7.3.2024
Anne Ollila on poronhoitaja, porotilan emäntä ja porojen kouluttaja, joka tekee päivätyötään porotalouden kattojärjestössä Rovaniemellä. Hänellä on useampia tutkintoja ja monenlaista työkokemusta, muun muassa tutkimustöistä yliopistolta.
– Kaikkea tekemistäni yhdistää poro. Poro on minulle sama, kuin elämä, Anne sanoo.
Anne hakeutui Taitotaloon suorittamaan eläintenkouluttajan erikoisammattitutkintoa, koska halusi käytännön osaamisen tueksi teoriatietoa eläinten kouluttamisesta. Hän on ollut koulutukseen tyytyväinen.
– Lähipäivillä on käsitelty aiheita, jotka ovat laittaneet kauan eläimiä kouluttaneenkin henkilön pään raksuttamaan, Anne sanoo.
Anne kertoo, että on saanut Taitotalosta juuri sitä, mitä lähti hakemaankin. Hän on ilahtunut, että koulutus on pohjautunut alan uusimpaan tutkimustietoon. Opiskelijakavereilta saatu vertaistuki ja lähipäivillä käydyt keskustelut ovat myös olleet arvokkaita.
Tavoitteena tietokirjan kirjoittaminen
Anne on porojen kouluttamisessa kokenut tekijä ja hänellä on kouluttamisesta paljon käytännön osaamista. Taitotalon eläintenkouluttajan erikoisammattitutkinnon teoriatieto täydentää hänen taitojaan hyvin. Anne toivoo, että hänelle kertynyt ymmärrys porojen kouluttamisesta saataisiin laajemminkin käyttöön.
– Yhtenä tavoitteenani on tuottaa porojen koulutukseen liittyvä tietokirja, josta olisi apua muille porojen kouluttamisen parissa työskenteleville, Anne kertoo.
Porojen kouluttaminen ei ole yhtä lailla valtavirtaa, kuin esimerkiksi koirien kouluttaminen. Siksi siitä ei juuri ole vielä olemassa kirjallisuutta.
Eläinten hyvinvoinnin ja lajityypillisen käytöksen varmistamisesta
Porojen hyvinvointi on Annelle kaikki kaikessa. Hän huolehtii, että koulutettavat porot voivat elää lajityypillistä elämää ja voivat hyvin.
Talvisin koulutettavat porot ovat isoissa aitauksissa porotilan lähistöllä. Viime kesän urosvasat, kermikät, ovat omassa aidassaan ja vanhemmat urosporot, hirvaat ja härät, omassa aitauksessaan. Eri aidoissa eli tarhoissa olevat porot ovat koulutuksen eri vaiheissa.
Aidat ovat kaksiosaisia: etuosassa poroja ruokitaan ja niitä koulutetaan, takaosaan ei ole ihmisillä asiaa. Kaksiosaisilla aidoilla pyritään varmistamaan, että porot pääsevät halutessaan pois ihmisten läheisyydestä.
Poro on laumaeläin ja siksi Annen kummassakin aidassa on kolmatta kymmentä sarvipäätä. Kesäksi porot lasketaan vapaaksi laiduntamaan muiden joukkoon ja ne palaavat piha-aitoihin taas talvierotusten myötä marraskuussa.
– Jotkut porot saatavat syystalvella tulla pihapiiriin itsekin, kun muistavat, että täällä oli hyvät tarjoilut, Anne naurahtaa.
Poronhoito on elämäntapa
Annen perheyritys Reindeer Journey tarjoaa matkailijoille erilaisia pororetkiä ja -elämyksiä heidän porotilansa lähimaastoissa. Porotilalta saa myös ostaa poronsarvia, -taljoja, -nahkoja ja -lihaa. Yksi tilan erikoisuuksista on poron adoptoiminen.
Annen kouluttamat porot työskentelevät lisäksi Levillä ja Rovaniemen keskustan lieppeillä rekiporoina. Rekiporojaeluja organisoivat Annen aikuiset pojat.
Poronhoidolla on pitkät perinteet sekä Annen, että hänen miehensä suvuissa. Poronhoito on elämäntapa, joka kulkee sukupolvelta toiselle. Anne iloitsee, että omat pojat ovat myös valinneet ammatikseen poronhoidon. Pienillä lapsenlapsillakin on jo omat poromerkit ja tulevaisuus näyttä siltä osin valoisalta.
Pelkkää ruusuilla tanssimista poronhoito ei ole. Yksi poronhoidon tulevaisuuden uhkista on ilmastonmuutos. Talvet ovat muuttuneet ennakoimattomimmiksi ja lumiolosuhteet vaihtelevat. Siksi poroja on lisäruokittava talvella. Lapin kesät lämpenevät ja pitkät hellejaksot voivat olla poroille kova koettelemus.
Lisäksi lisääntynyt teollinen maankäyttö huventaa laidunmaita.
Poronhoitajat ja porot joutuvat sopeutumaan ympäröiviin muutoksiin. Poronhoitajille sopeutuminen voi olla esimerkiksi uusien elinkeinomuotojen, kuten matkailun haltuun ottamista. Etukäteen on vaikea sanoa, miten poro sopeutuu luonnon ja laidunmaiden muutoksiin.
Koulutus on matkustamisen arvoista
Taitotalo saa Annelta kiitosta siitä, että koulutuksen lähipäivät ovat hyvissä ajoin etukäteen tiedossa. Ajoissa lukkoon lyöty koulutusaikataulu mahdollistaa myös työasioiden aikatauluttamisen samalle reissulle. Tämä säästää aikaa ja helpottaa myös kotiin jäävien eläinten hoidon järjestämistä.
– Rovaniemeltä on hyvät yhteydet Helsinkiin. En näe välimatkaa lainkaan ongelmana, Anne sanoo.
Ehkä välimatka onkin vain asennekysymys.
Lisätietoa: Eläintenkouluttaja, eläintenhoidon erikoisammattitutkinto
Teksti ja video: Minna Moshnikoff
