Taitotalon kunnossapitokoulutus siirtyi ennustavaan digiaikaan Taitocase

Kunnonvalvonta digitalisoituu hiljalleen, kuten moni muukin toiminto maailmassa. Kunnonvalvonnan digitalisaatiossa odotetaan, milloin suurin muutos tapahtuu – ei niinkään sitä tapahtuuko se.

Käytännössä digitaalisuus ja tietokoneiden mukanaan tuoma laskentateho tuovat kunnossapitoon mukaan mahdollisuuden ennustaa.

– Värähtelymittausta on tehty jo kymmeniä vuosia, mutta perinteisesti laitteet ovat olleet isoja ja kalliita. Niitä ei ole kannattanut asentaa kuin äärimmäisen kriittisiin laitteisiin, kuten voimalaitoksen turbiineihin. Nykypäivänä voidaan tuottaa laadukasta mittaustulosta kohtuullisilla kustannuksilla. Tällöin ennustavan kunnossapidon mahdollistavat laitteet voidaan hankkia myös alemman kustannusluokan laitteiden valvomiseen, sanoo Distencen COO Panu Kinnari.

Mitä tarkoittaa kunnonvalvonnan digitalisoituminen?

Kunnossapidossa pyritään siihen, että toimintojen kustannustehokkuus ja käyttövarmuus paranee ja häiriötekijät pienenevät. Ilman tuotantokatkoksia laitokset pyörivät vakaamin ja tuottavat enemmän.  Yritykset menestyvät ja voivat paremmin työllistää ihmisiä. Ihmiset maksavat veroja ja kuluttavat. Tämä pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Toimivan teollisuuden kunnossapidon voidaan siis sanoa hyödyttävän meitä kaikkia. Käsittämätöntä, miten tärkeää kunnossapito yhtäkkiä onkaan!

Digitaalisuuden hyödyntäminen kunnonvalvonnassa on kustannustehokasta siksi, että järjestelmien avulla seurataan pitkän ajan muutoksia koneiden toiminnassa. Kun se tehdään digitaalisesti, voidaan käsitellä isompaa massaa tietoja ja päästään kiinni pienempiin trendimuutoksiin aikaisemmin. Näin koneita voidaan ”ajaa terveempinä” ja tuotanto saadaan pidettyä tehokkaana.

Kunnonvalvonnan digitalisoituessa ei suljeta perinteistä kunnossapitoa pois, vaan uuden järjestelmät täydentävät olemassa olevia toimintoja. Condencen ja muiden sen kaltaisten järjestelmien idea on saada asioita hoidettua helpommin. Näin ihmiselle jää aikaa keskittyä asioihin, missä ihminen on hyvä.

– Järjestelmä voidaan laittaa keräämään tietoa useasta muuttuvasta ilmiöstä. Se nosta ihmiselle mittaustuloksista ne kohdat, jotka ovat muuttuneet. Ihminen analysoi vain sen kohdan, joka on tärkeä ja käyttää koneelta saamaansa tietoa töidensä priorisoinnissa, sanoo Panu Kinnari.

Ihminen voi esimerkiksi analysoida jonkun toimenpiteiden riskiä yrityksen toiminnan ja tuotannon käynnissäpidon kannalta. Tähän ei kone pysty.

Taitotalon tehtävänä on pysyä ajassa ja olla myös vähän edellä

Toimintojen digitalisoituessa voittajia ovat ne, jotka hankkivat tietoa ja taitoa hyvissä ajoin. Ymmärrystä digitalisaation mahdollisuuksista tarvitaan teollisuudessa läpi linjan päättäjätasolta käyttäjätasolle. Kun muutos lähtee todella käyntiin, ovat kehityksessä mukana kulkeneet etulyöntiasemassa, sillä heillä on jo käytännön osaamista. Taitotalo on nyt aloittanut oman matkansa digitaalisen kunnossapidon osaajana varmistaakseen olevansa kehityksen kärjessä.

– Koulutuksen järjestäjänä meidän on oltava alan huippua ja tarjottava oikeaa osaamista kentälle. Enää ei riitä, että tehtaassa on yksi ennustavan kunnossapidon huippuasiantuntija, joka ymmärtää digitaalisia mahdollisuuksia. Koko henkilöstön on oltava jollain tasolla kärryillä asiasta, sanoo Taitotalon kunnossapidon kouluttaja Ari Määttä.

Digitaalisen kunnonvalvonnan tullessa osaksi Taitotalon kunnossapidon koulutuksia, tarjoaa se yrityksille mahdollisuuden saada koulutuksessa tietoa digitaalisten laitteiden tuomista mahdollisuuksista.

