15.9.2021
Energia-alan erikoisammattitutkinnon suorittaneella on monipuoliset taidot toimia alan suunnittelu-, käyttö- ja johtamistehtävissä. Lisäksi tutkinto valmistaa kehitys- ja prosessien ohjaustehtäviin. Erikoisammattitutkinto pitää sisällään kolme eri osaamisalavaihtoehtoa: kaukolämpöasennus, sähköverkkoasennus ja voimalaitostekniikka. Voimalaitosmestariksi tullaan luonnollisesti valitsemalla suuntautumisvaihtoehdoksi voimalaitostekniikka. Perinteisesti voimalaitosmestari johtaa työtä ja voimalaitoksen prosesseja.
– Suunnittelen ja ohjaan työskentelyä sekä perehdytän uusia työntekijöitä, Siltala kertoo.
Hän työskentelee Suomen Teollisuuden Energiapalvelut – STEP Oy:n Pohjanmaan-organisaatiossa käyttömestarina.
– Energialaitoksemme sijaitsevat Anora Group Oyj:n (entinen Altia Oyj) Koskenkorvan tehtaalla, Seinäjoen Hankkijalla ja Honkajoki Oy:n valkuaisrehutehtaalla Kaustisella. Laitokset tuottavat energiaa ja hyödykkeitä asiakkaillemme heidän tarpeisiinsa räätälöidyillä ratkaisuilla monimuotoisesti.
Oppisopimusopiskelu yhdistää ammattilaiset
Energia-alan erikoisammattitutkinto-opinnot Siltala aloitti lokakuussa 2018 Varkaudessa aloittaneen oppisopimuskoulutusryhmän mukana.
– Jo heti ensimmäisen lähiopetusjakson jälkeen olin vakuuttunut koulutuksen tason vastaavan työelämän todellisia vaatimuksia, Siltala sanoo.
Opiskeluryhmä koostui eri yrityksistä tulleista voimalaitosalan ammattilaisista.
– Meillä kaikilla oli erilainen tausta. Se toi erilaisia näkökulmia keskusteluihin. Verkostoiduimme lähipäivillä, ja ammatillinen yhteydenpitomme on jatkunut opintojen loputtua.
Opintoja perheen ehdoilla
Siltalan perheeseen kuuluu puoliso ja kuusi lasta, joiden ikähaarukka on puolesta vuodesta yhteentoista vuoteen. Hänen mukaansa opintojen ja töiden yhteen sovittaminen sujui hyvin.
– Lähiopetuspäivät olivat tiedossa koulutuksen alusta alkaen, joten pystyin suunnittelemaan ajankäyttöni työn ja perheen osalta hyvissä ajoin.
Siltala on ehtinyt kokeilemaan opiskelua myös ammattikorkeakoulussa.
– Ennen energia-alan erikoisammattitutkinto-opintojani opiskelin hetken ammattikorkeakoulussa monimuoto-opintoina energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi. Se ei kuitenkaan toiminut, koska vapaa-aika lasten kanssa on tärkeää. Ja haluan käyttää viikonloput mieluummin vapaa-aikaan kuin opiskeluun.
Erikoisammattitutkinto on ammattilaisille
Siltalan mukaan siinä, missä ammattikorkeakouluopinnot lähtivät pystymetsästä ja alkeista, energia-alan erikoisammattitutkinto-opinnot oli suunnattu alan jo tunteville.
– Energia-alan opinnot Taitotalossa menivät suoraan asiaan. Kurssikaverit olivat samalla tasolla, ja tuli tunne, että ollaan ammattilaisten kanssa tekemisissä.
Erikoisammattitutkinnon mainetta pitäisi Siltalan mukaan parantaa.
– Kaikki kysyvät aina, minkä alan insinööri olen, ja yllättyvät, kun kerron suorittaneeni erikoisammattitutkinnon. Osa energia-alan yrityksistä toki tuntee tutkinnon ja osaa arvostaa sitä.
Lattiatasosta alkanut urapolku
Työnantajastaan STEP Oy:stä Siltalalla on pelkästään hyvää sanottavaa. Työnantaja on arvostanut Siltalan osaamista hänen urapolkunsa kaikissa vaiheissa.
