Työ vammaisten parissa opetti keskeneräisyyden olevan voimavara Taitocase

Tukena on valtakunnallinen kehitysvamma-alan toimintojen ja palveluiden tuottaja ja kehittäjä. Se auttaa ja tukee kehitysvamman tai muun syyn vuoksi apua ja tukea tarvitsevia ja heidän läheisiään. Tukenalle oppilaitos- ja koulutusyhteistyö ovat tärkeitä.

– Olemme Taitotalon kumppanuusasiakas, kertoo Tukenan palveluyksikön johtaja Miia Roisko.

Onnistunut koulutusyhteistyö on kaksisuuntaista. Lähihoitajaopiskelijat saavat Tukenasta työ- ja harjoittelupaikkoja, ja Tukena puolestaan saa osaavia harjoittelijoita ja työntekijöitä.

– Tavoitteemme on mahdollistaa kehitysvammaisten ja tukea tarvitsevien täysi kansalaisuus. Varmistamme palveluillamme heidän osallisuutensa toteutumisen.

Roisko vastaa Tukenan Hyvinkään Martinkaaren yksiköstä. Se on loppuvuoden aikana laajenemassa. Lisäksi Helsinkiin on rakenteilla uusi moderni vammaisalan palveluyksikkö.

– Tuotamme ihmisläheisiä, toimivia ja laadukkaita palveluita, Roisko sanoo.

Vammaisala sopii alanvaihtajille

Suomen suurimpana aikuiskouluttajana Taitotalo kouluttaa pääosin aikuisia, joilla on jo kokemusta työelämästä ja aiemmin hankittua osaamista. Vammaisalalla voi aloittaa työt avustavissa tehtävissä ilman alan työkokemusta, siksi se sopii alanvaihtajille hyvin. Roisko korostaa, että ilman alan kokemusta harjoitteluun tulevia opiskelijoita ei Tukenalla lasketa henkilövahvuuteen.

– On hyvä, että opiskelu ei ole nykyisin luokassa istumista, vaan opetus integroidaan käytännön tekemiseen.

Roiskon mukaan lähihoitajaopinnot ovat hyvä portti vammaisalalle. Lähihoitajaksi valmistuu opiskelemalla sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Opintoihin voi valita osaamisalaksi vammaistyön. Taitotalossa voi opiskella lähihoitajaksi oppisopimuksella noin kahdessa vuodessa. Oppisopimus on opiskelumuoto, jossa opiskelija opiskelee työnsä ohella ammattiin.

–  Palkkaa saa siis heti.

Vammaistyö on sosiaali- ja terveysalan kohtaamispaikka

Yli kymmenen vuotta Tukenalla työskennellyt Roisko on hieman harmissaan siitä, ettei vammaisalan monipuolisuutta tunneta kovin hyvin. Alalla voi työskennellä esimerkiksi lasten ja nuorten kanssa, tehdä päihde- ja mielenterveystyötä sekä toimia erilaisissa koordinointi- ja ohjaustehtävissä.

– Vammaistyö on sosiaali- ja terveysalan kohtaamispaikka. Sosiaalialalta katsottuna työ voi olla melko hoidollista, mutta terveysalalta tarkasteltuna työ sisältää paljon ohjaamista.

Alanvaihtajia Roisko kannustaa alalle. Työtilanne on hyvä. Työ on hypermonipuolista ja vaihtelevaa. Vuorotyö on mahdollista, mutta vammaispuolella on paljon myös päivätoimintaa. Työssä auttavat hyvät sanalliset ja sanattomat vuorovaikutustaidot, mutta ne kehittyvät myös työtä tehdessä. Aikuisopiskelijoista ja työn ohella opiskelevista Roiskolla on hyviä kokemuksia.

– Työ ja opiskelu on mielekkäämpää, jos on työpaikka, jossa voi peilata ja kokeilla oppimaansa käytännössä.

Rinnalla kulkeminen lisää hyvinvointia

Roiskon mukaan on Tukenan ansiota, että hän on edelleen motivoitunut työskentelystä vammaisalalla.

