5.2.2024
Yleisimmät eläimet eläinavusteisessa toiminnassa ovat koira ja hevonen, vaikka myös muut eläimet työskentelevät ihmisen kanssa ja rinnalla.
Eläinavusteisen työskentelyn tavoitteena on parantaa ihmisen terveyttä, oppimista, sosiaalista tai kognitiivista toimintakykyä, henkilökohtaista kasvua tai vuorovaikutustaitoja eläimen avulla. Lisäksi eläimen osallistumisen tavoitteena on parantaa ihmisen motivaatiota valitussa prosessissa.
Eläinavusteisissa palveluissa käytettävien eläinten kouluttaminen
Eläinavusteiseen toimintaan suunnattu koulutus on melko tuoretta. Taitotalon koulutustarjonnassa on vuodesta 2021 alkaen ollut tarjolla eläinavusteisissa palveluissa käytettävien eläinten kouluttaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen -tutkinnon osa. Se on osa eläintenhoidon ammattitutkintoa. Eläinalan lisäksi se sopii täydennykseksi myös esimerkiksi sosionomin koulutukseen. Tutkinnon osan voi suorittaa myös erillisenä.
Koulutuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on kouluttaa eettisesti toimivia ja eläimen hyvinvoinnista huolehtivia ammattilaisia työelämään.
Työelämäkonsultti tuo oman osaamisensa Taitotalon opiskelijoille suoraan kentältä
Luvialaisella yrittäjällä Susanna, Suska, Hämäläisellä on pitkä historia eläinalalla toimimisesta. Oma yritys, SKH-palvelut, on ollut toiminnassa vuodesta 1996. Työ- ja harrastekoiria hänellä on ollut yli 30 vuotta ja myös hevospuolelta hänellä on yhtä pitkä kokemus. Suska on ollut mukana autismikoiratoiminnassa vuodesta 2017 eli toiminnan alusta alkaen ja hänellä on kokemusta psyykkisen tuen koirien kouluttamisesta.
Taitotalon työelämäkonsultiksi hän siirtyi muutamia vuosia sitten suoritettuaan itse ensin eläintenkouluttajan ammattitutkinnon valinnaisenaan eläinavusteisuus.
– Taitotalo-yhteistyön lisäksi koulutan paljon eläinavusteisen toiminnan eläimiä ja niiden ohjaajia. Lisäksi toimin mentorina ja kouluttajana usealle yritykselle, joilla on eläinavusteista toimintaa esimerkiksi psykoterapiassa, Suska sanoo.
Tinkimättömyydellä koulutuksessa huolehditaan eläinten hyvinvoinnista tulevaisuudessa
Eläinavusteisissa palveluissa käytettävien eläinten kouluttaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen -tutkinnon osan vastuukouluttaja Kaarina Strandberg kertoo tinkimättömyyden olevan Taitotalon tärkein keino alan eettisyyden ja eläinten hyvinvoinnin huolehtimisessa.
– Meillä on vahva teoriaosaaminen, jonka siirrämme opiskelijoille. Olemme tarkkoja siinä, että työssäoppimispaikassa noudatetaan eettisiä arvoja ja mahdollistetaan eläinten kokonaisvaltainen hyvinvointi. Valitsemme luennoijiksi arvojamme vastaavia työelämäkonsultteja. Varmistumme monen keskustelun avulla, että opiskelijamme ymmärtävät, miten vastuullisesta työssä he tulevat toimimaan, Kaarina listaa.
Taitotalolla on vahvat yhteydet keskeisimpiin alan toimijoihin. Tämä takaa koulutuksen työelämälähtöisyyden.
Ammatillinen ja vapaaehtoinen eläinavusteinen työ
Usein eläimen kanssa työskennellään erilaisissa terapioissa, kuten vaikka psyko- tai fysioterapiassa. Opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset voivat toimia yhteistyössä eläimen kanssa, jolloin puhutaan eläinavusteisesta oppimisesta. Eläinavusteinen työnohjaus ja valmennus on myös eläinten kanssa yhteistyössä tehtävää toimintaa.
Ammattimaisen eläinavusteisen työn rinnalla on olemassa kaverikoiratoimintaa, ja eläimet voivat tehdä hoitolaitos- tai päiväkotivierailuja. Tällaista tehdään myös vapaaehtoistoimintana.
