Viranomaisverkko Virveä toiminnassa pitävät ICT-asentajat täydensivät sähköosaamistaan Taitotalossa Asiakastarina

Erillisverkoille suunnatun koulutuksen tavoitteena oli monipuolistaa ja tehostaa ICT-asentajien toimintaa kentällä.

– Asentajillamme on ICT-alan koulutus, mutta koska verkot toimivat sähköisesti, halusimme heidän laajentavan osaamistaan myös vahvoihin sähkötöihin, sanoo Kimmo Kankaanpää, koulutuksen koordinaattori Erillisverkkojen puolelta. – Osaamista lähdimme hakemaan ja sitä myös saimme, hän lisää.

Erillisverkot tuottaa verkko-operaattoripalveluita Suomen viranomaisille

Erillisverkot on valtion omistama osakeyhtiö, jonka tehtävänä on taata viranomaisille sekä huoltovarmuuskriittisille toimijoille turvalliset ja toimintavarmat ICT-palvelut kaikissa olosuhteissa. Erillisverkkojen asiakkaita ovat muun muassa poliisi, hätäkeskuslaitos, pelastuslaitos, puolustusvoimat ja tulli. Erillisverkkojen asiakkaat huolehtivat koko Suomen ja tavallisen suomalaisen turvallisuudesta eri tilanteissa. Yksi Erillisverkkojen ylläpitämä toiminto on esimerkiksi viranomaisverkko Virve.

Viranomaisviestintään liittyvät verkko-operaattori- ja tietoliikennepalvelut täytyy pitää toiminnassa ja käyttökuntoisina tilanteesta riippumatta. Niiden avulla suomalainen yhteiskunta pidetään toimintakuntoisena. Pienimmässä mittakaavassa se tarkoittaa sitä, että liikenneonnettomuuden uhrit saavat oikeaa apua oikeaan aikaan. Massiivisimmillaan toimivat viranomaisverkot liittyvät kiinteästi Suomen kansalliseen turvallisuuteen.

ICT-asentajilla on iso rooli verkkojen toimintavarmuudessa

Suurimmaksi osaksi Erillisverkkojen tuottamien verkko-operaattoripalveluiden käytännön tekijöiden osaaminen on ICT-alalla. Palveluiden tehokas tuottaminen edellyttää lisäksi erilaisten sähkötöiden tekemistä. Tällaisia ovat esimerkiksi laiteasennukset, sähköistykset sekä akustoihin ja varavoimaloihin liittyvät työt. Sähkötöitä ei voi tehdä ilman ammattitaitoa ja riittävää pätevyyttä.

Asentajat työskentelevät usein yksin tai työpareina. Varsinkin Pohjois-Suomessa laitetilat sijaitsevat pitkien matkojen päässä kaikesta. – Yksi syy asentajien sähkötyöturvallisuusosaamisen kehittämiseen oli työturvallisuus, sanoo Kankaanpää.

Toinen syy sähkö- ja automaatioalan ammattitutkinnon suorittamiselle oli toiminnan virtaviivaistaminen. Kun ICT-asentajilla on myös sähköasentajan taidot, voivat he hankkia S3-sähköpätevyyden.

Sähköpätevyys on yksi edellytys sähkötöiden luvanvaraiselle tekemiselle. Sähköpätevyyden saamiseksi vaaditaan työkokemuksen ja koulutustaustan lisäksi hyväksytty sähköturvallisuustutkinto. Taitotalon tutkintoon valmentava kurssi auttaa melko vaikean tutkinnon läpäisyssä.

– Sähköpätevyyden saavuttaneet henkilöt nimetään meillä sisäisesti sähkötöiden johtajaksi. Tällöin he voivat työskennellä itsenäisesti ja toteuttaa tarvittavat käyttöönottomittaukset. Sen jälkeen sähkönkäytönjohtajan ei tarvitse kierrellä valvomassa kaikkia sähkötöidenjohtajien toteuttamia tai johtamia asennustöitä. Se säästää aikaa ja turhaa matkustusta, sanoo Kankaanpää.

Kimmo Kankaanpää iloitsee, että työntekijät ovat suorittaneet ahkerasti sähköturvallisuustutkintoja. Tällä hetkellä jokaisella Erillisverkkojen toimipisteellä on ainakin yksi sähköpätevyyden saavuttanut henkilö.