– Vaikka Tukena on kasvanut, sen ihmisläheiset ja ihmistä kunnioittavat arvot ovat säilyneet.

Roiskolle on tärkeää, että työnantaja on vastuullinen ja inhimillinen. Omaisjärjestötaustaisessa Tukenassa asiakkaiden ja työntekijöiden hyvinvointi asetetaan aina etusijalle. Päätöksiä ei tehdä taloudelliset syyt edellä, vaan kehitysvammaiset ja muuta erityistä tukea tarvitsevat ihmiset ovat keskiössä. Sitä, miten voidaan tarjota heille hyvää elämää, pohditaan aidosti heidän näkökulmastaan. Lisäksi Tukenalla on uunituore henkilöstöstrategia.

– Henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen johtamiseen panostetaan.

Esimiehenä Roiskoa motivoi se, että ala kehittyy koko ajan. Lainsäädäntö ja teknologiat paranevat jatkuvasti. Esimerkiksi uusi itsemääräämisoikeuslaki vaikuttaa palveluyksiköiden asukkaiden rajoittamistoimenpiteisiin. Nykyään ei enää riitä, että asukas on läsnä, vaan pyrimme siihen, että hän päättää aidosti omasta elämästään. Ymmärrys ja tutkimus vammaisuudesta ovat vuosien varrella lisääntyneet, nykytiedon valossa emme päätä heidän puolestaan.

– Asukkaiden hyvinvointia lisää se, että olemme rinnalla kulkijoita.

Laadukas ja oikea-aikainen koulutus uudistaa alan käytänteitä

Vammaisalan ja työnantajansa tulevaisuuden Roisko näkee valoisana. Vaikka sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuus on haastavaa, Tukenalla henkilöstömitoitus on pysynyt hyvänä. Roisko ajattelee, että tulevaisuudessa koulutuksen merkitys kasvaa entisestään. Oppilaitoksista valmistuu uudenlaisia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

– Uusilla tekijöillä on ajanmukaista osaamista, alan vanhanaikaiset rakenteet ja hierarkia purkautuvat pikkuhiljaa.

Roiskon mukaan sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuutta voi lisätä hyvällä johtajuudella ja esimiestyöllä. Se, että resurssit ovat riittävät, motivaatio kohdallaan ja työntekijät viihtyvät on erottuvuustekijä. Tukenan henkilöstön keskuudessa Taitotalo tunnetaan erilaisista johtamis- ja esimiestyön koulutuksista.

– Taitotalo on koulutustavaratalo, josta saamme sopivat koulutukset juuri meidän tarpeisiimme.

Osa Tukenan esihenkilöistä ja johtajista on opiskellut Taitotalossa lähiesimiestyön- ja johtamisen ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Opinnot ovat sisältäneet muun muassa talouden tunnuslukuja, osaamisen johtamista ja johtamiskulttuurin kehittämistä.

Työhyvinvointi on tekoja eikä sanahelinää

Työssään esimiehenä Roisko kokee onnistuvansa silloin, kun hänen yksikössään aloittanut harjoittelija tai opiskelija jää alalle töihin. Roisko työskentelee sitoutuneesti sen eteen, että hänen alaisuudessaan on hyvä tehdä töitä.

– Minulle työhyvinvointi on tekoja eikä strategiaan kirjoitettua sanahelinää, sanoo Roisko ja jatkaa, että melkein jokaisen pitäisi kokeilla työskentelyä vammaisten parissa.

Hän ajattelee, että monelle kehitysvammaiset ovat vieraita, ja siksi heidän kanssaan työskentelyyn voi liittyä ennakkoluuloja. Väärät käsitykset murenevat, kun työ tulee tutuksi. Roisko kertoo oppineensa vammaisilta keskeneräisyyden hyväksymistä. Sen, että hyväksyy asioiden olevan aina jollakin tavalla kesken, voi kääntää työssä ja työyhteisössä voimavaraksi.

– Kun työn vammaisten kanssa kokee, siitä innostuu, Roisko sanoo ja kertoo inspiroituvansa eniten siitä, kun palveluyksikön asukkaat ovat onnellisia ja voivat hyvin.