Lisäksi yksityiset ihmiset ja perheet voivat pitää esimerkiksi opas- tai hypokoiria, autismikoiria tai vaikka psyykkisen tuen koiria. Tällöin eläin toimii omistajansa avustajana. Henkilökohtaisten hyötykoirien kouluttaminen ei kuulu eläinavusteisten palveluiden osatutkintoon.
Eläinavusteisessa toiminnassa kaiken lähtökohtana on eläimen hyvinvointi
Koulutuksissa ei tehdä, eikä sallita myöskään opiskelijoiden tekemiä kompromisseja koskien eläinten hyvinvointia. Kaikessa toiminnassa korostetaan eläinavusteisen toiminnan turvallisuutta ja läpinäkyvyyttä. Molemmat ovat avainasemassa, kun puhutaan alan etiikasta.
– Läpinäkyvyys tarkoittaa käytännössä sitä, että ihmiset toimivat eläinten kanssa vastuullisesti myös kulissien takana, Suska sanoo.
Eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseen kuuluu, että eläimen työskentely perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Esimerkiksi eläin saa olla sisätiloissa työskennellessään vapaana, jolloin sillä on mahdollisuus poistua tilanteesta, jos se kokee sen epämukavana. Positiivisella vahvistamisella koulutetut eläimet ovat mielellään mukana toiminnassa, koska ne tietävät, mitä niiltä odotetaan ja nauttivat tekemisestään.
– Omasta kokemuksesta voin sanoa, että jos oma koirani ei olisi innoissaan asiakastilanteesta, silloin meidän pitäisi lähteä eläinlääkäriin. Se olisi selvä merkki, että koiralla saattaa olla kipuja tai joku muu asia pielessä, Suska sanoo.
Tärkeä palanen eläimen hyvinvoinnin tarkkailussa onkin sen omistaja, joka usein toimii eläimensä työparina. Pitkäaikainen vuorovaikutus eläimen kanssa ja sen tunteminen läpikotaisin auttavat ihmistä tietämään, milloin eläin voi hyvin.
Eläimen ottaminen koulutettavaksi on aina iso sitoumus. Esimerkiksi koira on aina sekä perheenjäsen että työkaveri ja siihen tulee sitoutua koko sen elämän ajaksi. Joskus voi käydä niin, että eläin ei jostain syystä sovellukaan siihen työhön, mitä sen on ajateltu tekevän. Silloin ohjaajan on hyväksyttävä, että koira jatkaa elämäänsä arvokkaana perheenjäsenenä.
Turvallisuus on monisäikeinen asia eläinavusteisessa toiminnassa
Turvallisuuskäsite eläinavusteisessa toiminnassa on melko laaja. Turvallisuuden ylläpidon tekee vaativaksi se, että sitä on tarkasteltava monelta kantilta. Eläinavusteisessa toiminnassa ohjaajan täytyy huomioida asiakastilanteen pedagoginen tai terapeuttinen puoli ja sen lisäksi asiakkaan ja eläimen kokema fyysinen turvallisuus. Hänen on myös huolehdittava omasta turvallisuudestaan ja työhyvinvoinnistaan. Tämä koskee erityisesti isojen eläinten, kuten hevosten kanssa työskentelyä.
Yhtenä esimerkkinä fyysisestä turvallisuudesta Suska mainitsee, että hevosen tulisi olla niin hyvässä vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa, että se voi luottaa tähän. Jos se säikähtää jotain, se voi ”kysyä” turvalliselta ihmiseltä, että pelätäänkö me tuota sen sijaan, että ensin karistaisi ihmisen pois selästään ja sitten pakenisi.
Psykologinen turvallisuus on myös tärkeää kaikille osapuolille.
– Eläimen täytyy viihtyä tilanteessa, jotta se pystyy toiminaan luotettavasti. Asiakkaan täytyy tuntea olonsa turvalliseksi eläimen lähellä, jotta eläinavusteisuutta voidaan ylipäätään hyödyntää hänen kanssaan, Kaarina sanoo. Tätä myös koulutuksessa korostetaan opiskelijoille.
Yksi turvallisuuden lisäaspekti on hygieeninen turvallisuus. Kohderyhmät, joilla saattaa olla alentunut vastustuskyky, vaativat erityistä huomiota hygienia-asioissa. Esimerkiksi vanhainkodeissa vierailevan koiran tulee olla rokotettu, puhdas ja sen kynsien tulee olla leikattu.
