14.6.2023
IHL Turva Oy:n asiakkuusjohtaja Caj Gardemeisterin mukaan Taitotalo on lukitus- ja turvasuojausalan merkittävin kouluttaja, koska se tarjoaa laajan valikoiman alan koulutuksia ja tekee tiivistä yhteistyötä alan yritysten kanssa.
Asiakkuusjohtaja Caj Gardemeister on toiminut jo yli 15 vuotta Taitotalossa ja sitä edeltäneessä organisaatiossa vierailevana konsulttikouluttajana. Caj kertoo syntyneensä lukitusalalle. Hänen isovanhempansa perustivat kaksi lukkoliikettä. Toinen perustetuista yrityksistä on alalla tunnettu Itä-Helsingin Lukko Oy, joka vaihtoi nimensä syyskuussa 2021 IHL Turva Oy:ksi.
– Olin 15 vuotta töissä muualla ja palasin kaksi vuotta sitten kehittämään perheyrityksemme palvelu- ja turvapuolen toimintoja, Caj sanoo.
Caj on työskennellyt useissa suurissa ja keskisuurissa lukitus- ja turvasuojausalan yrityksissä asiantuntija- ja kehittämistehtävissä. Yhdellä Caj'n entisistä työnantajista oli 170 työntekijää Caj'n aloittaessa työt, kun Caj melkein kahdeksan vuotta myöhemmin lähti talosta, työntekijöitä oli liki 700.
– IHL Turvalla on isot kasvusuunnitelmat. Meitä on tällä hetkellä 16, mutta tarkoituksemme on olla muutaman vuoden päästä ihan toisen kokoluokan yritys.
”Koulutusyhteistyö Taitotalon kanssa toimii, koska Taitotalo on ketterä”
Caj'n mukaan IHL Turvassa osaajapulaa ratkotaan koulutusmyönteisyydellä. Caj käy säännöllisesti kerran–kaksi kuukaudessa kouluttamassa Taitotalossa sähkö- ja automaatioalan ammattitutkinto-opiskelijoita, jotka opiskelevat lukitus- ja turvajärjestelmäasentajiksi. Lisäksi IHL Turva palkkasi viime vuonna neljä opiskelijaa.
– Panostamme siihen, että meillä viihdytään. Koulutusyhteistyö on jatkuvaa. Tälläkin hetkellä useampi meillä työskentelevä asentaja opiskelee oppisopimuksella Taitotalossa lukitus- ja turvajärjestelmäasentajaksi.
Koulutusyhteistyö Taitotalon kanssa toimii, koska Taitotalo on ketterä toimija, joka vastaa nopeasti elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin. Caj toimii lukkoseppämestarikillan, jonka tarkoitus on kohottaa lukkoseppämestarin erikoisammatin yleistä arvostusta ja kehittää jäsentensä ammattitaitoa, puheenjohtajana. Taitotalon lukitus- ja turvasuojausalan vastuukouluttaja Jussi Venäläinen on puolestaan killan asiantuntijajäsen, joten koulutusyhteistyö on monitasoista.
Turvasuojausalan teknologia etenee harppauksin
IHL Turvan kilpailuetuna Caj pitää yhtiön moderneja SaaS-ratkaisuja ja sitä, että toimitusjohtaja on tullut alan ulkopuolelta. Ulkopuolinen näkemys tuo toisenlaisen fiiliksen tekemiseen ja SaaS-ratkaisujen kehittämiseen.
– Uudet tekniset ratkaisut mahdollistavat metadatan keräämisen, ja pystyisimme jo nykyisellä tekniikalla tuottamaan asiakkaille paljon erilaista tietoa. Kameratekniikkamme pystyy esimerkiksi kertomaan, koska liikkeessä on eniten asiakkaita, missä he viettävät eniten aikaa ja miten he liikkuvat myymälässä.
Lisäksi kameroiden tuottamista lämpötila- ja kosteustiedoista voi havaita esimerkiksi sähkötupakan tai huumausaineiden käytön. Caj kertoo, että Amerikassa on nykyisin käytössä tekniikkaa, jossa kamerasta saa tiedon ikkunan rikkoutumisesta ja laukauksien äänistä ja että kamerat tekevät keräämistään tiedoista automaattisesti hälytyksiä viranomaisille. Suurin syy sille, ettei tekniikka ole vielä yleistynyt Euroopassa, saati Suomessa, on se, että julkisilla paikoilla ammuskelu on Suomessa ja Euroopassa paljon harvinaisempaa kuin Amerikassa.
– GDPR:n ja muun lainsäädännön salliessa yksittäisen ihmisen etsiminenkin olisi nykykameratekniikalla mahdollista.
Turvatekniikka integroituu muihin aloihin
Lukitus- ja turvasuojausala muuttuu jatkuvasti. Yksi suurimmista muutoksista tulee Caj'n mukaan olemaan se, että alan toiminnot integroituvat osaksi muiden alojen toimintoja. Koska moderneissa ohjelmistoissa on avoin rajapinta, ne pystyvät tekemään lähes mitä tahansa ja jakamaan tietoa todella hyvin. Tulevaisuudessa turvatekniikka tulee olemaan yksi osa laajempaa eri toimintojen kokonaisuutta. Caj kertoo, että hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi suurten poikkeavuuksien hallinta. Juna- tai metroasemilla kamerat pystyvät ymmärtämään niin sanotun normin ja tunnistamaan poikkeamat: sen kun joku juoksee, hyppii, pomppii tai tekee ylipäätään jotakin poikkeavaa. Havaitessaan poikkeaman kamera lähettää kuvan valvomoon. Näin uusi tekniikka mahdollistaa sen, että ihmisen ei tarvitse katsoa monitoreja koko ajan.
