31.8.2023
Sähköautojen latauspaikkojen sijoittelua ja tehoja mietitään taloyhtiöissä ja kiinteistöissä, mutta hyvä on miettiä myös sijoittelun paloturvallisuutta. Akuista johtuvat palot ovat todella harvinaisia, mutta litiumioniakkuihin liittyy ikävä ominaisuus: ne sisältävät palamiseen tarvittavan palavan aineen sekä hapen. Syttymiseen tarvitaan riittävä lämpötila, mutta kerran sytyttyään akkupalon sammuttaminen ei onnistu perinteisin menetelmin tukahduttamalla, koska palamiseen tarvittava happi löytyy akun sisältä. Palaminen loppuu vain jäähdyttämällä akun sisäinen lämpötila alle palamislämpötilan tai sitten vain odotellaan palavan aineen loppumista. Jäähdyttäminen vaatii todella suuren vesimäärän tai upotuksen kokonaan veteen, siksi useimmiten akun annetaan palaa loppuun.
Akkujen keston kannalta on hyvä muistaa, että litiumakut viihtyvät samassa lämpötilassa kuin ihminen eli 20°–30° C lämpötilassa. Akku voi kuumentua auringossa yli 80° C lämpötilaan, ja tällainen lämpötila alkaa jo vaurioittaa akun sisäistä rakennetta. Vaurio voi johtaa akun sisäiseen kuumenemiseen, jolloin lämpö karkaa litiumin sulamispisteeseen 180° C ja sen jälkeen aina syttymiseen asti. Ladattaessa akku lämpenee, ja esimerkiksi kännyköiden jäähdytys ei toimi peitettynä tai tyynyn alla. Myös kova pakkanen voi vaurioittaa joitain litiumioniakkuja, mikä taas voi altistaa myöhemmin syttymisriskiin.
Vaikka akkupalot ovat harvinaisia, on niihin silti syytä varautua kuten muihinkin paloriskeihin. Samalla voi miettiä yleensäkin paloturvallisuutta. Kuvittelemalla erilaisia palotilanteita huomaat varmasti mahdollisia haasteita. Autojen osalta tällaisia voi olla esimerkiksi auton lähellä olevat asuintilat, sammutuskaluston kulku auton luokse tai miten auto voidaan tarvittaessa hinata ulos palamaan. Tämä koskee kaikkia autoja käyttövoimasta riippumatta. Toisaalta hallissa oven edustalla palava auto voi tukkia ainoan ulospääsyn muilta autoilta. Sähköautojen latauspaikkojen sijoitusta suunnitellessa on siis syytä huomioida myös mahdollinen palotilanne.
Muiden laitteiden osalta tilanne on hyvin samankaltainen, vaikka akut olisivat pieniäkin. Akkupaloa on vaikea sammuttaa ja pienikin palo voi levitä suuremmaksi. Tyypillinen kännykän lataaminen yöllä paperipinon päällä tai sängyssä voi pahentaa mahdollista palotilannetta. Pieniin akkukäyttöisiin laitteisiin sisältyy myös laatuun liittyviä epävarmuustekijöitä, koska erilaisia akkuja ja latauslaitteita voi tilata tuntemattomista verkkokaupoista eikä niiden laatutasosta ole aina tietoa.
Tärkeä perusperiaate on, että vioittuneita, kolhiintuneita tai kuumenevia akkuja ei pidä ladata vaan vaihtaa uuteen. Sama koskee latauslaitettakin, ja sen pitää olla yhteensopiva akun kanssa. Jos molemmat on sijoitettu palamattomalle alustalle ja palovaroitin hälyttää heti savunmuodostuksen alkaessa, voidaan tilanteeseen reagoida ajoissa. Savuava akku tulee heti irrottaa latauksesta ja viedä ulkotiloihin, jossa mahdollinen palaminen ei aiheuta vaaraa.
Litiumioniakkuja on erilaisia, joista toiset ovat paloherkempiä kuin toiset. Akkuja toki kehitetään koko ajan sekä turvallisemmiksi että tehokkaammiksi, mutta suuri energiasisältö pitää aina sisällään myös mahdollisen riskin. Akkukäyttöiset laitteet ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen. Yhtenä kansalaistaitona voisikin pitää niiden turvallista käyttöä ja riskinhallintaa.
Kari Kaihonen työskentelee Taitotalossa toimialajohtajana. Hän vastaa kiinteistö- ja rakennustekniikan koulutuksista.