Esimerkki eläimen turvallisuudentunteen palauttamisesta koulutuksen avulla
Suska kertoo esimerkin hevosesta, joka oli satuloidessa vaarallisen levoton. Hevonen reagoi negatiivisesti pelkän satulan näkemiseen. Reagointi johtui siitä, että omistaja ei ollut huomannut, että vanha satula on rikki ja satutti hevosta, kun ratsastaja istui hevosen selkään. Satula korjattiin, mutta pelko jäi.
Tilannetta lähdettiin purkamaan positiivisesti vahvistamalla. Ihan muussa yhteydessä hevoselle opetettiin naksuttimen avulla, että kun sen turpa koskee keppiä, se tekee oikein.
Seuraavaksi hevosen omistaja alkoi kulkea tallissa satulan kanssa heiniä hevosille viedessään. Tarkoitus oli totuttaa hevonen näkemään satulaa. Alussa omistaja kulki kaukana satulaa pelkäävän hevosen karsinasta, mutta pikkuhiljaa kävi satulan kanssa lähempänä ja lähempänä. Pian omistaja pystyi viemään heinät hevosen karsinaan satulan kanssa.
Kahden viikon ”satularuokinnan” jälkeen hevonen tuli omistajaa karsinassa vastaan, ja koski turvallaan satulaa. Koska se oli aiemmin ehdollistettu siihen, että turvalla koskemisesta palkitaan, antoi omistaja saman tien hevoselle porkkanaa. Alle kuukaudessa hevonen voitiin taas satuloida normaalisti ja se oli ratsastettavissa.
Oikeanlaisella tilanneanalyysillä ja koulutuksella iso eläin saatiin tuntemaan olonsa turvalliseksi tilanteessa, jossa se aiemmin oli käyttäytynyt vaarallisesti kipupelon vuoksi. Arvaamattomasti käyttäytyvä eläin ei soveltuisi eläinavusteiseen toimintaan.
Eläimen uupuminen työssä
Eläin voi uupua työssään samaan tapaan kuin ihmiset. Eläimen työssä jaksamisesta puhutaan koko ajan enemmän, kun alan tutkimus etenee. Tämä on tärkeää, kun eläinavusteinen toiminta halutaan pitää eettisenä ja vastuullisena.
– Aikaisemmin on saatettu analysoida väärin eläinten ongelmallista käytöstä, kun ei ole tunnistettu eläimen kuormitustilaa, Suska toteaa.
Nyt jo tiedetään, että eläimen stressitila saattaa näyttäytyä esimerkiksi ”hankalana käytöksenä” tai eläin saattaa säpsyä olemattomia.
– Kyse voi olla siitä, että eläin ei ole ehtinyt palautua työstään, Suska jatkaa.
Suska korostaa, että työkäytössä olevan eläimen tiivistempoisen ja kiihkeän kilpalajin harrastaminen ei välttämättä ole palautumista, vaikka omistajalle se sitä saattaakin olla. Työkoiran vapaa-ajatoiminnan pitäisi olla sellaista, että siinä palautuvat sekä ihminen että eläin. Koiralle hyvä harrastus on sellainen, missä se saa tehdä lajityypillisiä asioita.
Eläinavusteiset työt ovat yleistymässä, siksi eettisyyspuhetta tarvitaan
Eläinten hyvinvointikeskustelu on tärkeää, koska työskentely eläinten kanssa lisääntyy koko ajan. Toiminnan yleistymisen lisäksi myös sen säätely lisääntyy koko ajan ja se on hyvä asia.
– Eläinavusteinen toiminta on tärkeä pitää vastuullisena ja eettisenä. Sen takia kaiken toiminnan, myös alan koulutuksen, täytyy olla läpinäkyvää ja noudattaa tinkimätöntä eettisyyttä, Kaarina sanoo.
Tähän Taitotalo pyrkii.
Teksti: Minna Moshnikoff
Valokuvat (Susanna, Suska, Hämäläinen): Sanna Vuorinen. Kuvat on otettu Eurajoen kristillisellä opistolla, joka toimii autismikoirakurssien kurssipaikkana.
Valokuva (Kaarina Strandberg): Minna Moshnikoff
Lisätietoa: Eläintenkouluttaja, eläintenhoidon ammattitutkinto
