8.2.2022
Se kehittää jäsentensä ammattitaitoa ja parantaa turvasuojausalan yleisiä toimintaedellytyksiä.
Kehusmaa on monikymmenvuotisen työuransa aikana osallistunut mittavasti myös lukkoseppämestarikoulutuksen kehittämiseen. Lukkoseppämestari on tutkintonimike sähkö- ja automaatioalan erikoisammattitutkinnon suorittaneelle. Oppilaitosten pitäisi Kehusmaan mielestä pitää lukkoseppämestarikoulutukseen pääsyvaatimuksena kokemusta alalta ja mieluiten sitä, että alan ammattitutkinto on suoritettuna.
– Lukkoseppämestarikoulutukseen ei pidä ottaa opiskelijoita lukitusalan ulkopuolelta, Kehusmaa sanoo.
Lukkoseppämestari on pitkän linjan ammattilainen
On tärkeää, että opiskelijat suorittavat erikoisammattitutkintoon kuuluvat lukitus- ja turvallisuusjärjestelmiin liittyvät työnäytteet aidoissa työkohteissa. Näin koko pääsynhallinnan osaamistaso pysyy varmasti hyvänä.
Kehusmaan mukaan eri alojen toimijoiden pyrkimys laajentua luvanvaraiseksi säädetylle lukitus- ja turvasuojausalalle on omaisuuden suojauksen kannalta riski. Henkilö- ja poistumisturvallisuuden kannalta kapealla alueella toimiminen ja vähäiset tiedot pääsynhallinnasta saattavat johtaa jopa suuronnettomuuden vaaraan.
– Sillä, että erikoisammattitutkintoon valitaan opiskelijat huolellisesti, palvellaan työelämää parhaiten, Kehusmaa sanoo.
Taitotalo kouluttaa lukkoseppiä täsmällisesti alan työvoimatarpeisiin
Suomen suurimpana ammatillisena aikuiskouluttajana Taitotalon rooli lukitusalan ammatillisten tutkintojen kouluttajana on merkittävä. Taitotalo syntyi, kun AEL ja Amiedu yhdistivät voimansa 1.1.2020. AEL:llä on pitkä historia lukitusalan koulutusten järjestäjänä. Kehusmaa on tehnyt koulutusyhteistyötä organisaation kanssa siitä asti, kun AEL:ssä ja nykyään Taitotalossa on järjestetty lukkoseppämestarikoulutusta.
– Kokemukseni mukaan Taitotalossa ei kouluteta erikoisammattitutkintoon kevyin perustein, vaan koulutukseen osallistujien on oltava aidosti lukitusalan ammattilaisia, Kehusmaa kiittelee.
Taitotalon vahvaan asemaan lukitusalan kouluttajana Kehusmaa on tyytyväinen. Taitotalon tutkintovastaavan Kehusmaa tuntee ajoilta, jolloin Taitotaloa edeltänyt organisaatio vasta haki koulutuslupia lukitusalan tutkintoihin.
– Iloitsen siitä, että koulutusten taso on pidetty korkealla. Taitotalon koulutuksista vastaava kouluttaja Jussi Venäläinen on alalla arvostettu ja tunnettu henkilö, Kehusmaa kertoo.
Ehdottoman rehellinen nuori mies saa paikan
Lukitusalalle Kehusmaa päätyi sattumalta. 1970-luvulla lehti-ilmoituksella haettiin ehdottomasti rehellistä ajokortin omaavaa nuorta miestä töihin lukkoalan erikoisliikkeeseen. Kehusmaa näki ilmoituksen ja meni käymään liikkeessä. Mukanaan hänellä oli ainoastaan sotilaspassi, jossa kaikki arviot olivat kiitettäviä. Nähtyään sotilaspassissa olevat arvioinnit liikkeessä ollut rouvashenkilö lupasi paikan Kehusmaalle. Tuolloin Kehusmaa oli käynyt keskikoulun ja ammattikoulun. Hän haaveili teknisen opiston sähköinsinööriopinnoista, joihin pääsikin. Vuonna 1976 Kehusmaa perusti Satasecurity Porin Lukko Oy:n.
– Vaikka insinööriopinnot jäivätkin oman liikkeen myötä, urani on ollut jatkuvaa uuden oppimista.
