Suurin suomalainen laasti-, hiekka- ja pinnoitustuotteiden kehittäjä ja valmistaja Fescon tehosti toimintaansa lean-koulutuksella Taitocase

Fesconin toimitusjohtaja Kimmo Peltola kertoo, että ennen lean-koulutusta yhtiössä oli suunniteltu jo pidemmän aikaa mallin käyttöönottoa.

– Odotimme sopivaa hetkeä, jolloin saisimme isomman määrän henkilöstöä mukaan. Keväällä 2023 oli sopiva aika toteuttaa koulutus, Peltola sanoo.

Fesconilla ei ollut aikaisempaa kokemusta leanin käytöstä. Osa henkilöstöstä tunsi mallin ennestään, ja osa oli käynyt lean-koulutuksia, mutta useimmille malli oli kokonaan uusi. Fescon on suurin suomalainen rakennusalan ja teollisuuden laasti-, hiekka- ja pinnoitustuotteiden kehittäjä- ja valmistajayritys. Fescon konsernin liikevaihto vuonna 2022 oli 46,4 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä oli 107.

Kilpailuetuna sitoutunut henkilöstö ja jalostetut prosessit

Peltolan mukaan lean-koulutus oli ajankohtainen, koska tuotekehitystyö on Fesconin sydän ja yhtiön tavoitteena on kehittää ja valmistaa markkinoiden kilpailukykyisimmät ja laadukkaimmat tuotteet asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.

– Osaava henkilöstö ja oikea-aikaiset jalostetut prosessit ovat kilpailuetumme.

Lean-mallin keskiössä on hukan välttäminen yrityksen kaikissa toiminnoissa. Mallin avulla pyritään poistamaan turhia toimintoja eri prosesseista. Lopputuloksena asiakastyytyväisyys ja palvelun laatu paranevat ja toiminnan kustannukset pienenevät ja esimerkiksi tuotannon läpimenoaika lyhenee. Vaikka koulutukseen suhtauduttiin aluksi hieman varauksellisesti, heti ensimmäisestä koulutuspäivästä alkaen osallistujien kokemukset koulutuksesta olivat positiivisia.

– Meillä oli samaan aikaan myös prosessikuvausten päivitys meneillään.

Peltola on tyytyväinen siihen, miten hyvällä prosentilla työnjohto ja tuotannon päälliköt osallistuivat koulutukseen. Henkilöstö oli sitoutunutta ja poissa koulutuksesta oltiin ainoastaan todella akuuteista ja hyvistä syistä.

Lean-koulutus synnytti runsaasti kehitysprojekteja

Koulutusmyönteinen Peltola iloitsee siitä, että Taitotalon järjestämä lean-koulutus oli käytännönläheinen. Siihen kuului harjoitustöitä, joita tehtiin yksikkökohtaisesti. Ennen koulutusta Fesconin johto päätti, että leanilla ei tavoitella kuuta taivaalta, vaan luodaan jatkuvan parantamisen käytäntö osaksi yrityksen rutiinitoimintaa.

– Tavoitteena on, että jokaisessa yksikössä on lean-projekti koko ajan meneillään.

Peltola kertoo, että koulutuksen aikana ja sen jälkeen lean-mallilla on syntynyt paljon erilaisia kehitysprojekteja. Esimerkiksi Hausjärven laboratoriossa otettiin käyttöön 5S-menetelmä, jonka tavoitteena on kasvattaa työn tuottavuutta ja turvallisuutta. Lisäksi Hausjärven kuivalaastituotannossa, jonka toimintaan liittyy Fesconin suurimmat varastot, varastojärjestelyt muotoiltiin uudestaan.

– Otimme käyttöön käsivaraston useimmin kerätyille tavaroille. Se vaikuttaa myös turvallisuuteen, koska varastotyöntekijöiden tarvitsee liikkua vähemmän ulkona. Myös lattiamerkintöjä ja testituotteiden laboratorioyhteistyötä kehitettiin.

Laatuassistentti Arja Salo mittaa ainesosia laboratoriossa.

Muutosmyönteinen yrityskulttuuri helpotti leanin käyttöönottoa

Peltola on työskennellyt Fesconin toimitusjohtajana vuodesta 2009 alkaen. Hänen taustansa on nimenomaan laatu- ja kehityspuolella. Peltola tuli alun perin myös Fesconiin laatu- ja kehityspäälliköksi. Hän otaksuu, että leanin käyttöönotto sujui hyvin siksi, että Fesconin yrityskulttuuri on muutosmyönteinen.

– Olemme tuotekehitysyritys, joten henkilöstölle on itsestään selvää, että uusia asioita otetaan nopeasti käyttöön. Muutosmyönteisyyden rakentaminen vie vuosia.

