18.1.2023
Taustalla ovat monet muutokset: eläköitymisen kiihtyminen, syntyvyyden alentuminen, tiukka maahanmuuttopolitiikka, teknologian nopea kehittyminen, ammattitaitovaatimusten kasvu, työn kuormittavuus sekä fyysisesti että henkisesti.
Onko teidän yrityksessänne osattu ennakoida osaajapulaa koskevaa haastetta henkilöstöstrategiassanne? Henkilöstöstrategian yksi tärkein ajuri on liiketoiminnan muutosten ennakointi, jotta liiketoimintastrategian tavoitteet voisi saavuttaa. Liiketoiminta määrittää yrityksen palvelut, prosessit ja osaamisen. Kiihtyvässä työtahdissa voi myös henkilöstön jaksaminen joutua koville. Onko yrityksesi henkilöstöstä huolehdittu? Onko työhyvinvointi kunnossa?
Työhyvinvointi koostuu monesta eri tekijästä, mutta erityisesti työergonomia on monelta yritykseltä jäänyt vähälle huomiolle. Työergonomian katsotaan koostuvan kolmesta eri osatekijästä: kognitiivisesta, fyysisestä ja organisatorisesta ergonomiasta. Jos yrityksen johdolla on riittävästi näkemystä, analysoitua tietoa ja kyky tehdä päätöksiä liiketoiminnan johtamisen ja työergonomian yhteistoiminnasta, on tilanne hyvällä mallilla. Vielä kun yritys saa liiketoiminnan ja työergonomian yhteensovittamisessa tehdyt muutokset jalkautettua toiminnaksi ja osaksi prosesseja ja työohjeita, pohja työhyvinvoinnille on luotu.
Millä työergonomiaan liittyviä asioita voisi tutkia ja analysoida? Hyvä menetelmä on esimerkiksi työntutkimus, jonka mahdollisuuksia tunnetaan liian vähän. Työntutkimus auttaa integroimaan ergonomian osaksi yrityksen rakenteiden ja toimintatapojen kehitystyötä. Työntutkimus nähdään monesti pelkästään aikatutkimuksena. Pohditaan, minkä verran aikaa kuluu eri työvaiheisiin ja kuinka työvaiheita voisi tehdä nopeammin.
Työntutkimus on kansainvälisesti tunnustettu, systemaattinen tapa tutkia työtä ja työmenetelmiä. Hyvin toteutettu työntutkimus lisää luottamusta johdon ja työntekijöiden välille, avaa näkyvyyden työhön vaikuttaviin tekijöihin, konkretisoi kehitystarpeet, havainnollistaa variointien merkitystä prosessien eri vaiheissa ja mahdollistaa vakioitujen työmenetelmien suunnittelun sekä toteutuksen. Kannattaa selvittää, millaisia kognitiivisen ergonomian haasteita yrityksessä on, esimerkiksi kuinka monessa työvaiheessa, työntekijät joutuvat muistamaan ulkoa seuraavan työvaiheen tehtävät tai oppimaan jatkuvasti muuttuvia tietojärjestelmiä. Fyysisessä ergonomiassa keskitytään liikaa selkä- ja niskavaivoihin, kun pitäisi käsitellä koko ihmisen kehoa eri työvaiheissa. Organisatorisessa ergonomiassa voisi keskittyä enemmän prosessien kehittämiseen ja yrityksen johtamiseen työvuorojen suunnittelun sijaan.
Yritysten on jatkossa huomioitava entistä tarkemmin työergonomia osana toiminnan suunnittelua. Muutoksen suunnittelu ja toteuttaminen on tiedon ja datan analysointia sekä päätösten tekemistä, pelissä mukana ovat aina työntekijät.
Kirjoittaja Kari Lepistö toimii Taitotalossa asiakkuuspäällikkönä. Karia on aina kiinnostanut henkilöstön työhyvinvointi. Hänelle on kertynyt vuosien aikana kokemusta henkilöstösuunnittelusta ja työhyvinvoinnin kehittämisestä monissa esihenkilötehtävissä.
