ISS:llä opiskellaan ammatillista suomea työajalla – ”kutsumme helposti kielitaidottomiksi ihmisiä, jotka pärjäävät usealla eri kielellä” Taitocase

ISS ja Taitotalo ovat olleet kumppaneita jo pitkään, joten Taitotalo oli luonnollinen valinta työpaikkasuomi-koulutuksen järjestäjäksi.

Tiina Nurro työskentelee ISS:llä palvelupäällikkönä. Hän kertoo, että idea työpaikkasuomi-koulutuksesta syntyi tarpeesta parantaa henkilöstön kielitaitoa. Hieman yli kymmenen vuotta ISS:llä työskennelleelle Nurrolle henkilöstön koulutus on monesta roolista tuttua. Se, että koulutuksen järjestäjä on vakiintunut yhteistyökumppani, tekee yhteistyöstä helppoa. Käytännössä koulutuskumppanuus Taitotalon kanssa tarkoittaa sitä, että ISS määrittelee yrityksen ja sen eri liiketoiminnoissa tarvittavan osaamisen, jonka jälkeen Taitotalo suunnittelee koulutukset yhteistyössä ISS:n osaamisen kehittämisen asiantuntijoiden kanssa.

Nurro vastaa isojen logistiikkakeskusten ja kaapelitehtaan siivouksesta. Lisäksi hänen vastuullaan on erilaisia toimistopalveluita ja siivouskohteita. Nurrolla on 30 työntekijää.

– Pääkaupunkiseudun esihenkilöistä minun tiimissäni taitaa olla eniten ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.

Nykyisessä tehtävässään siivouspalveluiden esihenkilönä Nurro on toiminut 2,5 vuotta.

– Aloittaessani näin heti, että osa työntekijöistä tarvitsee tukea integroitumisessa yhteiskuntaan. Kielitaidon kehittyessä myös kanssakäyminen asiakkaiden kanssa helpottuu, Nurro sanoo.

”Kutsumme helposti kielitaidottomiksi ihmisiä, jotka pärjäävät usealla eri kielellä”

Työelämän keskustelu kielitaidosta on Nurron mielestä usein hieman vääristynyt.

– Kutsumme helposti kielitaidottomiksi ihmisiä, jotka pärjäävät usealla eri kielellä.

Vaikka nykyään asiakkaalla työkieli saattaa olla englanti, Nurro ajattelee, että suomen kielen taito vahvistaa työntekijöiden sitoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja arkeen.

Nurro viestii työntekijöilleen asiat sekä suomeksi että englanniksi. Toisinaan asiakkaat kysyvät Nurrolta erikseen suomenkielisiä työntekijöitä ja varmistelevat, että osaahan työntekijä suomea. Joskus Nurro joutuu vastaamaan, että työntekijä puhuu oikein hyvää englantia, mutta ei valitettavasti suomea. Nurro ajattelee, että suhtautuminen vieraskielisiin työntekijöihin on muuttunut parin viime vuoden aikana positiivisemmaksi. Ravintola-alalla englannin käyttäminen on ollut jo vuosia normaalia, sillä alalle tulee paljon työntekijöitä Euroopasta ja kolmansista maista. Nurro ajattelee, että asenteiden on muututtava kaikilla aloilla, muuten työt ja tekijät eivät kohtaa.

Moderni siivooja vaikuttaa aktiivisesti työhönsä

Työn murrokseen kuuluu Nurron mielestä se, että työntekijät ovat entistä kansainvälisempiä sekä kielitaitoisempia ja se, että ihmiset haluavat tehdä töitä heidän elämäntilanteisiinsa sopivina aikoina. Nurro ei esimerkiksi laita rekrytointi-ilmoituksiin työaikaa, ellei asiakkuus ole sellainen, että se pitää välttämättä hoitaa tiettyyn aikaan.

– Nykyaikaisessa siivoustyössä omaan työaikaan ja -määrään voi vaikuttaa todella paljon.

Myös se, että ulkomaalaistaustaiset työntekijät tekevät työtä usein kausiluontoisesti ja haluavat sitten lähteä pidemmäksi aikaa kotimaahansa, on Nurron mukaan normaalia. Työn on joustettava. Kun suomalaisen työntekijän kanssa puhutaan, keskustelua käydään yleensä vain työntekijän omista asioista. Ulkomaalaistaustaisen työntekijän kanssa puhuttaessa mukana keskustelussa on usein työntekijän koko perhetilanne. Se, kun työntekijä sanoo, että jos hänelle ei ole tarpeeksi tunteja, hänet voidaan lähettää pois Suomesta, saa Nurron mietteliääksi. Esihenkilönä Nurron toiminta voi vaikuttaa kokonaisten perheiden maassa oleskeluun. Jos Nurrolla ei ole tarjota hyvälle työntekijälle tarpeeksi töitä, hän kysyy, olisiko muilla pääkaupunkiseudun palvelupäälliköillä.