– Olen noussut nykyiseen työhöni lattiatasolta.
Alalle Siltala kertoo päätyneensä osin sattumalta. Hän aloitti työt Altialla vuonna 2009.
– Suoritin silloin oppisopimuskoulutuksella kemianteollisuuden ja prosessitekniikan ammattitutkinnon. Valmistuin 2012.
Voimalaitos on sekä järjen että tunteen valinta
Altialla oli useita toimintoja: tislaamo, etanolin valmistus, rehun tuotanto ja voimalaitos. Siltala työskenteli kolme vuotta rehun tuotanto-osastolla.
– Jännästi veri veti voimalaitospuolelle. Ilmaisin tahtoni päästä sinne, ja sitten lopulta pääsinkin.
Siltalan kertoo järkeilleensä myös, että viinatehtaita on yksi ja voimalaitoksia on monia, joten voimalaitospuolella saattaisi riittää todennäköisemmin tulevaisuudessakin töitä.
– Energia-asiat ovat kiinnostaneet minua aina, vaikka suvussani ei olekaan sen kummemmin voimalaitostaustaa.
Energia-alan ammattitutkinto valmistaa voimalaitoskäyttäjäksi
Voimalaitostöihin päästyään Siltala suoritti energia-alan ammattitutkinnon ja valmistui voimalaitoskäyttäjäksi. Sittemmin hän on pätevöitynyt myös alikonemestariksi. Pätevyyskirjan saaminen edellyttää koulutuksen lisäksi painelaitelainsäädännössä määriteltyä työkokemusta.
STEP Oy:n leipiin Siltala päätyi Anora Groupin (entinen Altia) myydessä sille energialiiketoimintonsa.
Nykyisin Siltalan alaisuudessa työskentelee kymmenkunta ihmistä. He ovat prosessinohjaajia ja kunnossapitäjiä.
– Työpäiväni koostuvat esimerkiksi edellisen vuorokauden läpikäynnistä. Katson, mitä on tapahtunut ja miltä tuotanto näyttää. Kirjaan poikkeamat ja kunnossapitotarpeet.
Voimalaitosta ohjataan tiedolla
Ennustettavuus on iso osa kunnossapitoa. Tuotannon tarvetta pitää osata arvioida.
– Huollot on suunniteltava, polttoaineet kilpailutettava. Lisäksi asiakasyhteydet ovat osaksi vastuullani.
Suuressa roolissa Siltalan työssä on kustannustehokkuus, myös erilaiset viranomaisvastuut ovat isot.
– Toimin käytönvalvojana STEP Energyn Koskenkorvan ja Seinäjoen sekä Helsingin Myllyn Vaasan tehtaan kattilalaitoksilla. Toteutan myös painelaitetarkastuksia. Suunnittelemista riittää, sillä olemme kehittämässä toimintojamme merkittävästi lähiaikoina. Seinäjoelle rakentuu esimerkiksi uusi etävalvomo, jolla vastaamme asiakkaidemme tarpeisiin entistä paremmin.
Resursseina aika ja järjestelmät
Siltala kertoo oppineensa opinnoistaan aikataulutusta ja työn suunnittelua. Toisaalta työ opettaa tekijäänsä.
– Olin perustamassa kunnossapitojärjestelmää ja käyttöpäiväkirjaa 2017. Ja nyt kun uusia höyrykattilalaitoksia käynnistyy Kirkkonummelle ja Lahteen, niihin tulee käyttöön 2017 perustamani järjestelmä ja päiväkirja.
Siltala korostaa, että nykyään sähköinen järjestelmä on ehdoton, sillä tiedon on liikuttava selkeästi ja oltava kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla reaaliajassa. Käyttöpäiväkirja on oltava integroituna kunnossapitojärjestelmään. Toiminnallisesti on järkevää, että järjestelmät käyttävät samaa alustaa. Voimalaitosalalla turvallisuus on huippuluokkaa ja laitokset eivät saa edes käyttölupaa ilman varajärjestelmiä.
