1.10.2024
Josko kuitenkin vähän avaisin asiaa.
Meillä Taitotalossa hiottiin toimintaa asiakkaidemme ja työntekijöidemme parhaaksi. Organisaatiossa tehtiin muutoksia, jotta palvelumme laatu ylittää odotukset yhä uudelleen ja uudelleen. Muutokset astuivat voimaan elokuussa.
Innosta haikeuteen ja takaisin
Muutos tietenkin muuttaa totuttuja asioita. Kohdallani se tarkoitti, että työtiimini vaihtui. Tämä oli toiveeni ja innolla odotan, mitä tulevan pitää. Asiaan liittyy kuitenkin myös haikeutta, koska en enää saa työskennellä urani parhaan esihenkilön kanssa. Tätä lukeville aiemmille esihenkilöille haluan sanoa, ettette olleet huonoja. Huonon esihenkilön alaisuudessa en työskentelisi. Jokaiselle teistä kiitos, olen kaikilta teiltä saanut paljon! Nyt kuitenkin pohdin asioita, miksi edellinen esihenkilö oli itselleni niin sopiva.
Esihenkilöni Harriet
Työskentelin Harriet Sandforsin kanssa parisen vuotta. Parasta hänen kanssaan työskentelyssä oli ratkaisukeskeisyys. Asia X nousi esille ja siihen haettiin ratkaisu. Harrietille ominaista on auttaa työntekijää tunnistamaan omat vahvuudet ja urahaaveet, sekä kulkea rinnalla kohti näitä tavoitteita. Häneltä saa tukea ja hän osaa ohjata työntekijän keksimään itse ratkaisut, jolla löytää oikean suunnan. Näin asiantuntija saa olla asiantuntija omalla alallaan.
Esihenkilö ei voi, eikä hänen tarvitse tietää kaikkea muita paremmin ja syvällisemmin. Hänen tehtävänään on luoda mahdollisuudet työn menestyksekkääseen suorittamiseen. Esihenkilö luotsaa tiimiä kohti isompia yhdessä luotuja tavoitteita. Iso osa itselle arvostettavaa esihenkilöyttä on, että esihenkilöön voi luottaa. Harriet seisoo omiensa takana, edessä ja sivulla.
Kun pohdin esihenkilön, ja nyt nimenomaan Harrietin ja itseni välistä vuorovaikutusta, niin voiko olla niin, että jokin edellä mainittu osa-alue ei ole toiselle työntekijälle paras mahdollinen? Varmasti voi. Itse koin Harrietin kanssa omaa työtäni helpottavaksi hänen ratkaisukeskeisyytensä. Kollegoilta olen kuullut, että myös diskuteeraukseen on saatavilla aikaa. Se on hyvä, sillä välillä työntekijän tarvitsee vain tuulettaa ajatuksia ilman, että ratkaisu edes on tavoitteena. Hyvä esihenkilö mukautuu eri tilanteisiin ja työntekijöiden tarpeisiin.
Syy on aina toisessa, vai kuitenkin molemmissa?
Tietenkin voi olla olemassa myös huonoa esihenkilötyötä. Mutta milloin se on huonoa? Olen taipuvainen uskomaan, että yleisin syy toimimattomaan yhteistyösuhteeseen on sama kuin muissakin ihmissuhteissa. Jos ei kohdata toista oikealla ajatus- tai tunnetasolla, toiselle tulee kuulluksi tulemattomuuden tunne. Myös toiminnan tavoitteet voivat erota tai kommunikointitavat olla erilaiset. Asia on helpommin kirjoitettu kuin tunnistettu – niin työelämässä kuin siviilissäkin.
Todettakoon, että uskon esihenkilöiden olevan pääsääntöisesti hyviä työssään. Itsekään en ole kohdannut huonoa esihenkilöä vakityössäni. On siis erilaisia esihenkilöitä. Tärkeää on muistaa, että kahden ihmisen välinen suhde on molemminpuolinen. Minulla työntekijänä on vastuu kertoa, millaista esihenkilöyttä arvostan ja millaista tukea tarvitsen. Jos koen jonkin asian toisen ihmisen toiminnassa vaikeaksi, niin on minun vastuullani nostaa se esille. Googlesta en esihenkilöille kohdennettua ennustuspalloa ole löytänyt.
Kohti uutta ja sen yli
Olemme uuden tiimin kanssa startanneet toiminnan. Ulla Tallinen upeana muutosjohtajana on hienosti laittanut asiat aluille. Ulla kuulee toiveita ja visioi kanssamme. Ihailin jo aiemmin Ullan tapaa tehdä työtä esihenkilönä ja mikä tuuri kävikään, kun pääsin hänen tiimiinsä. Ennustan, että hyvien esihenkilöiden putki urallani saa jatkoa.
Sinulle blogin lukija haluan kertoa, että muutoksista huolimatta yhteistyömme jatkuu. Tiedät saaneesi meiltä mahtavaa palvelua, mutta tulemme yllättämään sinut positiivisesti myös tulevaisuudessa.
Kirjoittaja Kimmo Auvinen työskentelee Taitotalossa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla koulutusasiantuntijana. Hän on aiemmin työskennellyt erityisnuorisotyössä, ensihoidossa ja kriisityössä. Taitotaloon hän tuli syksyllä 2020 kehittämään Taitotalon ensiapukoulutuksia, ja urakehitys on vienyt hänet kouluttajan työtehtävien kautta koulutusasiantuntijaksi.
