22.6.2022
Hän työskentelee Airamilla logistiikkapäällikkönä. Vaikka Janilla on pitkä kokemus logistiikka-alasta, hän haluaa jatkuvasti kehittää itseään. Logistiikka-alalla elää vielä nykyäänkin jossain määrin käsitys, että tutkintoja, koulutusta tai itsensä kehittämistä ei arvosteta, vaan työn oppii parhaiten tekemällä.
– Kouluttautumisesta on aina hyötyä, Jan painottaa.
Hän haluaa murtaa sukupolvensa koulu- ja opiskelukokemuksiin liittyviä myyttejä ja käsityksiä. Jan opiskeli arvostetun ja vaativan johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon kokonaan töiden ohella.
– Opiskelu Taitotalossa oli joustavaa. Tutkinto on mahdollista suorittaa arjen kaaoksessa, Jan sanoo ja kertoo, että hänellä on yhteensä viisi lasta, joista kolme asuu vielä kotona ja kaksi on jo maailmalla.
Varaston kesätyöntekijästä logistiikkapäälliköksi
Nykyisessä työssään Airamilla Jan aloitti vuonna 2019. Tuolloin logistiikkaosastolla ei ollut vielä omaa organisaatiota. Janin tehtävä oli käynnistää uusi varastonhallintajärjestelmä. Hänellä oli runsaasti kokemusta vastaavista tehtävistä. Logistiikan kehittämisestä ja johtamisesta Janilla on kokemusta yli 20 vuotta. Lisäksi hän on kouluttanut logistiikkaa myös oppilaitoksissa.
– Aloitin 90-luvulla lattiavarastotyöstä.
Se, että Jan jäi logistiikka-alalle, on monen sattuman summa. Hän muistaa vieläkin ensimmäisen alan työpaikkansa. Työ oli kivaa, mutta hommaa veti äärimmäisen huono esimies.
Koin nahoissani, mitä huono työfiilis saa työyhteisössä aikaan. Ajattelin tuolloin, että haluan tulevaisuudessa kehittää logistiikkaa täysin toisella tavalla ihmislähtöisesti. Ryhdyin määrätietoisesti rakentamaan polkuani logistiikan esimiestehtäviin. Annoin itselleni kahdeksan vuotta aikaa.
– Ensimmäinen esimiespestini tulikin aika nopeasti. Seitsemässä ja puolessa vuodessa pääsin tavoitteeseeni, olin ensimmäistä kertaa logistiikkapäällikkö.
Jan kertoo toisinaan vieläkin ajattelevansa, että kaikki sujuu hyvin, jos hän vain muistaa toimia päinvastoin kuin hänen ensimmäinen esimiehensä.
Kun Jan aloitti Airamilla, hänen missionsa oli vahvistaa omaa osaamistaan, kouluttaa muita ja samalla rakentaa Airam logistiikasta toimiva, osaava ja monipuolinen organisaatio. Siksi johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon opiskelu oli Janille luonnollinen ja selvä valinta.
– Olin kuullut Taitotalosta oppilaitoksena paljon hyvää, joten hain sinne. Hakeutuminen oli helppoa, ja asiat etenivät smoothisti.
Tutkintovaatimukset vastaavat työelämän tarpeita
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon rakenne on suunniteltu niin, että opiskelija toteuttaa opintojensa aikana aidon johtamiseen liittyvän projektin työyhteisössään. Se voi liittyä esimerkiksi osaamisen johtamiseen tai tuoda osaamisen kehittämiseen uusia näkökulmia.
Jan kertoo oppineensa opintojensa aikana johtamisesta paljon. Opinnot olivat käytännönläheiset, mutta jokaisen käytännön taustalla oli tutkittu teoria tai malli. Taitotalon kouluttajat osoittavat sen, mitä teoriat tarkoittavat arjen tekemisessä. Kouluttajat tuntuivat ajattelevan, että opiskelijoilla on paljon osaamista ja että heidän tehtävänsä on saada osaaminen näkyväksi.
– Vasta perusteellisen osaamiskartoituksen jälkeen ryhdyimme miettimään, mitä lisäosaamista tarvitsen.
Jan muistaa kouluttajan sanoneen, että tutkinnon suorittaminen ja todistuksen saaminen ovat osoitus siitä, että opiskelija on näyttänyt käytännössä että hän osaa johtaa.
– Tietenkin tutkintotodistuksella on merkitystä. Logistiikka-alalla koulutuksen merkitys kasvaa koko ajan.
Out of the box -ajattelu opettaa innovointi- ja tulevaisuustaitoja
Jan ajattelee, että johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto vastasi odotuksia, joita hän oli koulutukselle etukäteen asettanut. Logistiikka-ala kehittyy jatkuvasti. Alan työtilanne on hyvä, mutta logistiikka muuttuu koko ajan teho-orientointuneemmaksi. Laadun ja resursoinnin merkitys on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Seurattavuus ja numerot ovat tulleet vahvasti johtamisen taustalle. Kun koneisto on viritetty äärimmilleen, tilanne saattaa muuttua yhden puhelun aikana huonosta hyväksi ja toisinpäin.
Opintojensa aikana Jan verkostoitui opiskelukavereidensa kanssa. Hänestä oli kiva huomata, että muissa organisaatioissa huolet ja ongelmat ovat samanlaisia kuin omalla työpaikallakin.
– Keskustelut vertaisten kanssa olivat tosi hyödyllisiä win-win-keskusteluja. Ajatusten pallottelu ja out of the box -ajattelu antoivat uudenlaisia näkemyksiä ja mahdollisuuksia.
