Osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun aikuiskoulutuksen asemasta, koska meillä on ainutlaatuinen näköalapaikka työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin.
Suomen kilpailukyky perustuu ennen kaikkea osaamiseen ja sen nopeaan päivittämiseen. Vaikka ymmärrämme taloudelliset realiteetit ja leikkausten välttämättömyyden, näemme aikuiskoulutukseen kohdistuvat leikkaukset uhkana Suomen kilpailukyvylle. Koulutus ei ole kuluerä vaan investointi, joka palautuu nopeasti lisääntyneenä tuottavuutena.
Taitotalon ratkaisuehdotukset ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämiseen vuosina 2025–2026
Haluamme tuoda aikuiskoulutuskeskusteluun konkreettisia ratkaisuja: joustavampia koulutusmuotoja, tehokkaampaa rahoitusmallia ja työelämälähtöisempää koulutusta. Uskomme, että oikeilla päätöksillä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta voidaan tehdä Suomen vahvin kilpailuetu myös taloudellisesti haastavina aikoina.
Tutustu ratkaisuihin tarkemmin
Tuleva lainsäädäntö asettaa rajoitteita ammatillisen koulutuksen järjestämiselle. Henkilöillä, yrityksillä tai organisaatioilla ei ole suoraa mahdollisuutta ostaa tutkintokoulutusta tai tutkinnon osia.
Yritysrahoitteisen koulutusmallin kehittäminen tarjoaisi organisaatioille tehokkaan väylän kantaa yhteiskuntavastuuta ja varmistaa työntekijöidensä osaamisen kohdennettu kehittäminen. Tämä tukisi sekä yritysten että työntekijöiden kilpailukykyä muuttuvilla työmarkkinoilla.
Yksi ratkaisu voi olla avoimen ammattikoulun perustamista valtionosuusrahoituksen ulkopuolelle. Tämä mahdollistaisi tilauskoulutusmallin, jossa tilaaja maksaa koulutuksen kustannukset. Malli tarjoaisi vaihtoehdon valtion rahoitukselle ja tekisi ammatillisesta koulutuksesta yhtä kaupallista kuin korkeakoulutuksesta.
Yhteiset tutkinnon osat (YTO-opinnot) ovat ammatillisessa koulutuksessa yleissivistäviä opintoja.
Aikuisopiskelijoiden YTO-opintojen ei tarvitsisi olla tutkinnon suorittamisen edellytys. YTO-opintojen pakollisuuden poistaminen nopeuttaisi merkittävästi opintojen kestoa ja alentaisi koulutuksen kustannuksia. YTO-opintojen vapaaehtoisuus tehostaisi ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja vastaisi paremmin työmarkkinoiden nopeisiin osaamistarpeisiin.
Aikuisopiskelijoille voitaisiin tarjota mahdollisuus suorittaa YTO-opinnot halutessaan myöhemmin, mikäli tarve jatko-opinnoille ilmenee.
Nuorten opiskelijoiden kohdalla tilanne on toinen. Heille YTO-aineiden tarjontaa voisi olla perusteltua jopa lisätä, jotta varmistetaan laajempi yleissivistävä pohja ja valmiudet myöhempiin jatko-opintoihin.
Ammatillinen tutkintojärjestelmä on perinteisesti rakentunut hierarkkiseen malliin, jossa edetään perustutkinnosta ammattitutkintoon ja edelleen erikoisammattitutkintoon. Tämä lineaarinen rakenne ei kuitenkaan välttämättä vastaa nykytyöelämän dynaamisia osaamistarpeita.
Järjestelmää voisi keventää ja joustavoittaa. Tutkintohierarkian sijaan voitaisiin painottaa työuran varrella strategisesti valittuja tutkinnon osia, jotka yhdessä tuottavat saman tai jopa kohdennetumman osaamisprofiilin kuin perinteinen tutkintoputki. Tällainen modulaarinen lähestymistapa mahdollistaisi yksilöllisemmät oppimispolut ja nopeamman reagoinnin työelämän muuttuviin vaatimuksiin.
Ammatillisen tutkintojärjestelmän kokonaisvaltainen uudistaminen 2000-luvun työelämää vastaavaksi edellyttää rakenteellista perusajattelun muutosta. Tavoitteena tulisi olla järjestelmä, joka tunnistaa ja tunnustaa osaamisen kertymisen monimuotoisuuden sekä palkitsee jatkuvasta kehittymisestä työuran kaikissa vaiheissa. Tämä loisi pohjan aidosti työelämälähtöiselle ja elinikäistä oppimista tukevalle ammatilliselle koulutukselle.
