26.5.2021
Tutkinnon suorittaminen puolestaan mahdollistaa osallistumisen HelppoKatsastuksen katsastajakoulutukseen. Katsastusalalla on pulaa osaavista tekijöistä ja ala on mielenkiintoinen.
HelppoKatsastus on uudehko suomalainen katsastusasemaketju. Kenttäpäällikkönä HelppoKatsastuksella toimiva Ilkka Vento kertoo ketjun kasvaneen muutamassa vuodessa kannattavaksi. Nykyisin ketju on yksi alan suurimmista toimijoista.
– Mottomme on yhdessä tekeminen, ja hyvän työnantajan maine on meille tärkeintä, sanoo Vento.
Joustavuus on oppilaitokselle kilpailuvaltti
HelppoKatsastuksen toimitusjohtaja Tuomo Luoma kertoo, että hänen tavoitteenaan on rakentaa moderni ja matalakynnyksinen oppilaitosyhteistyömalli.
– Laitoin kolmeen oppilaitokseen sähköpostia, että etsimme kumppania. Taitotalon koulutuspäällikkö vei keskustelua alusta alkaen kuusi–nolla suhteessa muihin oppilaitoksiin. Tuli tunne, että Taitotalossa ollaan halukkaita etsimään ratkaisua yhdessä asiakkaan kanssa, sanoo Luoma.
– Työelämän muutos on tällä hetkellä todella nopeaa, ja siksi kehitämme jatkuvasti monipuolisia ja joustavia tapoja tehdä koulutusyhteistyötä, jatkaa Vento.
Lupaus tulevaisuudesta on hyvän yhteistyön edellytys
Taitotalossa ajoneuvoalan kouluttajana työskentelevä Mika Palosaari näkee työelämäyhteistyön ainoana vaihtoehtona toteutettaessa ajanmukaista ja laadukasta koulutusta.
– Yhteistyö HelppoKatsastuksen kanssa on kiinnostavaa. Olemme käyneet jo alustavia keskusteluja katsastajakoulutuksen ja ajoneuvoalan erikoisammattitutkinnonkin mahdollisista opintopoluista, kertoo Palosaari.
Taitotalon ja HelppoKatsastuksen yhteistyön tavoitteena on jatkuvuus. Taitotalo syntyi, kun AEL ja Amiedu yhdistyivät. Yhdistymisen jälkeen Taitotalo on vaikuttanut Luoman mukaan nykyaikaiselta ja ennakkoluulottomalta yhteistyökumppanilta.
– Taitotalolaiset ovat osoittaneet ennakkoluulottomuutta ja aitoa halua osallistua yhteistyön suunnittelemiseen. Lisäksi he eivät ole nähneet ongelmia vaan haasteita, eikä asioita ole mystifioitu tai problematisoitu etukäteen, kertoo Luoma.
– Yhteistyön suunnittelussa meille on tärkeää aito dialogi asiakkaan kanssa. Koulutuksen järjestäjänä tiedostamme, että se mitä ihminen näkee, on melkein yhtä tärkeää kuin se, mitä ihminen kuulee. Tämä pätee myös suhteessa yhteistyökumppaneihimme, sanoo Palosaari.
Koulutusmyönteisyys on menestystekijä
HelppoKatsastuksen toimitusjohtaja Tuomo Luoma on menestynyt liike-elämässä ja politiikassa. Hän on toiminut muun muassa Trainers’ Housen toimitusjohtajana ja Helsingin kaupunginvaltuustossa varavaltuutettuna. Luoman mukaan nykytyöelämässä yritykselle keskeisiä menestystekijöitä ovat matala ja mutkaton organisaatio, tiedon avoimuus ja läpinäkyvyys sekä arkijärkisyys.
– Yrityksissä tehdään paljon asioita, jotka eivät mahdu arkijärkeen. Kannattavan liiketoiminnan edellytys on, että tehtävillä asioilla ja muutoksilla on loogiset syy-seuraussuhteet, sanoo Luoma.
Ilkka Vento on HelppoKatsastus-uransa lisäksi puolestaan opettanut ammattikorkeakoulussa katsastukseen liittyvää opintokokonaisuutta sekä kartoittanut laajamittaisesti alan oppilaitosyhteistyömahdollisuuksia. Hänen mukaansa koulutuksen rooli on merkittävä.
– On muistettava, että työurat eivät ole elinikäisiä. Olemme vastuussa työntekijöidemme urakehityksestä ja -poluista, joten on koulutettava muutakin kuin ammattitalaan liittyvää osaamista. Esimerkiksi digitaidot, asiakaspalvelu ja esimiestaidot kuuluvat HelppoKatsastuksen työntekijöilleen tarjoamaan koulutusohjelmaan, sanoo Vento.
Keskiössä elinikäinen oppiminen
Monipuolisen kouluttajan uran ajoneuvoalalla tehnyt Mika Palosaari ajattelee oppimisen elinikäisenä prosessina. Hänen mukaansa koulutuksen järjestäjän vastuulla on osata yhdistellä järkevällä tavalla erilaisia oppimismuotoja ja huomioida oppijoiden yksilöllisyys.