– Kameroissa tämänkaltainen tekoäly on jo aika arkipäivää. Lentokentillä kamerat muun muassa havainnoivat kauan paikoillaan olevia laukkuja ja tekevät pitkäksi aikaa jätetystä laukusta ilmoituksen.
Korona-aikana kameratekniikkaa käytettiin myös ihmismäärien laskemiseen. Kamerat laskivat esimerkiksi kauppakeskuksen vessan kävijämäärän, ja 50 kävijän tullessa täyteen ne ilmoittivat siivoustarpeen henkilökunnalle.
– Korona itse asiassa edisti ja nopeutti turvasuojausalan tekniikan kehitystä. Nykyään kulunvalvontapuolella ei tarvitse esimerkiksi välttämättä fyysisesti koskea mihinkään päästäkseen liikkumaan ovista.
Työelämäyhteistyö monipuolistaa opiskelijoiden osaamista
Caj'n mukaan on selvää, ettei yksikään ammatillinen oppilaitos pysty opettamaan oppilaitoksessa asioita, joita opiskelijat oppivat harjoittelu- ja koulutussopimusjaksoilla alan yrityksissä. Siksi oppilaitosten tekemä työelämäyhteistyö on äärimmäisen tärkeää.
Hoitoalalla tekoälyllä varustettua kameratekniikkaa käytetään jo jonkin verran. Sairaala- ja hoitokotiympäristöissä on tarkkaa, ettei kamera tunnista ihmistä, mutta tekniikkaa hyödynnetään siten, että hoitajat saavat ilmoituksen, jos esimerkiksi dementiapotilas poistuu tietyltä alueelta. Turvasuojausalan tekniikka ratkoo osaltaan siis jo nyt vanhustenhuollon ja palvelutalojen hoitajapulaa.
Myös alan työtehtävät muuttuvat vauhdilla. Mekaanisia lukkoseppiä tarvitaan edelleen, mutta mekaniikkaosaamisen lisäksi pitää erikoistua. Caj kertoo, että IHL Turvan viimeksi palkkaamien ihmisten tausta on heterogeeninen. Yksi on entiseltä ammatiltaan teollisuuden kunnossapidon automatiikkaosaaja, toinen on rakentanut teollisuusrobotteja ja kolmas tuli töihin suoraan turvalaiteasentajaopinnoista. Viimeisin henkilö oli ensin työharjoittelussa ja osoittautui harjoittelun aikana päteväksi.
Ammatillisessa koulutuksessa pitää opettaa verkko- ja sähkötekniikan osaamista ja käsityötaitoja
Alalle tulijoille olisi tärkeää opettaa verkkotekniikkaa. Kaikki uudet järjestelmät ovat enemmän tai vähemmän IP-pohjaisia. Caj korostaa, että myös sähkötekniikan osaamisesta ja ymmärtämisestä on lukitus- ja turvasuojausalalla hyötyä. Caj on itse pohjakoulutukseltaan elektroniikka-asentaja, ja hänen kollegansa on automaatioasentaja, joka on myös hyvä pohjakoulutus alalle.
– Kaikki alan sidosryhmät liittyvät tekniikkaan, joten teknisissä asioissa on oltava sisällä. Ammatillisen koulutuksen pitäisi opettaa verkko- ja sähkötekniikan osaamista ja käsityötaitoja. Lisäksi tarvitaan motivaatiota, kärsivällisyyttä ja halua oppia uutta.
Kamerapuolella mallit vaihtuvat nopeasti, uusia malleja tulee 3–4 kertaa vuodessa ja vanhan valmistus saattaa loppua. Esimerkiksi parkkihallien rekisterikilpiä tunnistavat kamerat ovat kehittyneet lyhyessä ajassa valtavasti. Tekniikka ja tekoäly ovat parantuneet. Asentajan pitää tietää, miten ja mihin kameralaite asennetaan ja kohdistetaan.
”Kilpailijoille lainataan välillä tavaroita ja joskus työntekijöitäkin”
Alan palkkataso on Caj'n mukaan hyvä. Huippuosaajana voi tienata paljon. Lisäksi työ lukitus- ja turvasuojausalalla on monipuolista. Nykyään alalla on tehtäviä, joissa ei välttämättä olla mekaniikan kanssa tekemisissä lainkaan, vaan työ tapahtuu käyttämällä erilaisia järjestelmiä.
Sitä paitsi ala on Suomessa pieni ja kaikki tuntevat toisensa. Vaikka kilpailu on välillä kovaa, Caj kehuu alan yhteishenkeä vuolaasti.
– Kilpailijoille lainataan välillä tavaroita ja joskus työntekijöitäkin, Caj sanoo.
Teksti: Johanna Rautio, Taitotalo
