4.11.2023
Lähestymistapaa tarkemmin ajateltuani vaihdoinkin näkökulmaa. Sitä on joskus mahdollista ja ihan suotavaa vaihtaa.
Epävarmassa ja kompleksisessa toimintaympäristössä on valtavasti potentiaalia. Se antaa tilaa ja mahdollisuuksia johtajuuden kehittämiselle ja hyödyntämiselle. Johtajuus- ja johtamispotentiaalia löytyy eri sukupolvista, hybridityöelämästä ja teknologiasta sekä näiden välisistä vuorovaikutusjännitteistä.
Hybridijohtajuus potentiaalin hyödyntämisessä
Vanhan viisauden mukaan systeemin elinvoima ja jatkuvuus perustuu sen kykyyn sopeutua ympäristön muutoksiin. Toisin sanoen johtajuuden ja johtamisen tulee sopeutua vallitsevaan toimintaympäristöön eli siihen pelikenttään, jossa yritys toimii. Lisäksi systeemin tulee vastata toimintaympäristön muotoa.
Monimutkaisessa ja kompleksisessa toimintaympäristössä, jossa toimitaan sekä virtuaalisesti että fyysisesti, tarvitaan kokonaisvaltaista ja moniulotteista johtajuusajattelua eli hybridijohtajuutta. Sitä kuvastaa enemmän johtamisfilosofia tai johtamisajatus kuin yksittäinen johtamismalli tai -teoria. Hybridijohtajuus ei ole tiettyyn titteliin, rooliin tai työtehtävään sidottu, vaan se kuuluu kaikille ja siitä hyötyvät kaikki. Toisissa rooleissa sen määrä ja vaikutus näkyvät isompana ja toisissa pienempänä.
Hybridijohtajuus on holistinen johtamisen ajattelumalli, jonka avulla ulkoinen ja sisäinen potentiaali tunnistetaan ja valjastetaan arvoa tuottavaksi. Tämä potentiaali löytyy erityisesti ihmisistä ja teknologiasta. On kyse sitten laadukkaammista prosesseista, asiakaslähtöisistä tuotteista ja palveluista tai eri sukupolvien johtamisesta kestävän työelämän aikaansaamiseksi.
Hybridijohtajuuden pelikenttä ja varusteet
Hybridijohtajuuden pelikenttä on sekä virtuaalinen että fyysinen. Erilaisilla pelikentillä tarvitaan pelitilanteissa käyttökelpoisia pelivälineitä, varusteita ja niiden käytön osaamista. Pelivälineet ja varusteet ovat johtajuuteen liittyviä malleja ja teorioita, ne ovat erilaisia työkaluja ja menetelmiä. Malleja ovat esimerkiksi valmentava ja jaettu johtajuus. Aina kaikissa pelitilanteissa valmentava johtaminen, eli yksittäisen työntekijän työssä suoriutumisen kehittymisen tukeminen ei yksistään riitä, vaan joudutaan myös jakamaan johtajuutta, koska pelikenttä on niin iso. Kuvitelkaa koripallokenttää, joka olisi kooltaan 10x10 kilometriä. Sen kokoisella kentällä täyden peliajan pelaaminen uuvuttaa pelaajat ja valmentajan. Kenttä pitää siis pilkkoa pienempiin osiin. Pelaajille on luotava mahdollisuuksia pelata yhdessä pienemmällä alueella, joka on hallittavissa.
Pelikentälle tulee myös aika ajoin uusia pelaajia, joista osa rakentuu ykkösistä ja nollista ja osa erilaisista biologisista osista. Uusi pelaaja voi olla nimeltään vaikka ChatGPT, jonka pelaajapotentiaali on hyvä tunnistaa ja hyödyntää viisaasti. Uusien ihmispelaajien potentiaali on hyvä valjastaa käyttöön. Vaikka uusilla ihmisillä olisi 40 vuotta vähemmän elämänkokemusta, heillä voi olla sitäkin enemmän idea- ja energiapääomaa.
Kuten kaikki pelaaminen, myös hybridijohtajuus on välineurheilua. Uusia varusteita on saatavilla loputtomasti. Löytyy vastuullisuutta, psykologista turvallisuutta, luottamusta, fasilitointia, oppivaa organisaatiota, mikro-oppimista ja niin edelleen. Osa varusteista on sellaisia, jotka ovat olleet käytössä jo vuosia, välillä ne unohtuvat pukukoppiin ja välillä joku muistaa ottaa ne taas käyttöön. Varusteähky uhkaa helposti, sillä hybridijohtajuuteen on tarjolla valtavasti erilaisia varusteita. Nurkan takana on aina joku, jolla on tarjolla vähän parempi varuste. Mahdollisesti varuste, jota on vain hieman muutettu, tai se on nimetty uudella tavalla. On viisasta tarkistaa olemassa olevien varusteiden käyttökelpoisuus ja tehdä harkiten tarvittavat varustepäivitykset. Joskus olemassa olevan varusteen paikkaaminen tai korjaaminen riittää hyvin. Hyvillä ja laadukkailla perusvarusteilla pärjää pitkälle. Olennaista kuitenkin on se, että pelaamista ja varusteita ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. Hybridijohtajuus ei ole staattinen ilmiö, vaan se muokkautuu ja kehittyy pelin edetessä ja pelikentän ulkopuolella tapahtuvien asioiden sekä uusien pallojen myötä.
Omalta osaltani haluan olla tarjoamassa hybridijohtajuuteen laadukkaita ja testattuja perusvarusteita sekä tukea niiden käyttämisessä. Taitotalon johtamisen tiimin asiantuntijat kouluttavat intohimoisesti asiakkailleen johtamisen perusvälineiden käyttöä. Niillä pärjää jatkuvasti muuttuvilla pelikentillä. Arjen areenoilla potentiaali muutetaan teoilla arvoksi.
Kirjoittaja, Mikko Gerdt, toimii johtamisen ja palvelumuotoilun kouluttajana Taitotalossa. Mikon missiona on luoda Suomeen parempaa johtamiskulttuuria, jonka seurauksena yksilöt ja organisaatiot voivat paremmin. Mikkoa inspiroivat organisaatiokulttuurikysymykset, erilaiset johtamistyylit, suorituksen kehittäminen sekä systeeminen lähestymistapa arjen tekemiseen. Mikko ei edelleenkään usko edesmennyttä opettajaansa, jonka mielestä uteliasuus ei kuulu sivistykseen. Mikon mielestä uteliaisuus kannattaa aina.