– Olen työntekijöideni puolella enkä tee radikaaleja päätöksiä kevein perustein.

Ulkomaalaistaustaisilta työntekijöiltään Nurro kertoo oppineensa yhteisöllisyyttä. Työntekijät jakavat Nurron puhelinnumeroa sukulaisilleen ja ystävilleen. Nurro saa paljon puheluita, jotka alkavat, että sain kaverilta numerosi, olisiko sinulla minullekin töitä. Usein on. Nurro on huomannut, että työelämä ja oppiminen ovat joukkuelajeja. Kukaan ei pärjää yksin. Esihenkilöiden pitää olla hereillä, ja heidän pitää olla valmiita muuttamaan vanhoja toimintamalleja ja kaavoja. Nurro suosittelee kouluttautumista työn ohella kaikille iästä riippumatta. Opinnoista saa näkökulmaa omaan työhön ja siihen, mitä haluaa tehdä.

– Työelämän muutos ei ole valmis, vaan menossa, ja se muuttuu jatkuvasti. Voi olla, ettei se pysähdykään koskaan, Nurro sanoo.

ISS johtaa ja kehittää osaamista aktiivisesti

Nurron tiimin siivouskohteet ovat sen verran poikkeuksellisia, että niissä tehtävä työ eroaa normaalista siivoojan työstä. Työntekijät käyttävät työssään esimerkiksi trukkeja. Siivouspuolelle Nurro siirtyi ISS:n ravintolatoimen päällikön tehtävästä. Hän on iloinen siitä, että työnantaja on antanut hänelle mahdollisuuden kehittyä työuran varrella. Uransa aikana Nurro on päässyt tutustumaan eri toimialoihin, erilaisiin tuotteisiin, asiakkaisiin ja asiakkuuksiin.

– Oma polkuni talon sisällä eri rooleissa osoittaa sen, että ISS:llä osaamista johdetaan ja kehitetään aktiivisesti.

Kun Nurro kertoi työnantajalle kaipaavansa uusia haasteita, hänelle oli selvää, että hän haluaa aloittaa matkan siivoojien esihenkilöksi tekemällä siivoustyötä.

– Ravintolatoimen päällikkönä pitää tietää, että mitä astianpesijä tekee, jotta hänen työtään voi ohjata. Sama logiikka pätee kaikkiin suorittavan työn esihenkilötehtäviin.

Työpaikkasuomi-koulutus parantaa henkilöstön kielitaitoa

Meneillään olevasta työpaikkasuomi-koulutuksesta Nurro on saanut työntekijöiltään hyvää palautetta. Koulutuksen vetäjä kertoi, että koulutukseen osallistujat ovat motivoituneita ja positiivisia. Koulutuksen vaikuttavuutta on vielä hankala arvioida, mutta Nurro on huomannut, että työntekijät puhuvat hänelle aiempaa enemmän suomea. Puhelut aloitetaan ja lopetetaan sanomalla moi, kiitos-sana on myös lisääntynyt.

– Viestittelytilanteissa olen huomannut monen henkilön kielitaidon parantuneen. Suomea käytetään aiempaa rohkeammin.

Kun Nurro vaihtoi ravintolapuolen siivouspalveluihin, hän opiskeli Taitotalossa ylläpitosiivouksen osatutkinnon.

– Kouluttautuminen on aina hyödyllistä.

Hän kannustaa tiimiläisiään opiskelemaan matalalla kynnyksellä. Vuonna 2008 Nurro suoritti Taitotaloa edeltäneessä organisaatiossa hotelli-, ravintola- ja keittiöalan esimiestehtäviin valmistavan erikoisammattitutkinnon. Nurro ajattelee, että erikoisammattitutkinto-opintojensa takia hän osaa nykyään toimia esihenkilönä ja tarjota rohkeasti lisäpalveluita.

– Aiemmin opiskelemistani asioista on nykytyössäni hyötyä, Nurro sanoo.

(Työpaikkasuomi-koulutuksen rahoittaja on Uudenmaan TE-toimisto.)
Teksti: Johanna Rautio, Taitotalo
Kuvat: ISS