– Condencen avulla pystymme esimerkiksi pumppukoulutuksessa näyttämään, mitä linjauksen muuttaminen tai pumppaushäiriöt vaikuttavat kokonaisuuteen. Pidempiä jaksoja häiriötilassa ajamalla voimme demota myös vikaantumisen ennustettavuutta, sanoo Ari Määttä.

– Olen kyllä ennenkin voinut koulutuksessa sanoa, että linjauksen menetys johtaa vikaantumiseen. Condencen avulla voin näyttää käytännössä, kun se oikeasti tapahtuu ja miltä se näyttää pidemällä aikajaksolla, sanoo Ari Määttä.

Koulutus on mahdollisuus tavata kollegoita

Kouluttautumisen etuna on myös se, että koulutuksiin kokoontuu alan ammattilaisia useista eri yrityksistä. Näin asiantuntijoiden väliseen keskusteluun saadaan mukaan laajasti käytännön osaamista ja kokemusta kentältä.

Ammattilaisen välinen keskustelu yhdistettynä ymmärrykseen eri vaihtoehdoista ja tarjonnasta antaa hyvän lähtökohdan oman työpaikan kunnonvalvonnan kokonaisuuden ymmärtämiseen.

Digitaalisuus kunnonvalvonnassa on ”siunaus ja kirous”

Isoimmat hyödyt digitaalisesta kunnonvalvonnasta saa silloin, kun valvottavia laitteita on iso määrä. Järjestelmän tuottama data auttaa kunnossapitoa ennakoimaan ja suunnittelemaan toimintaa.

Järjestelmä näkee mittaustuloksista pienempiä eroja, kuin ihminen. Se pystyy nopeammin analysoimaan tietoa ja havaitsemaan pitkän aikavälin muutoksia. Se on hyvä laskemisessa ja vahvoilla silloin, kun on paljon numeroita. Järjestelmän avulla on helpompi havaita heikkoja signaaleja.

– Ne tekevät kunnossapitotyöstä tietyssä mielessä tylsää, kun kaikki toiminnot voidaan pitää vakaana, sanoo Panu Kinnari.

Pelkkä järjestelmä ei kuitenkaan tee autuaaksi, vaan ihmistä tarvitaan edelleen.

– Kun syötteitä tulee järjestelmästä, niihin pitää reagoida. Jos järjestelmä esimerkiksi kertoo, että samassa laitteessa on kolmatta kertaa menossa laakerit, ei riitä, että laakerit taas vaihdetaan. Myös juurisyy pitää selvittää ja korjata, sanoo Panu Kinnari.

Digitaalisuus ei siis syrjäytä ihmistä, vaan se auttaa löytämään viat aiemmin. Se lisää laitosten toimintavarmuutta.

Digitalisaation tilanne kunnonvalvonnassa kentällä

– Markkinatutkimukset kertovat, että päivitystä digitaalisiin toimintoihin suunnitellaan teollisuudessa jo kovasti, mutta taloudelliset panostukset sen täysipainoiseen käyttöönottoon puuttuvat vielä monesta paikasta, sanoo Panu Kinnari.

Asian vahvistaa Taitotalon kunnossapidon kouluttaja Ari Määttä.

– Suurin osa koulutukseen tulevista kunnossapitohenkilöistä ei ole työpaikallaan päässyt tutustumaan digitaalisiin ennustavan kunnonvalvonnan laitteisiin. Meillä on siksi koulutuksissa ollut paljon keskustelua siitä, miten digitaalinen kunnonvalvonta poikkeaa esimerkiksi reittimittauksista ja mitä hyötyä siitä on, sanoo Ari Määttä.

– Monelle etäkunnonvalvonta on kyllä tuttua, mutta siihen käytettävät laitteet mittaavat tätä hetkeä. Sen sijaan uudet järjestelmät pystyvät myös ennustamaan. Se tekee tästä järjestelmästä mielenkiintoisen lisän koulutukseen, sanoo Ari Määttä.
 

Digitalisoinnin aika on nyt

Ihmiskuntaan tehdään koko ajan lisää koneita, joista jokainen on potentiaalisesti rikkoutuva, vaikka ne suunnitellaankin pitkäikäisiksi. Kunnossapidon tulevaisuus kuulostaa tämän perusteella varsin valoisalta.

Valvottavan laitekannan lisääntyessä on järkevää siirtää osa valvontatyöstä koneelle, jotta olemassa olevat ihmisresurssit riittävät. Siinä vastaus kunnonvalvonnan digitalisoinnin ajankohtaa miettivälle. Aika on nyt.

Lue lisää Condence-järjestelmästä.

Tutustu Taitotalon kunnossapitokoulutuksiin.

Teksti ja kuvat: Minna Moshnikoff, Taitotalo