30.1.2023
Vuonna 2022 Taitotalo, Caverion ja TE-palvelut järjestivät yhteistyössä valtakunnallisen kylmäasentajien RekryKoulutuksen. Sen tavoitteena oli kouluttaa uusia kylmäasentajia ja tarjota koulutuksen hyväksytysti suorittaneille opiskelijoille mahdollisuus työllistyä ja hakeutua jatko-opiskelemaan oppisopimuksella kylmäpätevyyden edellyttämään tutkintoon.
– Valmiita kylmäasentajia on tällä hetkellä todella vaikea löytää, Jonni Moislahti sanoo.
Moislahti työskentelee Caverion Suomella energia- ja kylmäliiketoimintayksikössä huoltoliiketoiminnan johtajana. Hänen mukaansa kylmäalalla tullaan tarvitsemaan useita tuhansia uusia kylmäasentajia tulevina vuosina. Samaan aikaan, kun nykyisiä asentajia jää runsaasti eläkkeelle, alalla on meneillään yksi sen historian suurimmista muutoksista, kun EU-vaatimukset määräävät siirtymään ympäristöystävällisiin kylmäaineisiin.
– Pelkästään vähittäiskaupalla on edessä satojen miljoonien urakka, kun elintarvikkeita myyvien kauppojen kylmäjärjestelmät ja -laitteet pitää muuttaa vastaamaan EU-määräyksiä, Moislahti sanoo.
RekryKoulutuksella osaajia kylmäalalle
Caverionilla energia- ja kylmäliiketoiminnassa työskentelee hieman vajaa 300 ihmistä. Liiketoiminnan 23 tuotantoyksikössä ympäri Suomea tehdään paljon oppilaitos- ja koulutusyhteistyötä, sillä nuoria ja uusia tekijöitä rekrytoidaan niihin jatkuvasti. Moislahti kertoo, että Taitotalon ja TE-palveluiden kanssa yhteistyössä toteutetusta RekryKoulutuksesta Caverionille työllistyivät kaikki koulutuksen loppuun asti suorittaneet.
– Heidän kanssaan solmittiin työsuhde, ja he jatkoivat opiskelua kylmäasentajiksi oppisopimuksella.
Oppisopimus on Moislahden mielestä varsinkin nuorille erinomainen keino työllistyä alalle. Vaikka se vaatii työnantajalta työpaikkaohjaajia, nuorten ja uusien tekijöiden kouluttaminen alalle on työpaikkaohjausresurssin arvoista.
– Kylmäala on päässyt menneinä vuosikymmeninä hieman ukkoontumaan.
Moislahti toivottaakin nuoret ja alanvaihtajat lämpimästi tervetulleiksi kylmäalalle. Se, että alalle hakeutuisi nykyistä enemmän myös naisia, lisäisi Moislahden mielestä diversiteettiä. Kylmäasentajan työtehtävät ovat monipuolisia ja mielenkiintoisia, eivätkä pelkästään raskaita töitä. Niihin sisältyy muun muassa sähköä, automaatiota, LVI:tä, tietotekniikkaa, IoT:a, etäyhteyksiä, rakentamista ja nikkarointia, ongelmanratkaisua, uudisasennusta, huoltoa ja korjausta. Kylmää ja jäähdytystä on rakennetussa yhteiskunnassa nykyään kaikkialla, kuten esimerkiksi laajasti ruoan kylmäketjuissa, eli alkutuotannossa, terminaaleissa, elintarviketeollisuuslaitoksissa, ruokakaupoissa, ravintoloissa sekä muualla, kuten rakennusten jäähdytyksissä, datakeskuksissa, jäähalleissa ja niin edelleen.
”Nyt alalle tulevat nuoret ovat työelämässä vielä yli 40 vuotta”
Koulutusyhteistyössä Taitotalon kanssa Moislahti arvostaa sitä, että Taitotalon kouluttajat ja asiantuntijat tuntevat kylmäalan. Meneillään oleva työnmurros edellyttää yrityksiltä tiivistä oppilaitosyhteistyötä. On hyödyllistä pohtia moniammatillisessa verkostossa esimerkiksi sitä, minkälaista talotekniikka-alan koulutus on vuonna 2040 tai minkälaisia työtehtäviä alalla tulevaisuudessa on.
– 20 vuotta sitten kylmäasentaja meni töihin ruuvimeisselin ja jakoavaimen kanssa. Nykyään iso osa työstä tehdään läppärillä tai tabletilla.
Jos 20 vuodessa muutos on ollut tällainen, on vaikea kuvitella, mitä kaikkea kylmäasentajan työ on 20 vuoden päästä. Tekniikan kehittyessä muutoksen nopeus on eksponentiaalinen.
– Nyt alalle tulevat nuoret ovat työelämässä vielä yli 40 vuotta. Koulutuksen pitää muuntautua. On haettava kumppaneita, jotka ovat ajan hermolla, jotta alan ammattitaito kehittyy ja pysyy yllä.
Muunto- ja täydennyskoulutukset ovat tätä päivää. Taitotalo on yhteistyökumppani, josta löytyy laaja osaamistarjonta, varsinkin tekniikan alan koulutuksista.
