Ammattiylpeys avainroolissa Kirkkonummen kunnan onnistuneessa puhdistuspalveluhenkilöstön osaamisen kehittämisessä Taitocase

Kirkkonummen kunta on parantanut laitoshuoltajien ammattiosaamista ja työtyytyväisyyttä pitkäjänteisellä panostuksella puhtauspalveluhenkilöstön osaamisen kehittämiseen. Asiakkaiden palaute on ollut parempaa motivoituneen ja osaavan henkilöstön ansiosta.

22.6.2023

Johanna Tuppurainen, Kirkkonummen kunta

Kirkkonummen kunta ja Taitotalo aloittivat koulutusyhteistyön vuonna 2017. Lähtökohtana oli kehittää puhtauspalvelun työntekijöitä sekä heidän tiimityötaitojaan. Yhteisten keskusteluiden pohjalta syntynyt koulutuskokonaisuus nimettiin puhtauspassiksi, joka on myöhemmin kehittynyt puhtausakatemiaksi. 

Koulutuskokonaisuuden sisältö koostuu ammatillisen osaamisen varmistamisesta, työhyvinvoinnista ja työergonomiasta. Tärkeitä osa-alueita olivat myös ammattiylpeys ja oman työn arvostus, kertoo Taitotalon asiakkuuspäällikkö Kati Jussila.

Koulutusten piirissä oli aluksi vain puhtauspalveluyksikön henkilökunta. Nyt koulutuksia tarjotaan myös ruokapalveluyksikön henkilökunnalle, sillä nämä yksiköt ovat yhdistyneet.

 

Esihenkilön tärkein tehtävä on mahdollistaa

Elokuussa 2020 Kirkkonummen kunnan palveluksessa aloittanut puhtaus- ja ruokapalveluyksikön palvelujohtaja Johanna Tuppurainen on saanut hypätä vauhdissa olevaan junaan. Työnsä Kirkkonummella hän aloitti puhtauspalveluiden päällikkönä, mutta rooli laajeni myöhemmin myös ruokapuolelle ja palvelujohtajaksi.

– Minun roolini on antaa ihmisille mahdollisuus tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Antaa työkaluja, raivata esteitä ja ratkoa haasteita, Tuppurainen sanoo.

Tuppurainen korostaa yhteistyön merkitystä työnsä onnistumisen mittarina. Usein työntekijöillä on ajatuksia oman työn kehittämiseen. Esihenkilön tehtävä on tukea ideoiden pääsemisessä käytäntöön ja muiden saataville. Lisäksi esihenkilötyön tehtävä on mahdollistaa työntekijän hyvinvointi ja jaksaminen sekä laadukas työ. Työntekijöiden turvallisuuden tunne syntyy esihenkilön tuesta ja riittävästä autonomiasta oman työn suorittamisessa. Kriittistä on huomata työntekijöiden erilaisuus ja saada jokainen ääni kuulumaan. Tällainen vaatii esihenkilöltä rohkeutta ja vahvuutta.

Johanna Tuppurainen, palvelujohtaja
Kirkkonummen kunnan puhtauspalveluissa työskentelee palvelujohtaja Johanna Tuppuraisen lisäksi palvelupäällikkö, palveluohjaajia ja laitoshuoltajia. Ruokapalveluissa on ruokapalvelusuunnittelija, neljä aluepäällikköä, kokkeja ja ravitsemustyöntekijöitä. Puhtaus- ja ruokapalveluyksikössä on yhteensä 130 työntekijää.

 

Laitoshuoltajien ammattiylpeys on avainasemassa laadukkaan työn saavuttamiseksi

Suunnitteluvaiheessa työntekijöitä kuunneltiin herkällä korvalla ja esiin nousi tarve vahvistaa laitoshuoltajien ammattiylpeyttä. Oman työn arvostusta lähdettiin parantamaan koulutuksella. 

Koulutuksista laitoshuoltajat saivat varmuutta työntekoon. Koulutukseen osallistuneille suunniteltiin oma pinssi, jolla ammatillinen osaaminen ja ylpeys omasta tärkeästä roolista tuotiin esiin. Pinssi ja uudet kirkkaamman väriset työasut korostivat tärkeän ammatin roolia ja näkyivät myös kuntalaisen arjessa. 

Tuppurainen kertoo laitoshuoltajien oman työn arvostuksen lähtevän siitä, että he ovat palveluammatissa ja saavat näkyä. Heidän ei tarvitse hiipiä seinän laitoja pitkin tai pyydellä olemassaoloaan anteeksi. Heidän työnsä on tärkeä osa kokonaisuutta, jolla kunnan kiinteistöjä hoidetaan ja ylläpidetään. Heidän työnsä on merkityksellistä.

– On tärkeää, että työntekijät puhuvat arvostaen omasta työstään. Olen itse aloittanut siivoojan työstä, siivonnut muun muassa marketteja, tehtaita ja toimistoja. Ymmärrän, millaisia haasteita työn arvostamisessa siinä voi olla, Tuppurainen sanoo.

Työn mielekkyys on erityisen tärkeää raskaassa työssä, missä palkka ei ole kuitenkaan kovin suuri. 

 

Sujuvammalla yhteistyöllä sujuvampaa työarkea

Laitoshuoltajien koulutuksissa toisena painopisteenä olivat yhteistyötaidot ja itsensä johtaminen. Koulutuksilla vahvistettiin tiimipalaverikäytänteitä ja osallistettiin työntekijöitä aktiivisesti keskusteluun.

