30.5.2023
45 % suuryrityksistä aikoo vaihtaa toimittajia tai alihankkijoita vastuullisuustavoitteiden vuoksi lähitulevaisuudessa. (Lähde: OP:n suuryritystutkimus 2023)
Yritysten vastuullisuusvaatimukset kasvavat tulevaisuudessa merkittävästi. Sääntelyn vaatimukset koskevat erityisesti suureksi luokiteltuja yrityksiä, mutta vaikuttavat koko arvoketjuun eli myös pienempiin yrityksiin, jotka toimivat suuryritysten alihankkijoina ja kumppaneina. Money talks!
Yritysvastuu puhuttaa yhä enemmän ja se koetaan yhä tärkeämmäksi yrityksissä. Ilmastonmuutos, henkilöstön kohtelu ja kuinka yritystä johdetaan ovat teemoja, jotka kiinnostavat niin työntekijöitä, asiakkaita kuin rahoittajia. Kiinnostuksen heräämisen seurauksena on alettu miettiä, miten hyvät aikeet saataisiin kytkettyä konkreettisiksi toimiksi ja mitattaviksi tavoitteiksi.
Yritysten hallitukset ja toimiva johto ovat avainrooleissa vastuullisuuden konkretisoimisessa. Osa yrityksistä on jo sitonut johdon kannustimia ja rahoituksen ehtoja ESG-mittareihin. Erityisesti sijoittajien vaatimukset vastuullisuuden läpinäkyvyydestä on avain vastuullisuuden konkretisoimisessa. Nyt julkaistu OP:n suuryritystutkimus kertoo juuri tästä! Sijoittajat haluavat selkeän, nopean ja vaikuttavan muutoksen. Tämä näkyy ensimmäisenä suurten yritysten toiminnassa.
ESG – ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hyvä hallintotapa
ESG tulee sanoista environmental, social ja governance. Yksinkertaistaen voidaan ajatella ESG:n avulla sitä, miten yritykset kohtelevat planeettaamme (E) ja ihmisiä (S) ja miten yritystä johdetaan (G). Käytännössä ESG tarkoittaa sitä, että sijoituspäätöstä tehtäessä otetaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon ympäristölliset, yhteiskunnalliset (sosiaaliset) ja hallinnolliset eli nk. ei-taloudelliset tekijät. ESG toimii sijoittajien apuna yritysten vastuullisuutta arvioitaessa. Sijoittajat arvostavat vastuullisia yrityksiä ja yksinkertaistaen vieraasta pääomasta tulee yritykselle sitä halvempaa, mitä vastuullisempi yritys on.
Sama pätee myös henkilöstöön. Mitä paremmin yritykset kohtelevat henkilöstöään, sitä helpompi heidän on rekrytoida uusia ihmisiä. Yrityksen maineesta alkaa ESG-raportoinnin myötä tulla konkreettinen arvon mittari. Julistukset vastuullisuudesta eivät enää tulevaisuudessa riitä, vaan tarvitaan konkreettisia mittareita ja johdonmukaista työtä niiden parantamiseksi.
Milloin lakisääteinen kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) koskee omaa yritystäsi?
Puhe vihreästä siirtymästä on lisääntynyt. Yrityksen sidosryhmät sekä EU-sääntely lisäävät yritysten paineita ESG-näkökulmien huomioimiseen liiketoiminnassa. Yrityksille tulee lakisääteinen tilintarkastajan varmentama kestävyysraportointidirektiivi (CSRD), jonka hallitus allekirjoittaa. Kestävän kehityksen raportointidirektiivi nousee siis tilinpäätöksen rinnalle. Vuonna 2024 alkaen raportointi koskee suuria, EU:n säännellyillä markkinoilla toimivia, yli 500 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Raportointi vuonna 2025.
Vuonna 2025 velvollisuus laajenee listattuihin ja listaamattomiin suuryrityksiin, joilla täyttyy vähintään kaksi seuraavista kolmesta ehdosta. Raportointi vuonna 2026.
- taseen loppusumma vähintään 20 M€
- liikevaihto vähintään 40 M€ tilikauden aikana
- henkilöstöä palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä
Vuonna 2026 velvollisuus ulottuu listattuihin pk-yrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin luottolaitoksiin ja vakuutusyhtiöihin, joiden liikkeeseen laskema osake, velkakirja tai muu arvopaperi on kaupankäynnin kohteena arvopaperimarkkinalain tarkoitetulla säännellyllä markkinalla (huom! ei sovelleta kaikkiin pieniin ja keskisuuriin luottolaitoksiin ja vakuutusyhtiöihin). Raportointi vuonna 2027.
Vuonna 2028 raportointivelvollisuus koskee myös EU:n ulkopuolisia yrityksiä, joilla on tytäryhtiö tai pysyvä toimipaikka EU:n alueella ja joiden EU:n alueen liikevaihto ylittää 150 miljoonaa euroa. Raportointi vuonna 2029.
Kestävyysraportoinnin juna on liikkeellä – siihen kannattaa hypätä nyt!
Kari Tillanen on innovatiivinen liiketoiminnan kehittäjä, jolla on ihmislähtöinen lähestymistapa strategiaan, taloudellisuuteen ja tuottavuuteen. Hänellä on vahva liiketalous- ja johtamisosaaminen sekä taito tulkita taloudellisia seurantalukuja ja löytää niistä konkreettisia kehittämistoimia tuloksen parantamiseksi. Hän suhtautuu arvostavasti ihmisiin, mikä näkyy hyvänä asiakaskokemuksena ja -palautteena sekä tutkinnoista valmistumisina.