Taitotalo osana Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry:tä
Taitotalo on Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry:n jäsen. EOL toimii elinkeinoelämän ja yksityisten ammatillisten oppilaitosten keskeisenä yhteistyöelimenä ja edunvalvojana. Se tukee ja edistää yksityisten ammatillisten ja elinkeinoelämän oppilaitosten koulutustoiminnan kehittämistä sekä valvoo niiden yhteisiä etuja koulutuskentällä.
EOL on teettänyt kattavan selvityksen "Lupa kasvaa – Dataa ammatillisesta koulutuksesta" (pdf), joka kokoaa yhteen lähes sadan tutkimuksen ja tilaston tietopohjan. Raportti tarjoaa vankan perustan ammatillisen koulutuksen työelämävaikutusten ja kansantaloudellisen merkityksen tarkasteluun.
Ammatillisen koulutuksen rooli työmarkkinakelpoisuuden ja työllisyyden vahvistajana on suuri. Tilastojen mukaan noin 80 prosenttia valmistuneista työllistyy tai jatkaa opintojaan vuoden sisällä tutkinnon suorittamisesta.
Ammattiosaajista on kriittinen tarve suomalaisessa elinkeinoelämässä – 81 prosenttia yrityksistä on viime vuosien aikana raportoinut kokevansa osaajapulaa.
Ammatillisen koulutuksen merkitys alueellisen elinvoiman tuottajana on huomattava. Väestön ikääntymisestä johtuviin työmarkkinamuutoksiin vastaaminen edellyttää koulutusjärjestelmältä uudistumiskykyä.
Taitotalo ja muut EOL:n jäsenoppilaitokset ovat sitoutuneet näihin teeseihn strategisessa toiminnassaan.
EOL:in teesit ohjaavat toimintaamme yhdessä meidän omien ratkaisuehdotustemme kanssa. Yhdessä ne muodostava Taitotalon perustan kehittää koulutuspalveluita työelämän tarpeisiin.
Tavoitteemme kunta- ja aluevaaleihin 2025: Ammatillisen aikuiskoulutuksen arvo tunnustettava
Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus on turvattava alueiden elinvoimaisuuden takaamiseksi. Taitotalo edellyttää kunnilta ja aluehallinnoilta sitoutumista pitkäjänteiseen kumppanuuteen aikuiskoulutuksen järjestäjien kanssa sekä työelämälähtöisen koulutuksen paikallisen saatavuuden varmistamista. Suomen kilpailukyky rakentuu osaavasta työvoimasta ja alueellisesta elinvoimasta, joista molemmat edellyttävät jatkuvia investointeja aikuisten ammatilliseen koulutukseen.
Tavoitteemme hallituksen puoliväliriiheen: Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusmalli uudistettava
Taitotalo esittää ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusmallin kokonaisvaltaista uudistamista. On luotava ylihallituskautinen jatkuvan oppimisen strategia, joka mahdollistaa yritysten suoremman osallistumisen koulutuksen rahoittamiseen, keventää byrokratiaa ja nopeuttaa reagointia työmarkkinoiden muuttuviin osaamistarpeisiin. Mallissa työnantajille tulee luoda kannustimet investoida työntekijöidensä osaamiseen, ja koulutuksen järjestäjille vapaus kehittää innovatiivisia ratkaisuja työelämän tarpeisiin.
Ammatillinen aikuiskoulutus on Suomen kilpailuvaltti – mutta vain, jos ymmärrämme sen uudelleen
Ammatillinen aikuiskoulutus on Suomen kilpailuvaltti – mutta vain, jos ymmärrämme sen uudelleen
Ammatillinen aikuiskoulutus on tehokas tapa vastata kilpailukyvyn ja tuottavuuden haasteisiin, mutta nykyinen järjestelmä on liian hidas ja byrokraattinen.
Käymme jatkuvaa yhteiskunnallista keskustelua eri alojen asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa. Tuomme opiskelijoidemme ja asiakkaidemme äänen kuuluviin valtakunnan päättäville tahoille ja muille yhteistyökumppaneillemme.