Kehusmaa opetteli sähkösuunnittelussa ja dokumentoinnissa käytettävät CAD-ohjelmistot. Lukkoseppämestariksi Kehusmaa valmistui 1990-luvun lopussa. Viimeksi hän on kehittänyt ammatillista osaamistaan tenttimällä räjähdysvaarallisten tilojen pätevyyskortin ja opiskelemalla rakennusten savunhallintaa.
– Olen käynyt lukuisia kursseja ja opiskellut jatkuvasti lisää.
Järjestelmäintegraatio on tulevaisuuden tekniikkaa
Porin Lukko on alansa tunnettu edelläkävijä, joka suunnittelee, tekee ja huoltaa koko Satakunnan ja joskus laajemmallakin alueella lukitus-, palo-, henkilö- ja turvasuojausjärjestelmiä. Nykyisin yhtiö on suojannut lukoilla, hälyttimillä, kulunhallinta- ja paloilmoitinjärjestelmillä lähes kaikki alueensa tärkeimmät rakennukset; museot, virastot ja laitokset. Yrityksen toimittamilla kulun- ja työajanhallintajärjestelmillä on jo yli kymmenentuhatta satakuntalaista käyttäjää. Lisäksi Porin Lukko huolehtii Porissa suurien liikekiinteistöjen mekaanisesta avainhallinnasta.
Yhtiö sai juuri valmiiksi mission impossiblelta tuntuvan työtehtävän. Uudehkossa kohteessa paloilmoittimelta hissi- ja oviautomatiikkaan lähtevät ohjaukset piti tarkastaa. Ne toimivat väärin. Lisäksi kohteesta löytyi paljon muitakin asioita, jotka olivat niin sanotusti melkein kunnossa. Viranomaisen antamat korjausmääräykset eivät mahtuneet yhdelle sivulle. Korjattavaa oli muun muassa lukitus, oviautomatiikka, paloilmoitin, opaste- ja varavalot, koneellinen ja painovoimainen savunpoisto ja siihen liittyvä korvausilma sekä osastoivien poistumisovien savunpoistossa liian suuret paine-erot.
– Tuntuu hyvältä, että asiantuntemukseemme luotetaan.
Vaativimmat työympäristöt, joissa ihmisten turvallisuus on keskiössä, tarvitsevat parhaan osaamisen. Myös erikoiset työmaat, joissa on mahdollisuus esimerkiksi kaasu- tai pölyräjähdykselle, vaativat kehittyneemmät työmenetelmät ja vaarallisuusarvioinnit sekä koulutuksen. Työmailla paloilmoitinjärjestelmät ovat pieni osa-alue, joiden rakentamisen Kehusmaa katsoo sopivan tunnolliselle lukitusalalle hyvin.
– Tällä hetkellä meillä on työmaa Vaasan Vaskiluodon öljysatamassa. Saneeraamme siellä paloilmoitinjärjestelmää. Jostain syystä paloilmoitintekniikasta on tullut lempilapseni.
Isossa kuvassa Kehusmaan pääteema on erilaisten järjestelmien integrointi. Usein keskitytään vain mukavuuteen ja energia- tai kustannustehokkuuteen, kun esimerkiksi uhkaavassa tilanteessa voitaisiin komentaa palonsulku- ja ulko-ovet kiinni yhtä nappia painamalla.
– Se on tulevaisuutta. Poistumisturvallisuutta voidaan parantaa integroimalla järjestelmiä, mutta se ei saa olla vain korulause kotisivulla.
Isojen ja vaativien työtehtävien saaminen saa Kehusmaan nöyräksi.
Kupari on metalleista kaunein
Digitalisaatio on Kehusmaan mielestä hieno asia, mutta siihen ei saa luottaa liikaa. Esimerkiksi paloilmoitin-, palonsulku- ja kulunvalvontajärjestelmät eivät saa keskustella kriittisistä tehtävistä ohjelmallisesti.
– Niiden pitää toimia kuitua tai kuparia pitkin. Tiedon pitää siirtyä varmasti ja luotettavasti, eikä sen suhteen voi oikoa mutkia.
Fyysinen ohjaus on Kehusmaan mukaan turvallisin.
– Jos keskukset keskustelevat keskenään, viesti voi mennä palvelimelta palvelimelle tai olla menemättä. On asioita, joiden pitää toimia ehdoitta.
Mahdollisuus koulutusvientiin
Vaikka lukkoseppien ja lukkoseppämestareiden koulutus on Suomessa varsin nuorta, Suomi on kouluttajana huippuluokkaa.