Koulutuksen päätavoitteena oli osaamisen lisääminen, mutta siitä tulee myös säästöä

Erillisverkot on aiemmin ostanut ulkoa sähköön liittyviä palveluita. Nyt oma henkilökunta osaa tehdä itse sähköistyksiä. Ensimmäiset asentajien tekemät sähköistykset liittyivät tutkintoon kuuluviin pakollisiin näyttöihin. Sähköasentajan työt onnistuivat kuitenkin omalta väeltä niin hyvin ja siististi, että jatkossa ne tehdään omin voimin. Se säästää kustannuksia.

Sähköasentajan tutkinnossa ICT-asentajat joutuivat opiskelemaan myös asioita, jota eivät suoraan liity heidän töihinsä. Tällaisia olivat esimerkiksi paloilmaisinjärjestelmät ja kiinteistöautomatiikka. Nämä asiat kuitenkin tukevat heidän ammattitaitoaan.

– Esimerkiksi kiinteistöautomatiikan ymmärryksestä on asentajillemme se hyöty, että mahdollisessa häiriötilanteessa he osaavat paremmin kertoa ongelmasta eteenpäin. Näin kumppani osaa varautua pitkälle korjausreissulle oikeanlaisilla varaosilla ja työkaluilla, sanoo Kankaanpää.

Yhtenä sähköasentajakoulutuksen lisähyödyistä Kimmo Kankaanpää mainitsee ICT-asentajista muodostuneen tiiviin verkoston. Koulutuksessa eri puolella Suomea työskentelevät henkilöt oppivat tuntemaan toisensa ja toistensa osaamisen vahvuudet.

– Nyt heillä on vahva verkosto, josta he saavat soittamalla ongelmatilanteisiin apua. He tietävät, kuka ymmärtää parhaiten vaikkapa tasasuuntaajalaitteen kytkennöistä, ohjelmoinnista tai kuka osaa parhaiten sähköasioita, sanoo Kankaanpää.

– Olemme siis saaneet koulutuksesta extrana muutakin, kuin pelkkää sähköosaamista, jatkaa Kankaanpää.

Osaamisen kehittäminen on kirjoitettu Suomen Erillisverkkojen strategiaan

Suomen Erillisverkot kouluttaa henkilökuntaansa aktiivisesti ja suunnitellusti. Erillisverkoissa panostetaan osaavaan henkilökuntaan sekä aikaa että rahaa. Esimerkiksi työturvallisuus, tieturvallisuus ja ensiapu ovat kaikille työntekijöille tarjottavia vakiokoulutuksia.

Iso osa koulutuksista hoidetaan sisäisesti, mutta ulkoa ostetaan sellaiset koulutukset, joita ei itse osata toteuttaa. Tällainen on esimerkiksi ollut Taitotalon toteuttama sähköasentajakoulutus, joka on tuttavallinen kutsumanimi sähkö- ja automaatioalan ammattitutkinnolle.

Vuositasolla henkilökunnan koulutukseen on budjetoitu 3 henkilötyöpäivää, mutta usein koulutusmäärät ylittyvät. Koulutusmyönteisyydestä kertoo sekin, että Kankaanpäälle ei ikinä ole kukaan sanonut, että koulutusta olisi liikaa.

Kimmo Kankaanpää on tyytyväinen koulutusyhteistyöhön Taitotalon kanssa

Kimmo Kankaanpään mukaan Suomen Erillisverkkojen ja Taitotalon yhteistyö ICT-asentajien sähköasentajakoulutuksessa on onnistunut loistavasti.

– Yhteydenpito on sujunut hyvin ja asioista sovittu kivuttomasti. Aikataulut ovat pitäneet. Asiat on hoidettu hyvin eteenpäin, vaikka korona sekoittikin pakkaa yhteistyön alkuvaiheessa, sanoo Kankaanpää.

Hän kiittelee, että Taitotalon kouluttaja Raimo Pihlaja asetti koulutukselle ja opiskelijoille hyvin tavoitteita. Lisäksi Raimo Pihlaja huolehti, että jokainen opiskelija saavutti ne.

Puoli vuotta koulutuksen alkamisesta kolme asentajaa siirtyi muihin tehtäviin ja keskeytti opinnot, mutta Raimo Pihlaja auttoi kolmea tilalle otettua kirimään opinnot samaan vaiheeseen muiden kanssa.

– Uskomatonta joustoa oppilaitokselta. En osaa parempaa toivoa, sanoo Kankaanpää.
​