4.4.2022
On ollut ilo saada kehittää eturivissä niin lähtötason arviointia kuin kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kielitaidon arviointia. Vuosien varrella olemme tavanneet kymmeniä alastaan innostuneita suomi toisena kielenä -opettajia ja maahanmuuttajien ohjaukseen perehtyneitä virkamiehiä. Toivottavasti yhteistyömme jatkuu vastakin!
Ensiaskeleet ESR-rahalla
Testipiste saa kiittää olemassaolostaan Lady Testipistettä eli Kristel Kivisikiä. Kristel uskalsi unelmoida suuria ja hakea ESR-rahoitusta pääkaupunkiseudun yhtenäisen lähtötason arviointimallin kehittämiseksi. Hankehakemus meni läpi Uudenmaan ELY-keskuksessa, ja huhtikuussa 2010 neljä pääkaupunkiseudulla toiminutta kotoutumiskoulutuksen järjestäjää eli Axxell, Amiedu (nykyisin Taitotalo), Edupoli (nykyisin CareeriaPlus) ja Eiran aikuislukio aloittivat yhteistyön Testipisteessä.
Olemme aina tähdänneet laadukkaaseen, kansainvälisten standardien mukaiseen arviointiin. Ei siis ihme, että aloitimme toiminnan osallistumalla Ealtan (European Association for Language Testing and Assessment (ealta.eu.org)) Collaboration in Language Testing and Assessment -konferenssiin Haagissa. Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että vielä tuolloin esitysten sisällöt menivät melkein järjestään yli ymmärrykseni, niin eri tasolla arviointityöskentely oli muualla Euroopassa.
Kotoraiteen mallista Testipisteen malliin
Ihan tyhjästä ei Testipistekään tietysti aloittanut. Oppilaitoksilla oli vuosien kokemus omista ja oppilaitosten yhteisistä lähtötason arvioinneista, ja ensimmäiset testausmallit ja testit oli kehitetty aiemmassa Kotoraide-hankkeessa. Kotoraiteen kauneimpana kukkana on jäänyt elämään monella nimellä tunnettu opiskeluvalmiuksien testi, alias nader-pader, alias rakenteellinen hahmottaminen, alias logiikkatesti. Sen idea on muuten tuontitavaraa Belgiasta hollanti toisena kielenä -koulutuksesta.
Lähtötason arvioinnin runko on pysynyt melko muuttumattomana jo toistakymmentä vuotta. Malliin kuuluu taustahaastattelu sekä opiskeluvalmiuksia ja suomen kielen taitoa mittaavat testit. Malli on aina ollut joustava: kullekin asiakkaalle valitaan tarpeelliset testit, eikä mitään turhaa tehdä.
Testaus käynnistyi varovasti. Syksyllä 2010 asiakkaita kävi vain 2–3 päivänä joka toinen viikko. Nuorimmat ovat olleet 17-vuotiaita ja vanhimmat yli kuusikymppisiä. Tulijoita on aina ollut kaikkialta maailmasta, vaikka maailmanpolitiikan tilanteet näkyvät tietysti asiakasvirroissa. Vain yksi ryhmä on jäänyt historiaan: inkeriläiset paluumuuttajamummot.
Kasvua, hermoilua ja etää
ESR-rahoitus päättyi vuoden 2013 lopussa, ja siirryttiin kilpailutuksiin. Olemme muutaman vuoden välein joutuneet hermoilemaan kovien tarjouspyyntöjen kanssa, mutta toistaiseksi olemme aina saaneet täydet laatupisteet ja tulleet selväksi ykköseksi. Jaska Jokusen sanoin: ”Meni hyvät hermoilut hukkaan!”
Testipiste hoitaa nykyään koko Uudenmaan lähtötason arvioinnin, mutta mallimme ja materiaalimme ovat olleet ja ovat edelleen laajassa käytössä valtakunnallisesti aina Keminmaata myöten. Uudellamaalla testaamme nykyään tarvittaessa jopa viitenä päivänä viikossa, ja kahdentoista vuoden aikana asiakkaita on ollut yli 40 000. Suurin osa on edelleen kuntakokeilujen ja työvoimahallinnon asiakkaita, mutta mukaan on mahtunut kaupunkien maahanmuuttajapalvelujen asiakkaita, itse maksavia sekä Kelan kehittämishankkeiden asiakkaita (Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishanke. Kehittämistä, kokeilua, kohtaamisia ja taitojen vahvistumista (helsinki.fi)) tai peruskoulujen hakijoita.
Mielenkiintoinen mutta työläs kokemus oli myös käydä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella haastattelemassa ja arvioimassa tuhat turvapaikanhakijaa vuoden 2016 alussa (VOK-raportti_2016.pdf (okm.fi)).