– Monessa maassa ei urakoida, eikä sähköistä puolta juuri ole.
Suomalaista lukkoseppämestarikoulutusta voisi hyvin viedä ulkomaille.
– Taitotalolle hyvä vientituote olisivat erilaiset järjestelmien integraatio- ja poistumiskoulutukset, Kehusmaa vinkkaa.
Keskustelu työnantajien ja oppilaitosten välillä on tärkeää
Kehusmaa tuntee lukitusalan koulutukset kuin omat taskunsa. Toimiessaan tutkintotoimikunnan puheenjohtajana hän tutustui tarkasti koulutusten sisältöihin sekä osallistui myös tutkinnon perusteiden suunnitteluun.
– Pidän edelleen yhteyttä laajasti alan koulutustoimijoihin. Keskustelu työnantajien ja oppilaitosten välillä pitää koulutuksen ajanmukaisena.
Pojasta polvi paranee
Lukkoseppämestarikoulutus on Kehusmaan mielestä hyvä ja monipuolinen.
– Se palvelee toimialaa, jos se toteutetaan niin kuin Taitotalossa eli Opetushallituksen tutkinnon perusteiden mukaisesti.
Porin Lukossa lukkoseppämestareita on jo kahdessa polvessa. Kehusmaan poika nimittäin valmistui lukkoseppämestariksi vuonna 2019.
– Pojallani tutkinnon suorittamiseen meni pari vuotta. Hänellä oli entuudestaan mittavasti työkokemusta suunnittelu- ja laskentatehtävistä.
Lukitusalalla johto- ja suunnittelutehtävät edellyttävät monialaisuutta
Porin Lukossa työskentelee yhteensä kahdeksan henkilöä: kaksi lukkoseppämestaria, yksi lukkoseppä ja neljä sähköisen puolen osaajaa. Paloilmoitinluvat ovat automaatio- ja sähkötekniikan insinöörillä. Kulunvalvonta ja paloturvallisuus ovat iso osa yhtiön liiketoimintaa.
– Henkilöturvallisuuden rooli kasvaa koko ajan. Se tulee olemaan tulevaisuudessa tärkeintä.
Lukitusalalle ei ole varsinaisesti korkeakoulututkintoa. Alalla johto- ja suunnittelutehtävissä työskentely vaatii laaja-alaista ammattitaitoa, sillä on osattava nähdä kokonaisuuksia.
– Jos jokainen hoitaisi vain kapea-alaista ammattinimikkeensä mukaista tonttia, jäisivät poistumisturvallisuuden edellyttämät proseduurit toteutumatta.
Sekä järjestelmät että koulutukset ovat yhdessä enemmän
Kehusmaa ajattelee, että siinä missä integraatiot eri järjestelmien välillä ovat elintärkeitä, vielä tärkeämpiä ne olisivat eri koulutusten ja koulutusasteiden välillä.
– Lukkoseppämestarin työnkuva on usein niin laaja, että sellaista koulutusta ei olekaan, joka pystyisi opettamaan aivan kaiken. Koulutuksen tehtävä on ohjata tiedon lähteelle ja herättää jatkuvan oppimisen eetos.
Henkilöturvallisuudesta huolehtiminen on osa nykyaikaista yrityskulttuuria.
Polttojäljestä lukkosepän tunnistaa
Aloittaessaan yritystoimintaa Kehusmaa tunnettiin ammattikoulun käyneenä hyvänä metallimiehenä.
– Pankkiholvien auki polttaminen tai leikkaaminen ei ollut minulle ikinä vaikeaa. Olin saanut siihen muutamien mestarien kanssa koulutuksen kotimaisilta kassakaappitehtailta.
Porin Lukon kasvaessa yhteistyö viranomaisten kanssa lisääntyi, ja Kehusmaalle muodostui hyvät suhteet poliiseihin ja tutkijoihin. Kerran tuttu poliisi kysyi Kehusmaalta, että eikö hänelle ole koskaan tullut mieleen käydä polttelemassa pankkiholvi auki. Kehusmaa myönsi, että sellainen on toki käynyt joskus hänen mielessään. Siihen poliisi totesi: ”Ei kannata, sillä tunnistaisimme sinut kyllä polttojäljestä.”
– Vakavammin iloitsen aidosti siitä, että toiminta lukitusalalla on nykyään luvanvaraista, eli yrittäjien ja tekijöiden taustat tarkistetaan, Kehusmaa tarkentaa.