Myös matala organisaatiohierarkia helpottaa Peltolan mukaan uusien prosessien ja mallien käyttöönottoa. Lean-projektin myötä esimerkiksi yhdessä Fesconin raaka-ainevarastossa otettiin käyttöön kokonaan uusi hyllypaikkajärjestelmä. Se tehostaa varaston toimintaa ja lisää varastopaikkoja. Tuotteet saadaan omille paikoilleen, ja raaka-ainevarastointi paranee.

– Kunnossapidossa on tehty puolestaan selkeä parannus työtilojen järjestyksen osalta. Kunnossapidon työkalut ovat paikoillaan.

Lean-projekti vei jatkuvan parantamisen uudelle tasolle

Ennen lean-koulutusta Fesconilla oli käytössä erillinen jatkuvan parantamisen -menetelmä. Peltola kertoo, että lean-projektin kautta tavoite oli viedä jatkuva parantaminen seuraavalle tasolle. Hänen mukaansa kehitysprojektin onnistumisen edellytys on projektiin sitoutunut johto.

– Lean-projekti on jäänyt elämään. Käymme johtoryhmässä läpi meneillään olevat projektit. Jos johto ei sitoudu projektiin, ei kukaan muukaan sitoudu.

Peltola sanoo, että lean-mallin ansiosta hyvät käytännöt tulevat näkyviksi, ja niitä voidaan myös kopioida yksiköstä toiseen. Konkreettisena asiana Peltola mainitsee esimerkiksi sen, että Hausjärven yksikköön on lisätty tuotantoon tuotannonseurannan infotaulu.

– Kehitämme jatkuvasti olemassa olevan tiedon jakamista paremmin.

Fesconin laastiliiketoiminnan siilohuollossa lean virtaviivaisti toimintaa. Sinne kehitettiin yhteistyökumppaneiden kanssa kokonaan oma ohjelmisto. Sen avulla tehostetaan siilojen käyttöä, vältetään päällekkäistä työtä ja päivityksiä.

Selkeys ja käytännönläheisyys parantaa tehokkuutta

Leanin käyttöönottoa suunnittelevia yrityksiä Peltola neuvoo, ettei kannata aloittaa liian vaikeista asioista. Hänen mukaansa kannattaa pysyä selkeissä kehityskohteissa, joiden kehittämisestä on hyötyä. Peltolan mukaan Fesconissa onnistuttiin rakentamaan lean-projektit niin, että kehityskohteet liittyvät ihmisten työhön. Selkeys tuo kehittämiseen rutiinia ja uskoa.

Erilaisten ja eri kokoisten lean-projektien vaikuttavuus on ollut Peltolan mukaan hämmästyttävän suuri. Fesconilla on tehtaita 5 eri paikkakunnalla. Yksi lean-projekteista oli varastojen tarvikkeiden läpikäynti ja sen arviointi, että onko varastossa validia tavaraa. Turhaa tavaraa laitettiin paljon pois, ja varaosia ja työkalupakkeja merkittiin uudestaan. Varaston siivousprojekti levisi myös toimistojen varastoihin.

– Meillä on myös erilaisia raaka-aine varastokasoja irtomateriaaleille. Tällä hetkellä mietimme myös niiden sijoittelun optimointia.

Fesconin toimitusjohtaja Kimmo Peltola.

”Kehityskohteet valitaan jatkossakin henkilöstön kanssa yhdessä”

Nanten lattiapinnoitteet ovat osa Fesconin liiketoimintaa. Peltola kertoo, että lean-projektissa onnistuttiin myös vähentämään hävikkiä.

– Lattiapinnoitteen tuotannossa syntyy vajaita annoksia, ja halusimme kierrättää ja käyttää ne paremmin.

Lean-projektin ansiosta vajaat annokset viedään nyt saldoille toiminnanohjausjärjestelmään, jossa ne lisätään järjestelmällisesti seuraaviin tuotantoeriin. 

– Näin pääsemme hukasta eroon.

Peltolan mukaan Fesconin tavoitteena on tulevaisuudessakin, että jokaisella paikkakunnalla ja yksikössä on lean-projekti meneillään. Koulutuksesta saatu palaute on ollut positiivista. Koulutuksessa ja sen jälkeen syntyneet lean-projektit ovat vaikuttaneet liiketoimintaan ja sen tehostamiseen myönteisesti.

– Lean-kehityskohteet valitaan jatkossakin henkilöstön kanssa yhdessä, Peltola sanoo.

Teksti: Johanna Rautio, Taitotalo
Kuvat: Fescon Oy