Taitotalo tunnistaa Caverionin koulutustarpeet
Teknologisen murroksen lisäksi kylmäalalla kylmäaineet ovat olleet jatkuvassa muutoksessa. Menneinä vuosikymmeninä jäähdykkeenä käytettiin muun muassa yleisnimellä tunnettua freonia ja muita myrkyllisiä tai ympäristölle vaarallisia esimerkiksi otsonikatoa aiheuttavia aineita. Sittemmin siirryttiin vaarattomiin kylmäaineisiin, joiden kuitenkin myöhemmin havaittiin olevan haitallisia ympäristölle ja kiihdyttävän kasvihuoneilmiötä.
Nykyään on siirrytty kohti luonnollisia kylmäaineita, kuten tavalliseen uloshengittämäämme hiilidioksidiin, joka on maailman paras kylmäaine. Sitä valmistetaan teollisessa prosessissa poistaen kaasusta muun muassa ylimääräinen kosteus, joka jäätyisi putkistossa, kun kylmäaine on kylmäprosessissa pakkasen puolella. Uudet luonnonmukaiset kylmäaineet eivät kuormita ympäristöä. Lisäksi ne ovat erittäin energiatehokkaita.
Moislahti pitää siitä, että Taitotalo johtaa koulutuskumppanuusasiakkuutta aktiivisesti. Sen asiantuntijat ovat ajassa ja kertovat koulutusmahdollisuuksista sekä tarjoavat aktiivisesti erilaisia ratkaisuja. Taitotalossa koulutuksia kehitetään jatkuvasti, ja ne vastaavat asiakkaan tarpeita.
– Hyvä esimerkki on esimerkiksi nokkamieskoulutus, jonka Taitotalo toteutti Caverionin kylmäasentajille, jotka tähtäävät työnjohtajiksi. On kiva huomata, että asiakasta kuunnellaan herkällä korvalla.
Kylmäalalla työ on merkityksellistä
Moislahti on työskennellyt kylmäalalla miltei 20 vuotta. Koulutukseltaan hän on LVI- ja energiatekniikan insinööri, lisäksi hän on suorittanut kylmämestarin erikoisammattitutkinnon. Kylmäalalla työskentely on Moislahden mielestä merkityksellistä, koska työllä voidaan vaikuttaa konkreettisesti esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseen, kestävään kehitykseen, energiatehokkuuteen, ja ylipäätään sillä luodaan energiaviisaita ja kestäviä ratkaisuja.
Moislahti ajattelee, että tulevaisuudessa kylmäasentajan työnkuva kehittyy entistä monipuolisemmaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi. Ei riitä, että osaa huoltaa kylmälaitteet ja -prosessin, vaan on ymmärrettävä laajasti kiinteistöautomaatiota, talotekniikkaa ja osattava monipuolisesti vianetsintää. Työ ei ole enää nykyään myöskään niin kausiluontoista kuin aikanaan, vaikka kesähelteillä laitteet usein vikaantuvatkin eniten. Muina vuodenaikoina tehdään paljon esimerkiksi ennakoivaa huoltoa, uudisasennuksia ja modernisaatioita. Ympärivuotinen täystyöllisyys on kylmäalalla tätä päivää.
Talotekniikka-alalla kylmäasentajan palkka ja vuosiansiot ovat kilpailukykyisiä. Asentajan työhön kuuluu erilaisia päivystyksiä, jotka nostavat tulotasoa. Myös se, että työntekijöistä on huutava pula vaikuttaa positiivisesti alan palkkakehitykseen.
Lisä- ja täydennyskoulutukset ovat osa laadukasta henkilöstötyötä
Kylmässä ja lämpimässä on molemmissa kyse energiasta. Laitteet, jotka jäähdyttävät ja jotka lämmittävät ovat energiajärjestelmiä, ja kylmäasentajat osaavat huoltaa sekä kylmä- että lämpölaitteita.
– Kylmäasentajan tulevaisuuden ammattinimike voisikin olla energia-asentaja.
Moislahden johtamistyyli on keskusteleva. Hän sparrailee ja tukee tiimejä ja tasoittaa tietä, jotta jokainen pystyisi suorittamaan työnsä mahdollisimman hyvin. Työpäivänsä Moislahti viettää siellä missä tapahtuu: toimistolla, asiakkaissa, työkohteissa ja eri toimipisteissä. Hänen tyypillinen työpäivänsä sisältää yhteydenpitoa alueellisiin tuotantoyksikköihin, huolto- ja yksikönpäälliköiden tukemista, asiakas- ja päämiestapaamisia, myyntiä ja myynnin tukea. Yllättävät ongelmat ovat arkipäivää, ja ne muuttavat suunnitelmat usein toisiksi. Vaikka työ muuttuu ja tekniikka kehittyy jatkuvasti, Moislahden tavoitteena on valmentava johtamistyyli. Hän on oppinut, että osallistuva johtaja motivoi henkilöstöä.
– Oma esimerkki ja lisä- ja täydennyskoulutukset pitävät henkilöstötyön laadukkaana.
Teksti: Johanna Rautio, Taitotalo
Kuvat: Caverion Suomi Oy
