15.4.2024
Fasilitoinnin tarkoituksena on auttaa, helpottaa ja tukea työyhteisön toimintaa erilaisissa muutostilanteissa. Se antaa työyhteisölle ja sen jäsenille suuntaa ja energiaa tekemiseen sekä merkitystä työhön. Fasilitointi ei ole pelkästään ryhmätehtävien teettämistä ja niiden läpikäyntiä. Tänä keväänä koulutustilaisuudessa osallistuja kertoi havahtuneensa siihen, että fasilitointiprosessin aikana hän oli muuttanut ajatteluaan käsiteltävästä teemasta. Tämä näkyi myös konkreettisesti haluttuna käyttäytymisenä. Tässä tapauksessa fasilitoinnin tavoite oli selkeästi saavutettu.
Fasilitointi toimii energianlähteenä vain, jos sen koostumus on oikeanlainen. Koostumus on paljon monipuolisempi kuin yksittäinen fasilitointimenetelmä. Hyvä koostumus rakentuu kolmesta aineksesta.
Mikä on yhteinen tavoite, jonka haluamme saavuttaa?
Fasilitoinnilla tulee olla aina jokin rajattu ja selkeä tavoite, mitä sillä halutaan saavuttaa. Tämä tavoite voi olla esimerkiksi yhteisen ymmärryksen luominen, havaintojen kerääminen kokemuksista tai rajattuun haasteeseen ratkaisun löytäminen. Kevään tilaisuudessa hyödynnettiin tarinallisuutta yhteisen tavoitteen määrittelyyn. Tarinalle luotiin päähenkilö, ”sankari”, jonka tavoitteena oli löytää ”aarre”. Lisäksi tunnistettiin ”lohikäärme”, joka vaikeutti aarteen löytämistä. Tarinan rakentaminen aiheutti hieman hämmennystä, mutta myös positiivista hilpeyttä. Tarinan avulla päästiin osallistujien kanssa samalle taajuudelle. Tekemiselle löytyi yhteinen sävel ja tarkoitus.
Miten tavoitteeseen päästään? Mitkä ovat askelmerkit?
Fasilitointimenetelmiä on lukemattomia. Netti on pullollaan erilaisia menetelmiä ja työkaluja. Monet menetelmistä ovat samoja, mutta ne ovat nimetty viehkeästi uudella tavalla. Kuitenkin menetelmien peruslogiikat ovat samoja. Ensin kerätään tietoa jollakin menetelmällä ja toisella sitä sitten rajataan. Kevään sankaritarinalle luotiin eri menetelmillä polku, miten ”sankari” löytää aarteensa ja ylittää karikot. Tätä polkua muokattiin tapaamisessa siten, että siitä tuli entistä toimivampi. Polun eri vaiheissa hyödynnettiin myös tarinallisuutta, esimerkiksi kuvattiin ja visualisoitiin sankarin ja hänen apuriensa toimintaa eri tilanteissa.
Millaisen tunnelman haluamme?
Fasilitointi on sosiaalinen tapahtuma, jossa osallistujien näkemykset kohtaavat ja törmäilevät. Osallistujien tunteet voivat liikkua negatiivisen ja positiivisen välillä. Osallistujat yleensä muistavat tilaisuuksista huippukohdat, olivat ne sitten myönteisiä tai vähemmän myönteisiä sekä lopetuksen. Tutkimusten mukaan positiivinen tunnelma rakentuu turvallisuudesta, hauskuudesta sekä avoimesta ja inklusiivisesta ilmapiiristä. Kevään koulutustilaisuudessa tapaamisen alussa tuotiin esille jokaisen näkemyksen ja idean arvo sekä kuuntelun merkitys. Lisäksi tapaamisen aikana pyrittiin luomaan aitoja huippuhetkiä, jotka muodostuivat onnistuneesta tekemistä, hyvästä ideasta tai näkökulmasta ja raikuvasta naurusta.
Fasilitointi on taito, jonka voi oppia. Sen oppii tekemällä, kokeilemalla, onnistumalla ja mokailemalla. Kukaan ei ole fasilitointiseppä syntyessään. Fasilitointiosaaminen ei ole myöskään roolisidonnaista. Fasilitointi kuuluu kaikille!
Kirjoittaja, Mikko Gerdt, toimii johtamisen ja palvelumuotoilun kouluttajana Taitotalossa. Mikon missiona on luoda Suomeen parempaa johtamiskulttuuria, jonka seurauksena yksilöt ja organisaatiot voivat paremmin. Mikkoa inspiroivat organisaatiokulttuurikysymykset, erilaiset johtamistyylit, suorituksen kehittäminen sekä systeeminen lähestymistapa arjen tekemiseen. Mikko ei edelleenkään usko edesmennyttä opettajaansa, jonka mielestä uteliasuus ei kuulu sivistykseen. Mikon mielestä uteliaisuus kannattaa aina.
