Pelipedagogiikkaa opiskeleva Polina: Taide ei ole minulle harrastus eikä työ. Se on tapa olla. Opiskelijatarina

Nouseva taitelija Polina Nazariti (29) opiskelee Taitotalossa pelipedagogiikkaa. Koulutuksessa yhdistyvät pedagogiikka, liiketoiminta, pelillistäminen ja tekniikka.

27.2.2023

Polina Nazariti pitää päästään kiinni molemmilla käsillään hieman korvien yläpuolelta. Hän katsoo kameraan ja hymyilee. Päällään hänellä on valkoinen t-paita.

Koulutuksen aikana Polina teki kevytyritykselleen nettisivut, materiaalia taidenäyttelynsä avajaisiin ja taidepajoille.

Pelipedagogiikkakoulutus on Taitotalon ja TE-palveluiden yhteistyössä järjestämä, ja se on suunnattu työttömille, työttömyysuhanalaisille ja vastavalmistuneille, joilla on pedagogista osaamista ja jonkin verran kokemusta digitaalisista työvälineistä. Pelipedagogikoulutukseen sopiva tausta on esimerkiksi opetus-, kasvatus- ja humanistinen ala ja henkilöstöhallinto.

– Se, että koulutuksessa pystyi työstämään omaa projektia, oli parasta, kevytyrittäjänä työskentelevä Polina sanoo.

Maaliskuu 2023 on Polinalle ammatillisesti merkittävä. Hän järjestää ensimmäisen taidenäyttelynsä Lapinniemessä Helsingissä. Näyttelyn avajaisjuhla on 3.3., sinne on vapaapääsy, ja se on avoinna koko maaliskuun. Pelipedagogiikkakoulutuksessa Polina teki nettisivuston ja materiaalia näyttelynsä avajaisia varten. Polinan kevytyritys järjestää myös taidepajoja, joiden aihe on mielen hyvinvointi.

En ole koskaan opiskellut suomea kielikursseilla

Polina muutti Suomeen 2017. Hän on kotoisin taideperheestä. Polinan äiti on esimerkiksi opettanut graafista suunnittelua yliopistossa ja isä on teatterialalla. Polina iloitsee siitä, että Suomessa voi olla oma itsensä ja tehdä taidetta vapaasti.

– Nuorempana ajattelin, että en todellakaan halua taidealalle, ja opiskelin kandidaatin tutkinnon bisneksestä.

Jäljemmin Polina on ymmärtänyt, että liiketoimintaosaaminenkin on taidetta ja että taiteilijan työssä tarvitsee ymmärrystä yritystoiminnasta.

– Pelipedagogikoulutuksessa opin pedagogiikkaa, pelillisyyttä ja tekniikkaa.

Koulutuksessa Polina opiskeli juuri itselleen sopivia aiheita. Taitotalon kouluttajat keskittyivät opiskelijoiden haastatteluihin ja koulutuksen alussa tehtäviin osaamiskartoituksiin intensiteetillä.

– Kielen kanssa oli tosi siistiä. Opettajat ja opiskelukaverit puhuivat minulle suomea. He investoivat aikaansa ja efforttiansa siihen, että opin. Olin ainoa maahanmuuttajataustainen opiskelija.

Polina ajattelee, että olisi epäkunnioittavaa olla Suomessa, jos ei samalla opiskelisi ja yrittäisi oppia suomen kieltä. Suomen kielen kursseille tai koulutuksiin hän ei ole osallistunut.

– En ole koskaan opiskellut suomea, vaan olen opiskellut suomeksi.

Taitotalossa oppimisvälineet ovat huippuhyviä

Opinnoissa Polina on oppinut, miten monessa asiassa pelillistämistä voi hyödyntää. Nykyään hän osaa ajatella esimerkiksi sitä, mihin ihmiset kiinnittävät digitaalisessa materiaalissa ensimmäisenä huomiota.

– Opintosisällöt eivät ole peruspedagogiikkaa, vaan monialaisesti hyödyllisiä asioita.

Polina on tyytyväinen myös koulutuksen digiväline- ja -tekniikkaosuuteen. Hän hyötyi etenkin H5P-työkaluopinnoista. H5P-työkalu on suunniteltu interaktiivisen ja monipuolisen sisällön tuottamiseen.

– Taiteessa ja taidetyöpajojen toteuttamisessa on tärkeää hallita työkaluja, joilla materiaalia voi elävöittää. Niiden avulla saa pidettyä mielenkiintoa yllä.

Polinan mielestä pelipedagogiikkaopinnot sopivat kaikille, jotka ovat kiinnostuneet peleistä, pedagogiikasta ja bisneksestä. Koulutus on hyvä alku, jos haluaa ymmärtää peli- ja opetusalaa tai jos suunnittelee uraa esimerkiksi oppimispelien kehittäjänä tai haluaa oppia digitaalista osallistamista.

– Taitotalossa oppimisvälineet ovat huippuhyviä, esimerkiksi tietokoneet ovat parhaita, mitä olen missään oppilaitoksessa nähnyt.

Kuvakollaasi Polina Nazaritista. Vasemman puoleisessa kuvassa Polina vilkuttaa kameralle. Yllään hänellä on punainen takki ja taustalla on hänen tekemä taulu. Toisessa kuvassa Polina istuu valkoista taustaa vasten vaaleissa vaatteissa ja hänen päällänsä on puhekupla, jossa lukee:  the only way do great work is love what you do.
Polina Nazaritin taide käsittelee mielen hyvinvointia ja mielenterveyttä.

”Haluan auttaa ihmisiä”

Polinan taiteen teema on mielen hyvinvointi ja mielenterveys. Viisi vuotta sitten Polina aloitti harrastamaan aktiivisesti taideterapiaa.

– Kokeilin kaikkea.

Polina oli kokenut paljon: maahanmuutto, avioero ja masennus. Samaan aikaan Polina työskenteli ensin siivoojana, sitten siivoojien ohjaajana ja lopulta siivousyrityksen markkinoinnissa. Työ oli vaativaa ja rankkaa. Polina kertoo, että ilman taideterapiaa hän ei olisi pärjännyt eikä parantunut masennuksesta. Henkilökohtaisista kokemuksistaan Polina on tehnyt kaksi taidesarjaa: ”Missä minä olen?” ja ”Ainoa tapa”.

– Haluan auttaa ihmisiä.

Polina sanoo, että hänelle käyminen psykologilla tai psykiatrilla on vertauskuvallisesti sama asia kuin kävisi hammaslääkärillä hoitamassa särkevää hammasta. Taideterapia sen sijaan on vähän kuin suun hoitamista, jolla vähennetään tulehduksen tai reikiintyminen mahdollisuutta.

– Terveellisen itsehoitorutiinin saavuttamiseksi on tiedettävä, miten toimia, milloin ja miksi. Luovat taideterapeuttiset työpajani opettavat ottamaan luovuuden ja taiteen osaksi arkea.

Polinalle taide ei ole harrastus eikä työ. Se on tapa olla.

 

Teksti: Johanna Rautio, Taitotalo
Kuvat: Polina Nazariti

 

Lisätietoja:
Polina Nazaritin kotisivut
Nazaritin taidenäyttelyn mahdollistaa MIITTI-projekti. MIITTI on Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n hanke.