12.3.2025
Suomen kilpailukyky ei perustu pelkästään teknologiaan, innovaatioihin tai pääomaan, vaan se perustuu ennen kaikkea osaamiseen ja kykyyn päivittää osaamista nopeasti. Työmarkkinat muuttuvat jatkuvasti. Yritykset etsivät osaajia, samalla moni työntekijä joutuu vaihtamaan alaa kesken työuransa. Väestön ikääntyminen ja kansainvälinen kilpailu haastavat talouttamme, ja työvoimapula jarruttaa kasvua monilla aloilla. Ammatillinen aikuiskoulutus on tehokas tapa vastata näihin haasteisiin, mutta nykyinen järjestelmä on liian hidas ja byrokraattinen.
Jotta ammatillinen aikuiskoulutus voi jatkossakin vastata nopeasti elinkeinoelämän tarpeisiin, parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä, tarvitaan uudistuksia rahoitukseen, koulutuksen rakenteisiin ja järjestämistapaan.
Suomi on ennenkin noussut vaikeista ajoista panostamalla työhön ja osaamiseen. 1930-luvun lamasta selvittiin talkootyöllä. Silloin rakennettiin paitsi infrastruktuuria, myös luottamusta tulevaisuuteen. Nykyisessä työmarkkinamurroksessa tarvitaan samanlaista ajattelutapaa. Koulutus on investointi, ei kuluerä. Koulutukseen sijoitetut varat palaavat nopeasti lisääntyneenä tuottavuutena ja työvoiman saatavuutena. Harva investointi tuottaa yhtä nopean ja suoran yhteiskunnallisen hyödyn.
Kuilu koulutuksen ja työelämän välillä
Työelämän osaamistarpeet päivittyvät nopeammin kuin koskaan, ja moni perinteinen ammatti katoaa tai muuttuu perusteellisesti. Koulutuksen ja työelämän välillä on kuilu, jota nykyinen järjestelmä ei kuro umpeen riittävän nopeasti. Esimerkiksi oppisopimuskoulutus on tehokas tapa yhdistää koulutus ja työ, mutta sen byrokratia karkottaa monia työnantajia. Yritysten pitäisi voida ostaa työntekijöilleen tarvittavaa koulutusta ja erilaisia pätevyyksiä yhdistämällä koulutukseen suunnattuja valtionosuuksia sekä käyttämällä omaa rahaa.
Ammatillisen koulutuksen ei tarvitse aina tarkoittaa kokonaisen tutkinnon suorittamista, vaan koulutus voi olla lyhyt työn ohessa suoritettava täsmä- tai lisäkoulutus. Koulutusmahdollisuuksien ajantasaistaminen ja monipuolistaminen lisäävät joustavuutta ja mahdollistavat työuran aikaisen osaamisen kehittämisen ilman pitkiä poissaoloja työelämästä.
Nykyinen koulutuksen rahoitusjärjestelmä perustuu historiaan, tilastoihin ja koulutusvolyymeihin, tämä tekee siitä hitaan ja joustamattoman. Rahoitusta pitäisi voida kohdentaa nopeasti sinne, missä osaamista tarvitaan tällä hetkellä eniten ja sinne, minne syntyy uusia osaamistarpeita. Työvoiman kysyntäennusteiden tulisi ohjata koulutuksen resursseja entistä vahvemmin.
Lisäksi yritysten pitäisi voida osallistua ammatillisen koulutuksen rahoitukseen nykyistä joustavammin. Koulutusrahastot, suorat sopimukset ja investoinnit sekä sektori- ja alakohtaiset koulutuskumppanuudet auttaisivat varmistamaan, että työelämän tarpeet ja koulutusjärjestelmän tarjonta kohtaavat.
Suomessa on jo avoin yliopisto ja avoin ammattikorkeakoulu, mutta ammatillisen koulutuksen puolella vastaavaa mallia ei ole. Avoin ammattikoulu tarjoaisi mahdollisuuden suorittaa lyhyitä koulutuskokonaisuuksia joustavasti. Tämä mahdollistaisi jatkuvan ammattiosaamisen päivittämisen. Avoin ammattikoulu palvelisi sekä opiskelijoita että työnantajia.
Osaamisen taso määrittää Suomen tulevaisuuden
Osaamisen taso määrittää Suomen taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden tulevaisuudessa. Jos koulutusjärjestelmämme vastaa hitaasti työelämän tarpeisiin, menetämme investointeja ja innovaatioita kilpailijamaille. Ammatillinen aikuiskoulutus ei ole yksilön asia, vaan koko yhteiskunnan kannalta strateginen päätös. Se vahvistaa talouden suorituskykyä, tukee työllisyyttä ja ehkäisee työelämästä syrjäytymistä. Työ ja ammatti eivät ole vain toimeentulon lähde, vaan ne rakentavat ihmisen identiteettiä.
Ammatillisen koulutusjärjestelmän päivittäminen ajan tasalle ei ole pelkästään koulutuspoliittinen kysymys, vaan se on elintärkeä investointi Suomen tulevaisuuteen. Ammatillisen aikuiskoulutuksen on oltava nykyistä enemmän työelämälähtöistä ja rahoitukseltaan joustavaa. Suomi on ollut koulutusjärjestelmänsä ansiosta kansainvälisesti arvostettu, mutta menneillä ratkaisuilla ei rakenneta tulevaisuutta. Oikeilla päätöksillä voimme tehdä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Suomen vahvimman kilpailuedun.
Leena Munter, toimitusjohtaja, 050 336 0842, leena.munter@taitotalo.fi
Jarkko Paananen, rehtori, 040 723 9641, jarkko.paananen@taitotalo.fi