– On selvää, että kaikki oppivat, joten kouluttajan tehtävä on löytää kullekin sopiva oppimismuoto. Se mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle. Etäopiskelussa korostuu itseohjautuvuuden tärkeys, mutta lopulta sisäinen motivaatio ratkaisee kaiken, sanoo Palosaari.
Luoma miettii, että liike-elämässä kiinnitetään vielä nykyäänkin hämmentävän vähän huomiota erilaisiin oppimismetodeihin.
– Asioiden syvällisessä ymmärtämisessä ei auta teatterimetodi: se, että oppii vuorosanat, mutta itse asia jää sisäistämättä. Suunnittelemme yrityksen sisäisiä koulutuksia niin, että kokonaisuus jää työntekijän näkökulmasta plussan puolelle, olipa hän millainen oppija tahansa. Palastelemme esimerkiksi vaikeat teoria- ja lakiosuudet käytännön tekemisen sekaan, sanoo Luoma.
Digitalisaation tärkeyden ymmärtäminen tuo kasvua
Luoman ja Venton mukaan digitalisaation seuraaminen ja siinä mukana pysyminen ovat yrityksen pystyssä pysymisen edellytys. He kertovat, että HelppoKatsastus on kehittänyt tietoisesti brändiään digitaalisuus edellä.
– Nettinäkyvyytemme on isompaa kuin alan isoimmilla toimijoilla, kertoo Luoma.
– Normaalisti katsastusvarauksissa nettiajanvarausten määrä on noin 50 prosenttia, meillä se on 90 prosenttia, lisää Vento.
Tee työtä, jolla on merkitys
Työelämätutkimuksissa työn merkityksellisyys ja on jatkuvasti tapetilla. Venton mukaan katsastajan ammattia on helppoa pitää merkittävänä.
– Katsastajan rooli suhteessa liikenneturvallisuuteen on mittava, ja työn vaikuttavuus on konkreettisesti liikenneturvallisuuden parantamista. Liikenneturvallisuus syntyy isojen massojen kautta, mutta yksittäisen katsastajan rooli ajoneuvojen tasalaatuistajana on huomattava. Sitä paitsi työn kiinnostavuutta lisää se, että Suomen ajoneuvokalusto tulee tutuksi, sanoo Vento.
– Mieli toimii niin, että motivoituakseen syy toistolle pitää olla tiedossa, lisää Luoma.
Asiakastyytyväisyys syntyy myönteisistä tunteista
Asiakastyytyväisyys ja läsnäolo ovat hyvän asiakaskokemuksen keskiössä. Yrityksen on lunastettava antamansa asiakaslupaukset ja jätettävä mielikuva, että palvelu antoi annettujen lupausten ja menetetyn rahan lisäksi jotakin ekstraa.
Luoman mukaan asiakkaan kokemus syntyy yrityksen sisäisistä asioista: hyvästä johtamisesta, oikeudenmukaisesta yrityskulttuurista ja työntekijöiden tyytyväisyydestä. Katsastusalan porkkanana Luoma pitää säännöllistä ja varmaa palkkaa sekä näköalapaikkaa autoalalle.
– Katsastusala on kilpailtu, ja on selvää, että palkalla kilpailu on mahdotonta eli työnantajan on tehtävä kaikkensa saadakseen työntekijät viihtymään, sanoo Luoma.
Vento lisää, että jos katsastajan ammattiin tulee ajoneuvoalan ammattitutkinnon kautta, on palkka tällöin varsin kilpailukykyinen. Alan työnäkymät ovat hänen mukaansa myös erinomaiset.
– Sitä paitsi katsastajia ei korvata helposti halvemmista maista tulevalla työvoimalla. Alan työkieli on suomi, ja ammatti vaatii lakitekstin syvällistä omaksumista, sanoo Vento.
Menneisyydestä nykyisyyteen
Luoma, Palosaari ja Vento pohtivat sitä, miten katsastusala on muuttunut. Aikaisemmin katsastustoiminta oli Trafin säätelemää, ja katsastaja melkein kuin valtion viranomainen. Alalle yrittäjäksi tulemisen vapauduttua 90-luvulla opitut asiakaspalvelumallit, hymyile ja tarjoa kahvia, eivät enää riitä.
– Perinteisesti katsastuskonttorien sijaintikin on ollut teollisuusalueilla. HelppoKatsastuksen missiona on tuoda katsastus arkisten asiointireittien varteen. Katsastus on yleispalvelua, ja näin ollen toimipisteiden pitää olla siellä, missä ihmiset liikkuvat muutenkin, korostaa Luoma.
Ajasta lähes iäisyyteen katsastus on ollut merkittävässä roolissa autoalalla.
– Avittamalla opiskelijoiden suuntautumista katsastusalalle, pidämme yhteiskunnan pyörät pyörimässä, sanoo Palosaari.
