sapluunalla. Koulutus räätälöidään pitkälti opiskelijan tarpeiden – ja tietysti myös työpaikan tarpeiden – mukaan.
– Koulutus on hyvin opiskelijalähtöinen ja sitä voidaan tarjota kaikilla kielitaitotasoilla. Esimerkiksi alkeissuomen tunneilla sanasto on työpaikan konkreettista ja keskeistä sanastoa, kuten työkalut ja ammattiverbit. Toisaalta koulutusta saa myös keskitason ja ylimmän tason rajapintaan asti – olemme kirjoittaneet esimerkiksi raportteja. Koulutusten kirjo on siis hyvin laaja, Juujärvi kertoo.
Opetustilanteissa pyritään ohjaamaan erilaisia oppijoita heille sopivin, monipuolisin menetelmin. Tällöin opetus on myös vuorovaikutteista. Opetus voidaan järjestää yrityksen toiveiden mukaan joko lähi-, etä- tai monimuotokoulutuksena.
Koska Taitotalo on ammatillinen aikuisoppilaitos, löytyy talosta jo valmiiksi syvällistä osaamista ja ymmärrystä niistä työvoimapula-aloista, joille kielikoulutustakin useimmiten kaivataan. – Meillä on kokeneita suomen kielen kouluttajia ja kokemusta ammatillisen suomen opetuksesta eri ammattialoilta on kertynyt jo vuosikymmenten ajalta. Tunnemme aidosti eri alojen kielivaatimukset ja ammattisanaston. Tämän kokemuksen lisäksi voimme aina konsultoida Taitotalon ammattiopettajia ja saada heiltä tietoa ja tukea kielikoulutukseen, hehkuttaa Juujärvi kollegoitaan.
Opetusta aidoin, käytännönläheisin esimerkein
Mikä sitten erottaa Työpaikkasuomi-koulutuksen muista kielikoulutuksista – ja miksi se olisi paras valinta sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta?
– Työpaikkasuomi-koulutuksessa pyrimme mahdollisimman pitkälti sitomaan opetuksen käytäntöön eli juuri siihen työpaikkaan, jossa työntekijä työskentelee tai johon häntä ollaan rekrytoimassa, Kirsi Juujärvi aloittaa. – Me kouluttajat käymme esimerkiksi tutustumassa työpaikkaan, jotta ymmärrämme, minkälaisesta yrityksestä ja alasta on kysymys. Koulutuksen suunnittelu tehdään aina yhteistyössä yrityksen kanssa. Oppitunneilla tehtävät ja harjoitteet sekä kotiläksyt sidotaan työympäristöön, jolloin opiskelu on jo lähtökohtaisesti mielekästä, motivoivaa ja hyödyllistä. Osa oppimisesta ohjataan tehtävien avulla suoraan työtehtävien autenttisiin tilanteisiin, hän selventää.
Kyseessä ei ole tavallinen suomen kielen peruskurssi, vaan käytännönläheinen ja suoraan työympäristöön menevä kielikoulutus. – Kerran sain kaikki ohjeet ja materiaalit suoraan työpaikalta. Pystyin siis tekemään kurssin täysin yrityksen ja työntekijän tarpeiden mukaan. Sen käytännönläheisemmäksi kielenopetus ei voi mennä, Juujärvi naurahtaa.
Paras tulos saadaan, kun työpaikan, työntekijän ja kouluttavan tahon välillä on jatkuva dialogi ja kielitaidon kohenemista edistetään ja seurataan yhdessä. Ennen koulutuksen alkamista tehdäänkin toteuttamissuunnitelma sekä oppimisen ja ohjauksen suunnitelma, jotka viitoittavat tietä koulutuksen suorittamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. – Olen työssäni huomannut sen, että yhteinen suunnittelu sekä koulutuksen aikainen dialogi takaavat todella työpaikkalähtöisen näkökulman opetukseen ja oppimiseen. Yhteinen suunnittelu on ensiarvoisen tärkeää, jotta yhteinen tavoitteemme toteutuu, Juujärvi korostaa.
Kielitaidolla on merkittävä vaikutus työhyvinvointiin
Kielitaidolla on vieraskielisen työarjessa iso merkitys. Kun osaa ja ymmärtää työpaikan yhteistä kieltä, työnteko sujuu paremmin, työn osaa tehdä turvallisesti, työssä viihtyy ja se tuntuu merkitykselliseltä.
Työnantajan aloitteesta lähtevä kielikoulutus on myös tasa-arvoteko. – Monissa yrityksissä työntekijä pärjää englanniksikin, mutta jos ei osaa suomea, voi jäädä tahattomasti eriarvoiseen asemaan työpaikalla. Esimerkiksi intranettiä pitäisi pystyä lukemaan suomeksi tai siellä on vain vähän infoa englanniksi, Kirsi Juujärvi havainnollistaa. – Kun työntekijälle tarjotaan räätälöityä, työpaikkaan sidottua kielikoulutusta, kielimuuri työntekijöiden välillä madaltuu, hän huomauttaa.
Työnantajan saama hyöty on suoraan verrannollinen työntekijän hyvinvointiin. Kun hyvinvointi ja työtyytyväisyys paranevat, on työntekokin tehokkaampaa ja tuottavampaa.
Juujärvi nostaa esiin myös tärkeän seikan kielitaidon vaikutuksesta työsuhteen kestoon. – Kun työntekijä hallitsee työssä tarvittavan ammatillisen kielen ja tuntee pärjäävänsä, hän sitoutuu työpaikkaan ja työhyvinvointi kasvaa. Lyhyet työsuhteet vähenevät eikä negatiivista epäonnistumisen kierrettä pääse syntymään. Päinvastoin työntekijä voi edetä urallaan eteenpäin juuri kielitaidon ansiosta, Juujärvi kannustaa.
Koulutusta opiskelijoita ja yrityksiä kuunnellen
Taitotalon visiona on olla Suomen johtava ammatillinen kouluttaja ja työelämän kehittäjä. Se haluaa parantaa elinkeinoelämän osaamista, ja siihen myös Työpaikkasuomi-koulutus nyt vastaa. Taitotalossa ollaan hyvin työelämälähtöisiä, ja siksi koulutuskin toteutetaan käytännönläheisesti, yrityksiä ja opiskelijoita kuunnellen.
– Tärkeintä tässä koulutuksessa ei ole se, että kieli hiotaan virheettömäksi vaan se, että tulee ymmärretyksi, asioita saa eteenpäin ja kommunikaatio sujuu, Kirsi Juujärvi summaa.
– Olen itse opettanut suomen kieltä vuodesta 2004 lähtien ja vuosien varrella nähnyt, kuinka suuri merkitys kielitaidolla on. Parasta on nähdä, kuinka ihmiset pääsevät elämässä eteenpäin ja siivet kantavat suomen kielellä. On myös ollut hienoa seurata, kuinka kielitaidon avulla ammatillinen osaaminen karttuu, ihminen työllistyy ja työhön sitoutuminen vahvistuu. Uskon, että tälle palvelulle on suurta käyttöä ja tarvetta ja toivonkin, että mahdollisimman moni yritys löytää Työpaikkasuomi-palvelun, hän päättää hymyillen.
Kirsi Juujärvi toimii Taitotalossa suomi toisena kielenä -kouluttajana. Lisätietoa Työpaikkasuomi-koulutuksesta saat ottamalla meihin yhteyttä sekä TE-toimiston sivuilta.
