23.6.2021
Anu Nousiainen Helsingin Sanomista kuvaa pysäyttävästi omaa kohtaamistaan lukutaidottoman ihmisen kanssa. Monessa läntisen Afrikan maassa on todennäköisempää tavata lukutaidoton kuin lukutaitoinen aikuinen - Mielipide | HS.fi.
Suomi toisena kielenä -opettajana tapaan lukutaidottomia ja heikosti lukevia aikuisia lähes päivittäin, sillä ohjaan Uudellamaalla kuntakokeilujen maahanmuuttaja-asiakkaita kotoutumiskoulutukseen. Vuonna 2020 noin 12 prosenttia asiakkaista ohjattiin luku- ja kirjoitustaidon koulutukseen. Osuus on vähitellen palannut vanhaan normaaliin sitten suurimman turvapaikanhakija-aallon. Osa lukukoulutukseen menevistä aloittaa konkreettisesti A:sta, pienempi osa kaipaa kevyempää tukea ja harjaantumista.
Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen alkeista aloittavat henkilöt on yleensä helppo huomata: he eivät ole käyneet lainkaan tai juurikaan koulua, ja äidinkielen kirjoitusjärjestelmä on usein toinen kuin meillä.
Sitten on ne yllättäjät. Juuri oli asiakkaana joitain vuosia maassa asunut ja muutaman kielikurssin käynyt henkilö, jonka suullisen tuottamisen arvioin vahvaksi A2:ksi. Olin ohjeistamassa häntä kirjallisiin tehtäviin, kun mieleen tuli tsekata aivan varmuuden vuoksi lukutaito. Se oli auttava. Ei ihme, että ammatilliset opinnot olivat keskeytyneet. Harmitti, että asiakas oli joutunut kärsimään huonommuuden tunteesta liian vaikeassa koulutuksessa ja hukkaamaan aikaa ja että hän joutuu nyt aloittamaan alusta.
Olen ensinnäkin huolestunut koulutukseen ohjaavien ja koulutukseen ottavien kyvystä tunnistaa heikosti lukevat: jopa pintasujuvalta kuulostava puhe ei ole tae lukutaidosta, eikä kukaan saisi joutua siihen tilanteeseen, että joutuu pakittamaan opintopolullaan vain siksi, että lukutaidon heikkoutta ei havaittu ajoissa tai että sopivan koulutuspaikan puuttuessa on joutunut väärälle kurssille.
Toiseksi olen huolestunut luku- ja kirjoitustaidon koulutusten riittävyydestä: onko vapaassa sivistystyössä ja aikuisten perusopetuksessa tarpeeksi paikkoja, löytyykö erilaisia ryhmiä erilaisiin tarpeisiin, ja saako opiskelija harjoitella taitoja kyllin pitkään? Perustaitojen oppimiseen tarvitaan aikaa, ja vain vakaalle perustukselle voi rakentaa.
Elina Stordell on kielitaidon arvioinnin ja suomi toisena kielenä -opetuksen asiantuntija Taitotalossa ja Testipisteessä. Häntä kiinnostaa etenkin laadukas ja luotettava kielitaidon arviointi sekä kielitaidon merkitys yhteiskunnassa. Vapaa-aikanaan hän lukee liikaa dekkareita ja syö liikaa salmiakkia.
Testipiste on Suomen suurin aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus. Palvelua ylläpidetään neljän pääkaupunkiseudun aikuisoppilaitoksen yhteistyönä. Koordinaattorina toimii Axxell Monikulttuurisuuskeskus ja kumppaneina CareeriaPlus, Eiran aikuislukio ja Taitotalo.
