Taitotalo ja Välitunti Oy yhteistyössä: nuorten ääni kehitystyön veturina Taitocase

Välitunti Oy ja Taitotalo lähtivät kehittämään uudenlaista kännykkäsovellusta lasten ääntä kuunnellen. Välkky-niminen sovellus on edennyt testausvaiheeseen ja otetaan käyttöön syksyllä.

Välitunti Oy keskittyy auttamaan sosiaalihuollon piirissä, haastavassa tilanteessa olevia 7–17-vuotiaita lapsia, jotka uhkaavat jäädä monesti koulupudokkaiksi.

– Kaiken taustalla on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Olimme miettineet, voisimmeko tehdä jotain heidän näköistään ja saada samalla vaikuttavuusdataa asiakkuuksista. Kun lapsen eheytymisprosessia saadaan näkyväksi, voimme toivottavasti voimauttaa myös vanhempia ja muita ympärillä olevia ihmisiä, toteaa toimitusjohtaja Turo Eronen Välitunti Oy:sta.

Taitotalo Oy otti yhteyttä otollisella hetkellä, ja yhteistyö käynnistyi Digivisio-nimisen EU-hankkeen turvin.

Asiakkaat ja henkilöstö keskiössä

Välitunti ja Taitotalo lähtivät kehitystyöhön puhtaalta pöydältä – lasten ääntä kuunnellen. 

– Aivan ensiksi halusimme ymmärtää lapsia ja nuoria. Käyttäjä laitettiin keskiöön. Kun lapset ovat mukana tekemässä, puhumme heidän kieltään, toteaa koulutusasiantuntija Kimmo Viitanen Taitotalosta.

Kolmella eri paikkakunnalla järjestettiin työpajoja, joissa oli asiakkaana olevien lasten lisäksi mukana heidän vanhempiaan, erityisopettajia, sosiaalityöntekijöitä sekä henkilökuntaa psykiatriasta. Myös Välitunnin omia työntekijöitä otettiin vahvasti mukaan työpajoihin. Moni koki työpajat erityisen merkityksellisiksi.

– Lähdimme kuuntelemaan, minkälainen olisi ihanteellinen sovellus, jota lapset ja nuoret haluaisivat käyttää ja josta voisi olla apua. Oli tärkeää tehdä siitä sellainen, josta on apua sekä lapselle että työntekijälle, kuvailee erityisasiantuntija Pia Kelorita Välitunti Oy:sta.

Lapset toivoivat sovellusta, joka on pelimäinen ja kannustava. Aluksi sen toiminta rajataan lasten ja työntekijän väliseen yhteiskäyttöön.

– Yksi todella tärkeä lapsilta tullut toive oli, että sovellus tekisi pieniä, positiivisia muutoksia näkyväksi. Monesti omasta tilanteesta voi olla negatiivinen näkemys, johon toivottiin kannustavaa apua, Kelorita tarkentaa.

Työntekijöiltä tuli toiveita siitä, että sovelluksesta saisi otettua lasta koskevia yhteenvetoja.

Sovellus kysyy ja kannustaa

Välkky oli lasten ja nuorten valinta sovelluksen nimeksi. Sovelluksesta rakennettiin toiveiden pohjalta pelimäinen. Kokonaisuus koostuu kouluasioiden lisäksi useasta hyvinvointiin liittyvästä teemasta: kotiasiat, vapaa-aika, kaverit ja päihteiden käyttö.

Sisältö on rakennettu väittämiksi, joista lapsi valitsee sopivimman vaihtoehdon. Esimerkiksi sovellus kysyy, miten usein lapsi viettää aikaa kavereidensa kanssa. Sovellus reagoi myös, jos lapsi tai nuori viettää suuren määrän aikaa koneella.

Sovellus kysyy napakoita kysymyksiä. Sitten se pisteyttää niitä ja löytää korrelaatioita vastausten välillä. Keskeisenä ajatuksena on positiivisten muutosten näkyväksi tekeminen ja korrelaatioiden esiin tuominen positiivisessa hengessä esimerkiksi jaksamisen tunteen ja riittävän yöunen välillä. 
Sovelluksen positiivinen vire auttaa nuoria saamaan kannustavaa palautetta.

– Lapsille näytettiin väliversioita ja kysyttiin, miten he ymmärtävät väittämät. Tämän jälkeen sovellusta muokattiin. Osa oli kysynyt, saammeko tuollaisen käyttöön, vaikka heillä on miljoonia sovelluksia jo käytössä. Tsemppilauseet ovat myös lasten ja nuorten keksimiä, Viitanen kertoo. 

Sovellus luo yhteyksiä tärkeiden asioiden välille. Esimerkiksi, miten riittävä uni vaikuttaa koulumenestykseen.

– Muistan yhden lähes 18-vuotiaan tytön, joka oli aika sulkeutunut. Hän havahtui, että hän voi ensimmäistä kertaa käyttää kokemuksiaan voimavarana. Se oli pysäyttävää kuulla, Eronen muistelee.

Palvelumuotoilu auttaa kaikkia PK-yrityksiä

Välitunti Oy:n ja Taitotalon yhteistyön taustalla on Digivisio-niminen EU-hanke, jonka tarkoituksena on auttaa PK-yrityksiä digitalisaatiossa.

Välkky-sovelluksen suunnittelu tehtiin vahvasti palvelumuotoilun keinoin. Ajatusmallin ydin on, että palvelu suunnitellaan käyttäjälähtöisesti ja se tarjoaa työkaluja käyttäjien tarpeisiin.

– Emme olisi saaneet sovellusta yhtä laajasti käyttöön työyhteisössämme, jos emme olisi edenneet näin. Samaa ajattelen lapsista ja nuorista. Jos heidän äänensä ei kuuluisi, sovellus ei jalkautuisi lasten ja nuorten pariin, Eronen tiivistää.

Viitanen rohkaisee kaikkia yrityksiä hyödyntämään palvelumuotoilua.

– Palvelumuotoilu on ennen kaikkea ajattelutapa. Liian usein lähdetään työkalu edellä. Tärkeintä on ensin kysyä, mitä mieltä asiakkaat ovat. Mitään prototyyppejä ei tule tehdä ennen tätä vaihetta. On tärkeää kuunnella loppukäyttäjiä varhaisessa vaiheessa. Jo tunnin tai kahden sessiot antavat paljon tietoa asiakkaiden tarpeista, palvelumuotoiluun erikoistunut Viitanen kuvailee. 

Katso lisää palvelumuotoilun valmennuksistamme täältä.