Nykyaikainen kouluttaja kuuntelee ja osallistaa
Koulutukseen sisältyviä ryhmätöitä Jan pitää myös hedelmällisinä. Niistä sai hyviä vinkkejä itselleen, ja toisaalta sai annettua jeesiä muille. Opetuspäivät eivät kertaakaan tuntuneet pakkopullalta, vaan aika suorastaan hujahti.
– Kouluttajien opetustyyli oli inspiroiva. He osallistivat opiskelijoita tekemiseen, kyselivät paljon ja antoivat meille oppijoille puheenvuoroja.
Koulutuksen käytyään Jan ajatteleekin, että yksinpuhelu ei ole nykyaikaista kouluttamista, vaan että kuuntelu on yksi kouluttajan tärkeimmistä taidoista. Taitotalon kouluttajista jäi ammattimainen fiilis. He kuuntelivat aidosti ja heittivät teräviä vastakommentteja opiskelijoiden kertomuksiin.
Koulutus on ratkaisu moniin tulevaisuuden haasteisiin
Jan iloitsee työnantajansa koulutusmyönteisyydestä. Sen lisäksi, että Jan sai itse suorittaa opintonsa oppisopimuksella työn ohessa työaikana, hän saa laittaa alaisiaankin opiskelemaan. Ihmisten kouluttaminen ja sitä kautta urapolkujen mahdollistaminen on lähellä Janin sydäntä.
– Työnjohtaja sai opintonsa valmiiksi viime kuussa, ja tiiminvetäjien koulutukset käynnistyivät kuukausi sitten.
Nuorten urakehitystä on Janin mielestä mahtava seurata. Nyt koulutetut työnjohtaja ja tiiminvetäjät olivat vielä kaksi vuotta sitten kerääjiä. Hän ajattelee, että halu oppia ratkaisee sen, keitä hän kannustaa kouluttautumaan lisää. Jan kertoo, että Taitotalosta löytyy sopivaa koulutusta esihenkilöuran kaikkiin vaiheisiin. Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto-opintoja hän suosittelee päällikkö- ja johtajatasolle. Työnjohdolle ja tiiminvetäjille suunnatut koulutukset ovat puolestaan juuri oikeasisältöisiä esihenkilöuraansa aloitteleville.
– On tärkeää, että koulutuspolku on oikea, ei saa oikoa.
Johtamisfilosofian keskiössä mentorointi ja työhyvinvointi
Janin johtamisfilosofian ytimessä on työhyvinvoinnin huomioiminen ja ylläpitäminen. Työpaikalle pitää olla kiva tulla ja kohtelun on oltava tasa-arvoista. Päivittäisestä osaamisesta Jan pitää huolen jatkuvan parantamisen -mallilla. Aamut alkavat 5–10 minuutin kokouksella, jossa varmistetaan, että ihmisillä on käytössään ne henkiset ja fyysiset työkalut, joita he tarvitsevat työssänsä päivän aikana.
– Minulle osaamisen johtaminen tarkoittaa työhyvinvoinnista huolehtimista.
Alaisikseen Jan yrittää palkata itseään fiksumpia. Hän saa kiksejä nähdessään alaistensa kehittyvän ja etenevän urallaan vaativampiin tehtäviin. Eräänlaisena mentorina toimimisen Jan kokee elämäntehtäväkseen. Onnistumiset ruokkivat onnistumisia. Se, että ihmiset lähtevät lentoon ja kukkivat edellyttää sitä, että työhyvinvointi on kunnossa.
– Työssä pitää olla myös lupa epäonnistua. Syyllisten etsiminen ei johda mihinkään, on löydettävä ongelman juurisyy, ja sitä kautta varmistettava, ettei virhe tai ongelma pääse toistumaan.
Numeroiden takana on liuta erilaisia ihmisiä
Pitkän ja monipuolisen logistiikkauransa salaisuutena Jan pitää kiinnostusta alan työtehtäviin. Työtehtäviä on paljon: keräily, vastaanotto, lähetys, inventointi, trukilla ajaminen ja niin eteenpäin.
Kun lähdin rakentamaan uraani, päätin, että haluan oppia kaiken. Olen vaihtanut työpaikkaa kehittääkseni osaamistani. Jos työtehtävät ovat olleet kiinnostavia, en ole välittänyt, vaikka palkka olisi ollut pienempi.
Nykytyössään Jan ajattelee olevansa unelma-ammatissaan. Hän on kiitollinen Airamille ja omalle esimiehelleen, että on saanut työn ohella opiskella ja kehittää itseään. Opiskelu on joukkuelaji. Sain opintoihini paljon tukea talon sisältä. Jania sykähdytti, että kollegat halusivat olla avuksi omista kiireistään huolimatta.
Pohtiessani esimerkiksi tulevaisuudennäkymiin liittyviä opiskelutehtäviä käymäni keskustelut kollegoideni kanssa avasivat silmiäni, osaamiseni lisääntyi ja sain kokonaisvaltaisemman kuvan koko yrityksen toiminnasta.
– Jos johtaminen on etäistä, ihmiset ovat numeroita. Numeroita pitää ymmärtää, mutta on muistettava, että jokaisen numeron takana on liuta ihmisiä, Jan kiteyttää oppimaansa.
Hän kertoo saaneensa johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto-opinnoista valmiuksia myös HR-työn ymmärtämiseen. HR:n pitää olla lähellä ja tuntea ihmiset. Kynnyksen mennä juttelemaan pitää olla molemmin puolin tosi pieni.
– Varsinkin matalapalkka-aloilla tärkeät keskustelut jäävät helposti käymättä, koska ihmiset ovat toisilleen tuntemattomia, Jan vinkkaa.
Tutustu koulutukseen tarkemmin
Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto
