23.5.2023
Sitä hän ei maininnut, että milloin tämä yhteydenotto tapahtuu, tai miten pitkään odotan asennusta. Hän ei todennäköisesti tiennyt, kuinka kauan laitteen asentaminen kestää ja kuinka paljon asennuksia asentajalla on jonossa.
Uskon, että myös sinulla on vastaavanlaisia kokemuksia. Et ole asiakkaana saanut selkeää suunnitelmaa ostamasi palvelun toimituksesta, tai et itse ole pystynyt kertomaan, kuinka kauan jonkin asian tekemiseen menee.
Mieti hetki millaisia vaikutuksia tämän tyyppisestä epätietoisuudesta seuraa. Mitä asiakas ajattelee? Miten asiakas kokee palvelun? Mitä kollegasi tuumii, kun hän odottaa työpanostasi, jotta puolestaan pääsee tekemään oman työnsä? Miten epätietoisuus vaikuttaa yhteistyön toimivuuteen, motivaatioon tai sitoutumiseen? Onko yhdentekevää, että työyhteisömme ei tiedä kuinka paljon eri työtehtäviin tulisi varata aikaa, miten paljon ajallisesti työtehtäviä on jonossa tai millä menetelmillä eri työtehtäviä tehdään? Jos tietäisimme nuo edelliset, toisiko se työhömme jotain hyvää?
Itse uskon vahvasti siihen, että työn hyvä suunnittelu perustuu työstä kerättyyn tietoon. Tiedon avulla ymmärrämme työn sisällön ja siinä käytettävät menetelmät, työhön tarvittavan osaamisen ja työn vaatiman ajan. Ilman tätä tietoa meidän on mahdotonta sopia ulkoisen tai sisäisen asiakkaamme kanssa toimituksesta. Ilman tietoa arvailemme toimituksen aikataulua ja valitettavan usein arvauksemme on liian optimistinen.
Yksi hyvä menetelmä kerätä tietoa työstä on tehdä työntutkimusta. Työntutkimus on yhteisöllistä ja yhteistyössä tehtävää tutkimusta. Sen avulla tarkastellaan työmenetelmää, työympäristöä ja työhön käytettävää aikaa. Työntutkimuksen tavoitteena on parantaa työmenetelmien turvallisuutta, tehokkuutta ja taloudellisuutta. Se on myös oiva väline jatkuvaan parantamiseen ja fiksumpaan työhön.
Työntutkimukseen kuuluu neljä osa-aluetta: menetelmätutkimus, työn vakiinnuttaminen, työnopastus ja työnmittaus.
Menetelmätutkimus on käytössä olevien työmenetelmien järjestelmällistä tutkimista sekä uusien turvallisten, tehokkaiden ja taloudellisten menetelmien kehittämistä. Menetelmätutkimuksen kohteena ovat kaikki työn osatekijät, kuten itse työ ja siihen liittyvät raaka-aineet, koneet, laitteet ja työhön sisältyvä yhteistoiminta.
Työn vakiinnuttamisella varmistetaan sovitun tai kehitetyn menetelmän käyttö niin, että jokainen kyseistä työtä tekevä käyttää oikeaa työmenetelmää.
Työnopastus taas varmistaa, että jokainen kyseistä työtä tekevä osaa toimia sovitun tai kehitetyn menetelmän mukaisesti. Työnopastusta tarvitaan myös silloin, kun uusi henkilö tulee tekemään kyseistä työtehtävää.
Työnmittaus tarkoittaa tiettyyn työtehtävään tietyllä työmenetelmällä tarvittavan ajan määrittämistä. Työhön tarvittava aika riippuu aina käytettävästä menetelmästä, joten aikaa on mahdoton määrittää, jos menetelmää ei ole vakiinnutettu.
Työntutkimuksella saadaan työstä konkreettista tietoa, jota voidaan hyödyntää asiakaslupauksen pitämisessä. Työntutkimusta käytetään teollisuus-, palvelu-, toimisto- ja asiantuntijatyön kehittämisessä ja se soveltuukin erinomaisesti minkä tahansa työn tai toiminnan kehittämiseen toimialasta riippumatta.
Mieti hetki, miten asiat ovat omassa työssäsi. Voisivatko työntutkimuksen näkökulmat tuoda hyötyä itsellesi ja työyhteisöllesi?
Kirjoittaja, koulutusasiantuntija Sari Herrala, toimii valmentajana esihenkilötyöhön, leaniin ja projekteihin liittyvissä valmennuksissa sekä projektipäällikkönä eri organisaatioille toteutettavissa toiminnan kehittämishankkeissa.
