25.4.2024
Näitä tutkintoja ei voisi jatkossa suorittaa, jos henkilöllä on aikaisemmin suoritettu ammattitutkinto tai korkeakoulututkinto. Tämä kertoo siitä, ettei päättäjillä ole selkeää ymmärrystä tai halua ymmärtää päätösten vaikutuksista lyhyellä ja pitemmällä aikavälillä. Lisäksi rajaus kertoo siitä, ettei hallitus tiedä, minkälaiset ihmiset suorittavat johtamisen ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Esihenkilötyöhön ja johtamisosaamiseen liittyvä ammatillinen aikuiskoulutus ja sillä aikaan saatu ammattiosaaminen on vaikuttavaa elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle. Ammatillisilla esihenkilö- ja johtamistutkinnoilla on Suomessa vuosikymmenten perinteet, eikä kyse ole mistään uudesta ilmiöstä.
Tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että johtamisosaaminen vaikuttaa yritysten ja organisaatioiden menestymiseen. Parempi ja laadukkaampi johtaminen edistää työyhteisöjen toimintaa, eli parantaa organisaatioiden suoriutumista ja tuottavuutta. Kansainvälisissä ja kotimaisissa ennakointiraporteissa tuodaan selkeästi ja vahvasti esille johtamisosaamisen kehittämisen merkitys tulevaisuudessa. Jatkuvan oppimisen, vihreän siirtymän ja tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa edellyttävät substanssiosaamisen lisäksi johtamisosaamista, kuten osaamista ja kykyä johtaa muutoksia. Vaatimukset johtamiselle kasvavat vuosi vuodelta. Johtamisosaamista tarvitaan esimerkiksi tekoälyn käyttöönotossa. Selvitykseni perusteella noin 95 % tutkinnon suorittajista ei hyödynnä tekoälyä laisinkaan työssään tai sen käyttö on jopa kielletty. Olemme tämän vuoksi ottaneetkin tekoälyn hyödyntämisen osaksi johtamisen koulutusta. Kukaan ei saa johtamisosaamista syntymälahjana, se on taito. Johtamista voi oppia, ja siinä voi kehittyä aina paremmaksi.
Valtaosa johtamisen tutkinnon suorittajista on työelämässä olevia noin 40-vuotiaita oman johtamisosaamisensa kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä. Taustalta heiltä löytyy eritasoisia tutkintoja, osalla on peruskoulu suoritettuna, kun taas osalla toisen asteen tutkinto eli lukio tai ammattikoulu, harvalla korkeakoulututkinto. Aikaisempi tutkinto on pääsääntöisesti joltain substanssialalta, kuten sosiaali-, logistiikka-, kaupan-, turvallisuus- tai insinöörialoilta. Näissä aikaisemmin suoritetuissa tutkinnoissa ei ole yleensä käsitelty johtamista ollenkaan, eikä tutkinnon suorittajilla ole yleensä aiempaa koulutusta johtamiseen. Joillakin aloilla ja organisaatioissa tiettyihin tehtäviin edellytetään suoritettua johtamistutkintoa. Jos hallituksen esitys toteutuu, monelle tulee urakehityksessä seinä vastaan. Tällä hetkellä tutkinnon suorittajat hakeutuvat suorittamaan johtamiseen liittyvää ammatti- tai erikoisammattitutkintoa, koska haluavat laajentaa ja syventää omaa johtamisosaamistaan, edetä urallaan ja saada käytännön toimivia työkaluja johtamiseen. Organisaatioille tämä on ollut ketterä tapa vahvistaa ja lisätä johtamisosaamista. Johtamisosaamisen kehittämisellä on aina siirtovaikutusta laajemminkin.
Johtamisen ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat rakennettu siten, että ne hyödyttävät konkreettisesti sekä tutkinnon suorittaa että työnantajaa. Tutkinnon suorittajat pääsevät toteuttamaan työelämälähtöisiä kehittämishankkeita tutkinnon suorittamisen aikana. Muistan esimerkiksi tutkinnon suorittajan, jonka kehitysprojekti lisäsi tuoteryhmän myyntiä 400 %. Kohtuullisen vaikuttavaa! Näiden opintoihin liittyvien kehittämistöiden kautta sekä johtamisosaaminen kasvaa että johtamiskäyttäytyminen muuttuu. Eräs tutkinnon suorittaja kertoi arviointikeskustelussaan, kuinka hän oli alkanut keskittyä enemmän oman henkilöstönsä kehittämiseen ja oli muuttanut jopa omaa ajatteluaan. Toinen opiskelija kertoi opintojensa aikana, että hän on oppinut ottamaan enemmän vastuuta johtamisesta. Tutkinnon suorittaminen on vaikuttavaa. Muutokset tutkinnon suorittajien ajattelussa ja käytöksessä näkyvät laajempana vaikuttavuutena työyhteisöissä ja organisaatioissa. Opiskelijoilta kysytään tutkinnon suorittamisen jälkeen arvioita, ovatko he saaneet koulutuksen aikana osaamista ja ammattitaitoa, jota he pystyvät hyödyntämään. Keskimäärin arvio on ollut 4,6 (asteikolla 1–5). Johtamisosaamisen kehittäminen johtaa parhaassa tapauksessa parempaan työtyytyväisyyteen ja alhaisempiin sairauspoissaoloihin. Se alentaa kustannuksia ja vaikuttaa myönteisesti liikevaihdon kehitykseen. Ammatillisten esihenkilö- ja johtamistutkintojen suorittaminen tuo yhteiskunnalle verotuloja ja parantaa työllisyystilannetta.
Kirjoittaja, Mikko Gerdt, toimii johtamisen ja palvelumuotoilun kouluttajana Taitotalossa. Mikon missiona on luoda Suomeen parempaa johtamiskulttuuria, jonka seurauksena yksilöt ja organisaatiot voivat paremmin. Mikkoa inspiroivat organisaatiokulttuurikysymykset, erilaiset johtamistyylit, suorituksen kehittäminen sekä systeeminen lähestymistapa arjen tekemiseen. Mikko ei edelleenkään usko edesmennyttä opettajaansa, jonka mielestä uteliasuus ei kuulu sivistykseen. Mikon mielestä uteliaisuus kannattaa aina.