– Jokaisessa tilanteessa turvallisuus on yrityksemme prioriteetti numero yksi. Laitosten käyttöturvallisuutta testataan säännöllisin välein. Laitokset pystytään ajamaan tilanteessa kuin tilanteessa turvallisesti alas. Ja varajärjestelmät ovat tietenkin myös säännöllisten huoltojen piirissä.
Opettajat ammatillisen dialogin mahdollistajina
Taitotalon opettajien Siltala kehuu olleen huippuammattilaisia.
– Vaikka koulumatkani oli viisi tuntia, kertaakaan ei harmittanut lähteä. Kouluttajat ymmärsivät, keiden kanssa ovat tekemisissä, ja opetus lähti oikealta tasolta. Terminologiassa ja tekniikassa mentiin tosi syvälle.
Opiskelutovereita oli kunnossapito-, suunnittelu-, projektointi- ja pienkattilapuolelta. Osa opiskelijoista oli entuudestaan insinöörejä ja osa taas edennyt työn kautta.
– Ryhmä oli hyvä. Ja vuorovaikutuksen kombo oli mainio. Opiskelu oli antoisaa, ja olemme tosiaan edelleen tekemisissä toistemme kanssa.
Ympäristö kantaa, jos jokainen tekee osuutensa
Siltala näkee, että opiskelussa tärkeintä on pysyä aikataulussa.
– Ratkaisevinta on oman osuuden hoitaminen ajallaan. Kaikkeen muuhun saa kyllä apua. Esimerkiksi ammattiosaamisen näyttöihin valmistautumisessa opettajan tuella oli iso merkitys. Hän oli joustava ja uskoi minuun.
Välillä Siltala miettii, että matematiikan lisäopinnoista olisi ollut hänelle hyötyä.
– Luulen, että varsinkin lukion pitkä matematiikka olisi auttanut monesti. Toisaalta olen opetellut laskemaan erilaisten Youtube-tutorialien avulla. Matematiikka ja fysiikka kyllä kiinnostavat.
Muutokseen valmistautuminen vaatii taitoa
Pohdittaessa, mitä Taitotalon energia-alan erikoisammattitutkintokoulutus olisi voinut sisältää enemmän, Siltalalla on kehittämisidea valmiina:
– Koulutus voisi antaa enemmän näkökulmaa alan tuleviin isoihin muutoksiin. Suuret energialaitokset, kunnalliset yhtiöt ja pienet voimalaitokset investoivat suuresti lähivuosina, joten projektointia, laskemista ja erilaista esiselvittelyä tuskin voi opettaa liikaa.
Siltalan missio on pitää monipuolinen energiantuotanto Suomessa.
– Tasokasta uusiutuvaa polttoainetta ei ole välttämättä aina saatavilla. Ja jos urakoitsijat eivät ole enää nostamassa pala- ja jyrsinturvetta polttoaineeksi laitoksille, voi olla vastassa tilanne, jossa ei ole enää saatavilla tahoa, joka pystyisi aloittamaan polttoaineen tuotannon uudelleen, koska jatkuvuutta on mahdotonta ennustaa.
Muutoksista huolimatta Siltala ajattelee, että nykyiset yrittäjät polttoainetuotannossa olisi pystyttävä pitämään elinvoimaisina ja kilpailukykyisinä.
Hyvä, paha turve
Suomessa on turpeen kannalta hyvä tilanne: Osaamista on polttoaineen tuotannossa, ja laitoksilla on ammattitaitoa käyttää turvetta energiatehokkaasti ja puhtaasti. Lisäksi savukaasupuhdistuslaitteet ovat Suomessa huippuluokkaa.
Siltala kertoo ajaneensa niin monet päästömittaukset, että on varma siitä, että mielikuva saastutuksesta on joillakin tahoilla väärä.
– Suomen pitäisi myydä turveosaamistaan.
Asioita pitäisi tarkastella laajoista kulmista eikä lyhytnäköisesti. Turpeen käytön rajaaminen vaikuttaa myös esimerkiksi lihateollisuuteen.