– Koulutusten ansiosta tiimityötaidot paranivat ja saamme nyt parempaa tulosta pienemmällä panoksella.

Kunnalla on paljon kohteita, joissa työtä tehdään tiimeissä ja siksi tiimityöskentelyn toimivuus on tärkeää. Aina yhteistyö ei ole toiminut kunnolla. Osa henkilöstöstä on esimerkiksi kokenut, etteivät työt jakaannu tasapuolisesti. Tässä on usein kyse ajankäytöstä ja töiden priorisoinnista.

– Pyrimme siihen, että keskittyisimme arvoa tuottavaan työhön. Prosesseista voi poistaa sellaisia osia, jota eivät tuota mitään. Näin turhia työvaiheita jää pois, ja aikaa jää tarpeellisille.

 

Yhteistyö Taitotalon kanssa pitää osaamisen kehityksen säännöllisenä

Kirkkonummen kunnan yhteistyö Taitotalon kanssa syventyi koulutuskumppanuudeksi keväällä 2023. Yhteistyön ansiosta kunnan puhtaus- ja ruokapalveluiden henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista ja säännöllistä. Tarjolla on sekä kaikille tarjottavia koulutuksia, mutta työntekijät voivat halutessaan suorittaa myös yksittäisiä esimies- tai puhdistuspalvelualan tutkintoja. 

Tuppurainen listaa koulutuskumppanuuden kolme tärkeintä hyötyä.

1. Taitotalon koulutukset ovat Kirkkonummen kunnan puhdistus- ja ruokapalveluiden tarpeisiin räätälöityjä ja työelämälähtöisiä.

2. Kumppanuus tekee osaamisen kehittämisestä suunnitelmallista. Suunnitelmallisuus mahdollistaa jatkuvuuden.

3. Opetus ei ole yksisuuntaista, vaan hyvin osallistavaa. Taitotalon kouluttajat ovat saaneet hyvin keskustelua aikaan koulutustilaisuuksissa.

 

Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri
Kansainvälisessä sisustusarkkitehtuurikilpailussa pääpalkinnon voittaneessa Kirkkonummen pääkirjasto Fyyrissä on käytössä siivousrobotti. Tulevaisuudessa on tarkoitus myös kokeilla siivouksen apuna yhdistelmäkonerobotteja.


Koulutusyhteistyön tulokset näkyvät myös mittareissa 

Systemaattinen koulutus näkyy puhtauspuolella selvästi parempana työtyytyväisyytenä. Henkilökunta on keskimäärin tyytyväisempää omaan työhönsä aiempaan verrattuna. Ruokapalvelun puolella koulutukset on aloitettu myöhemmin, joten siellä tuloksia ei vielä ole nähtävissä. Kunnassa seurataan lisäksi säännöllisesti asiakastyytyväisyyttä sekä talouden lukuja.

– Myös puhtauspalveluiden asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat parantuneet.

 

Kirkkonummen kunnan PURU-yksikkö

Kirkkonummen kunnan puhtaus- ja ruokapalveluyksikössä eli PURUssa työskentelee 130 henkilöä, joista vähän vajaa 50 puhtauspalveluissa. Puhtaus- ja ruokapalveluyksiköt yhdistyivät syksyllä 2021, sillä niissä oli niin paljon samantyyppistä toimintaa. 

Puhdistuspalvelun puitteissa kunta on jaettu neljään alueeseen, kuntakeskus ja lähiympäristö on jaettu kahteen alueeseen, lisäksi oma alueensa on Masalassa ja Veikkolassa. Siivottavia neliöitä on noin 100 000 – esimerkiksi kouluja, päiväkoteja, kirjasto ja kunnantalo.

Ruokapalvelupuolella kunnassa on neljä tuotantokeittiötä. Ne jakautuvat jakelupalvelukeittiöihin, joita on noin 30. Ruokapalvelun asiakkaita ovat koulut ja päiväkodit. 

Kunta tuottaa itse noin 70 prosenttia puhdistuspalveluista, loput 30 prosenttia ostetaan. Kaikki tarvittava ruoka tehdään itse – määrä on yli 11 000 annosta päivässä.

 

Laitoshuoltajien osaamisen kehittyminen heijastuu kuntalaisille parempana palveluna

Tuppuraisen mukaan laitoshuoltajien osaamisen kehittyminen näkyy myös kuntalaisille. Palvelut ovat laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia. 

– Kuntalaisten etu on, että meidän toimintamme on tuottavaa. On ikävä käyttää sanaa kustannustehokasta, mutta juuri se on merkki siitä, että asioita tehdään järkevästi ja kuntalaiset saavat rahoilleen vastinetta.

 

Palvelujohtaja katsoo tulevaan

Tuppuraisen tehtävä palvelujohtajana on katsoa pitkälle eteenpäin, eikä elää ainoastaan tässä hetkessä. Kunnassa tapahtuu paljon muutoksia, esimerkiksi kouluja puretaan ja uusia rakennetaan. Muutos on jatkuvaa ja siksi se vaatii jatkuvaa arviointia palveluntuotannon laadusta, henkilöresurssien riittävyydestä ja henkilöstön osaamisesta. 

– Minusta Kirkkonummen kunnan etu on se, että meillä on omaa palveluntuotantoa niin paljon. Siinä olemme onnistuneet. 

 

Teksti ja kuvat: Minna Moshnikoff