Uusimpia muutoksia lähtötason arvioinnissa on ollut etätestauskäytäntöjen luominen tyhjästä. Noin puolentoista vuoden ajan teimme arviointia lähes poikkeuksetta etänä, joten näkemystä etäarvioinnin eduista ja haasteista on ehtinyt kertyä. Yksi konkreettinen koronasta seurannut edistysaskel oli siirtyminen adaptiiviseen testaukseen (Luotettava, eettinen ja tehokas: adaptiivinen kielitesti käyttöön | Taitotalo), jossa ainakin suomi toisena kielenä -puolella olemme saaneet tehdä pioneerityötä.
Osaamisen jakamista meillä ja maailmalla
Testipisteen tavoite on alusta alkaen ollut jakaa osaamistaan ja levittää arviointiosaamistaan valtakunnallisesti. Vaikka kovasti jännittikin, aloitimme jo hankkeen alkuvaiheessa kolmen päivän koulutuskokonaisuuksilla, joissa osallistujat kehittivät muun muassa jatkuvan arvioinnin materiaalia omaan opetukseensa. Sittemmin olemme järjestäneet kymmeniä koulutuksia: testimateriaalien käyttöönottokoulutuksia, kaikille avoimia arviointiaiheisia koulutuksia, oppilaitosten, opettajayhdistysten ja ELY-keskusten toiveiden mukaan räätälöityjä koulutuksia, luentoja ja esityksiä OPH:n tarpeisiin… Olemmepa kerran järjestäneet oman kansainvälisenkin konferenssin Paasitornissa. Onnellinen se, jolla on Testipisteen turkoosi konffakassi vielä tallessa! Kahdesti Testipiste on päässyt esiintymään myös kansainvälisille areenoille Ealtan ja Alten vuosittaisiin konferensseihin. Hui, se oli jännittävää!
Koulutusten lisäksi tuotamme jatkuvasti testimateriaaleja oppilaitosten käyttöön. Lähtötason arvioinnin materiaaleja emme kilpailutusten vuoksi voi enää luovuttaa ulkopuolisille, mutta kotoutumiskoulutuksen aikaiseen ja päättövaiheeseen tehdyt materiaalit ovat laajassa käytössä. Viime aikoina olemme laatineet arviointivälineitä, jotka soveltuvat kotoutumiskoulutuksen lisäksi esimerkiksi ammatillisen koulutuksen, aikuisten perusopetuksen ja vapaan sivistystyön käyttöön (Testipiste-Lopputesti).
Suuntana tulevaisuus
Syntymäpäivänä on hyvä paitsi muistella menneitä, myös katsella tulevaisuuteen.
Ensimmäiseksi toivoisin lähtötason arvioinnissa siirtymistä pois kilpailutuksista. Nyt on nähty, mitä keskenään eri tavoin toteutetuista kilpailutuksista seuraa. Yhdellä alueella hinnan painoarvo voi olla 20 prosenttia, toisella 80 prosenttia. Jollain alueella arviointi on keskitetty, mutta toisaalla jaettu usean koulutuksenjärjestäjälle, jotka eivät sitten löydä yhteisiä toimintatapoja. Harvalla toimijalla on mahdollisuuksia kehittää laadukkaita arviointivälineitä, kun toiminta on kahden vuoden välein katkolla. Ja voin kertoa, että testinkehittäminen on kallista, konkreettisista ohjelmistoista alkaen.
Toiseksi olisin toivonut uudelta kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmalta (KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2022 (oph.fi)) yhtenäistä päättöarviointia. Se olisi niin opiskelijan, opettajan, oppilaitoksen, seuraavan oppilaitoksen kuin viranomaisen etu. Myös Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus esittää vertailukelpoisen tiedon keräämistä kotoutumiskoulutuksesta (Kotoutumiskoulutus - Valtiontalouden tarkastusvirasto (vtv.fi)). Valitettavasti uusi opetussuunnitelma ei tähän vielä ohjaa, mutta emme anna sen masentaa vaan jatkamme laadukkaiden arviointimateriaalien laatimista.
Kuten yhdessä vanhimmista kuullun ymmärtämisen tehtävistämme sanotaan: ”Et sellasta. Ei mitään pieniä tavotteita, mut ei sitä mihinkään pääse, jos ei aseta tavotteita tarpeeks korkeelle.”
Elina Stordell on kielitaidon arvioinnin ja suomi toisena kielenä -opetuksen asiantuntija. Häntä kiinnostaa etenkin laadukas ja luotettava kielitaidon arviointi sekä kielitaidon merkitys yhteiskunnassa. Vapaa-aikanaan hän lukee liikaa dekkareita ja syö liikaa salmiakkia.