– Jos suomalaista turvetta ei saada kuivikkeeksi esimerkiksi broilerituotannossa, yritykset tuovat kuiviketurvetta jostain toisesta maasta. Jokainen voi itse miettiä, miten se vaikuttaa kotimaisen elintarviketuotteen hintaan.
Turpeen polton monet kasvot
Siltala ajattelee, että turpeen käytön totaalikielto olisi energiateollisuudelle kova paikka.
– Suoalueen ennallistamisessa ei ole mitään pahaa, mutta soihin saattaa jäädä metrejä käyttämätöntä turvetta. Nostoalueiden hyödyntäminen ei ole mahdollista ennen kuin nostoalue on hyödynnetty pohjakerroksiin. Ne eivät metsity eikä niiden päälle voi viljellä. Nykyiset tuotantoalueet pitäisi saada hyödyntää loppuun. Siten ne saisi hyötykäytettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Siitä hyötyisivät kaikki tuottajat, asiakkaat, energiasektori ja viime kädessä ihan tavalliset kotitaloudet.
Turpeen käytön mahdollinen totaalikielto, päästöoikeuksien lisähinnat ja isoille voimalaitoksille määrättävä turvevero luovat energiayhtiöille painetta investoida.
Siltala muistuttaa, että julkista keskustelua käydään aina jostakin näkökulmasta. On helppoa unohtaa, että asioilla on monta puolta.
– Kokonaisuuden näkeminen on vaikeaa, vaikka se olisi omaksi ja muiden parhaaksi.
Pohtiva pomo
Esimiestyöstä Siltala pitää.
– Parasta työssäni on, että saa olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, ja se, että pääsee tekemään heidän kanssaan päämäärätietoista ja tavoitteellista työtä. Ihmisten motivointi on todella inspiroivaa.
Käyttömestarin työ on sopiva sekoitus esimies- ja asiantuntijatyötä. Se pitää sisällään uusien projektien esisuunnittelua ja uuden tekniikan vertaamista vanhaan.
– Se, että pystyy vertailemaan asioita, on asiantuntijuutta.
Energia-alan opinnoissa pärjää työkokemuksella ja tiedolla
Energia-alan erikoisammattitutkinnon suorittamista Siltala suosittelisi esimerkiksi energiatekniikan insinööreille, joita kiinnostaa voimalaitosala, mutta jotka ovat tehneet päättötyönsä jostakin muusta aiheesta kuin voimalaitostekniikasta. Ja toisaalta itsensä kaltaisille ihmisille, jotka ovat edenneet työuralla voimalaitoksissa pitkän työkokemuksen kautta.
– On oltava pitkä työkokemus tai tietoa voimalaitoksista, lähtötason on oltava korkealla.
Voimalaitos työympäristönä vaatii kykyä oivaltaa asioita teknisesti sekä prosessiajattelun taitoa, minkä lisäksi kiinnostus matematiikkaan ei olisi pahitteeksi.
– Alalla on jo onneksi naisia, ja heitä mahtuisi mukaan vielä paljon enemmänkin. Energia-ala ei ole missään nimessä sukupuolisidonnainen.
Johdattajina energia-alan ekologiset innovaatiot
Miettiessään omaa tulevaisuuttaan Siltala pohtii, että opettaminen voisi kiinnostaa.
– Minulla on paljon ajatuksia, ja suuni käy koko ajan. Ja kiitos työnantajani olen päässyt mukaan mahtaviin projekteihin, joissa on mietitty uutta teknologiaa ja uusia tapoja toteuttaa perinteisiäkin ratkaisuja. Työnantajani on tarjonnut mahdollisuuden ajatella asioita laatikon ulkopuolelta.
Huolimatta suhtautumisestaan turpeen käyttöön Siltala kertoo olevansa henkeen ja vereen saakka eräihminen. Hän korostaa kannattavansa tasaista suhtautumista asioihin. Energia-alan näkymiä hän pitää kiinnostavina.
– Bioenergiapuoli ja erilaiset lämpöpumput kehittyvät koko ajan. Tulevaisuudessa tehdään siis pakosti huippupäätöksiä, Siltala iloitsee
