24.4.2023
Tuotteita voidaan lainata, vuokrata, korjata ja kunnostaa sekä kierrättää. Näin tuotteiden elinkaari eli käyttöikä pitenee, mikä puolestaan säästää kalliita luonnonvaroja. Haitalliset päästöt ilmaan vähenevät ja energiaa säästyy. Syntyy uusia markkinoita ja työpaikkoja, mikä johtaa taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kannattaa siis ottaa oppia luonnon ekosysteemeistä, niissä mitään ei hukata pois, vaan kaikki materiaali jatkohyödynnetään.
Kiertotaloudesta puhutaan paljon, mutta missä oikeasti mennään? Toteutuakseen kiertotalous tarvitsee materiaalia ja raaka-ainetta. Jätelain uudistuksen tavoitteena on kääntää Suomi ja koko Eurooppa kohti kiertotaloutta. Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätystä pitäisi huomattavasti lisätä, se on nykyään vain noin 40 prosenttia. Vuonna 2025 tavoitteena on jo 55 prosentin kierrätysaste. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta EU-maissa 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Siis paljon on vielä tehtävää.
Tässä kannattaa olla mukana, sillä edelläkävijät luovat huomisen käytänteet. Kiertotalouden edistäminen ja kehittäminen säästäisi merkittävästi luonnonvaroja ja voisi opettaa meitä myös hillitsemään kulutusta. Kiertotalouden edistämiseen tarvitaan uusia teknologioita ja ratkaisuja. Tarvitaan konkreettisia uusia innovaatioita ja tässä tiede ja tutkimus voivat auttaa. Kiertotalous on erittäin kiehtova ala ja uskon tämän tuovan paljon uusia ammatteja ja työpaikkoja sekä Suomeen että Eurooppaan.
Kulutuksen hillitseminen on erittäin keskeistä, sillä Suomen ylikulutuspäivä oli jo maaliskuun lopulla. Kulutus on karkaamassa käsistä ja se näkyy hyvin laskennallisessa ylikulutuspäivässä. Maailman ylikulutuspäivä on aikaistunut melkein joka vuosi. Vuodesta 1970 vuoteen 2022 ekovelkapäivä on aikaistunut 5 kuukaudella, nyt se on heinäkuussa. Muutos on ollut kiihtyvää viimeisten vuosikymmenten aikana. Ylikulutuspäivä tarkoittaa sitä hetkeä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin. Suomalaisten ylikulutuspäivä on jo maaliskuussa ja muut pohjoismaat kulkevat samassa tahdissa, joten säästö- ja kierrätysmahdollisuuksia on runsaasti. Länsimaissa yksilöiden kulutus on noussut lähes kolmanneksen viimeisen parin vuosikymmenen aikana.
Kiertotalouden hyödyt ovat kiistämättä erinomaisia ja haluttavia. Mitä siis nyt tarvitaan? Rohkeita tekoja ja vastuullisia valintoja. Tule siis mukaan ja haasta itsesi opettelemaan uusi lajitteluteko.
#minunlajitteluteko #taitotalofi
Vinkkejä, ja näitä tulee viikon mittaan lisää Taitotalon facebook-sivulle.
- Purukumi kannattaa lajitella sekajätteeseen.
- Teepussit menevät parhaiten biojäteastiaan.
- Etikettejä tai teippejä ei tarvitse poistaa kartonki- tai pahvipakkauksista, kun ne lajitellaan kartonki- tai pahvikeräysastiaan.
- Kopiopaperin käärepaperi lajitellaan kartonki- ja pahvijätteeseen.
- Valkoisesta paperista tehdyt paperikassit lajitellaan paperijätteeseen.
- Jos kahvimuki putoaa ja särkyy, se ei kuulu lasijätteeseen vaan sekajätteeseen.
Liisa Pajari toimii Taitotalossa ympäristövastaavana ja palveluasiantuntijana.
