8.5.2024
VO-collegen lisäksi taitotalolaiset tutustuivat Hallstahammarin vanhainkodin sekä Pohjoismaiden suurimpiin hoitoalan yrityksiin kuuluvaan Ambean Språkombud-kokemuksiin. Vierailulla perehdyttiin myös Tukholman aluehallinnon Språkombud-toiminnan koordinointiin sekä Kunnallisten työntekijöiden liiton Kommunalin rooliin Språkombud-toiminnan tukemisessa ja arvioinnissa.
VO-college ylläpitää Språkombud-konseptia ja kouluttaa kieliagentteja, kieliagenttien kouluttajia sekä esihenkilöitä Ruotsissa. Konseptissa sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät vieraskieliset työntekijät kehittävät ammatillista kielitaitoaan työpaikoillaan kieliagenttien ohjauksessa. Perusteellisen koulutuksen saaneet kieliagentit, jotka ovat useimmiten lähihoitajia, toimivat työyhteisöissään kielitietoisuusvastaavina hoitajan työn ohella. Toiminta on valtakunnallista, ja sitä tukevat kunnallisten ja yksityisten hoitoalan työnantajien ja työntekijöiden liitot, alue- ja paikallishallinnot sekä osuuskutien työantajien järjestö. Ruotsin kielilaki edellyttää, että palveluissa tulisi käyttää ruotsia. Työnantajilla on vastuu tukea työympäristöä, jossa voi puhua ruotsia, mutta samalla muiden kielten käyttöä ei kielletä. Språkombud-konsepti on oppimista fasilitoiva, ja se kehittää ammatillista kielitaitoa. Ruotsissa on vuodesta 2010 koulutettu sosiaali- ja terveysalan työyhteisöihin kieliagentteja.
Taitotalon koulutuspäällikkö Elena Wernick oli mukana tutustumassa Språkombud-konseptiin. Hänen mukaansa Suomessa se, että kielen oppiminen ja ammattikielen kehittyminen onnistuvat parhaiten työpaikoilla, on suhteellisen uusi ajatus. Ruotsissa se on ollut itsestäänselvyys jo melkein kymmenen vuotta, ja eri tahojen yhteistyö on toimivaa.
– Olemme nyt lähestymässä Suomessa tilannetta, jossa sosiaali- ja terveysalan yrityksissä on oltu Ruotsissa noin kymmenen vuotta sitten, jolloin Språkombud-konseptin kehittäminen alkoi. Ruotsissa pula työntekijöistä ja heidän heikko kielitaitonsa ovat pakottaneet työnantajia muuttamaan asenteitaan ja ymmärtämään, että kielen oppimista on jatkettava työssä, Wernick sanoo.
Wernickin mukaan Ruotsissa kehitetty toimintamalli osoittaa, että ammattikielen vertaisoppiminen on mahdollista järjestää työpaikoilla, ja siitä on tutkittua vaikuttavuutta.
– Sosiaali- ja terveysalan työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaiseminen edellyttää monialaista yhteistyötä, joten ammattiliittojen ja työnantajien pitäisi olla tietoisia Ruotsin kokemuksista ja perehtyä niihin, Wernick sanoo.
Taitotalolla on kokemusta kielimentorointi- ja kielitietoisuuskoulutuksista, jotka ovat hyvin lähellä sisällöllisesti Ruotsissa toteutettuja Språkombud-kieliagenttikoulutuksia. Wernick inspiroitui Ruotsin-vierailusta ja iloitsee siitä, että Suomessa otetaan oikeansuuntaisia, vaikkakin pieniä ja hitaita askeleita kielen oppimisen tukemiseen työpaikoilla.
Ammattikielen vertaisoppiminen hyödyttää työnantajia
Taitotalosta Ruotsin Språkombud-konseptiin kävi perehtymässä myös suomen kielen kouluttaja Katja Kontos. Kontos kertoo, että Ruotsin Språkombud-mallista työpaikoilla saatava hyöty on mitattavissa rahassa. Ammattikielen ohjattu vertaisoppiminen vähentää sairauspoissaoloja, koulutuksiin käytettyjä kustannuksia ja virheitä työssä. Lisäksi se parantaa työvoiman saatavuutta, lyhentää perehdytykseen käytettävää aikaa ja vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta.
Ruotsissa on suuri pula työntekijöistä hoitoalalla. Joskus heitä palkataan ilman valmiuksia ja heikolla kielitaidolla. Kun työsuhde on alkanut, työnantajat eivät aina tarjoa tukea. Lisäksi ammatillinen aikuiskoulutus on alirahoitettua ja suurin osa lähihoitajaopiskelijoista on vieraskielisiä.
– Suomessa tilanne on jo vastaava. Tulevaisuudessa on selvää, että kielitaitoa on kehitettävä työpaikalla, Kontos sanoo.
Kielitaito on tärkeä osa ammattiosaamista
Kontoksen mukaan oppilaitosten ja yritysten on luotava työpaikoille yhdessä kulttuuri, jossa kielitaidosta keskustellaan avoimesti ja sallitaan väärin puhuminen. Ruotsissa ajatellaan jo monin osin, että työpaikka on paras paikka oppia kieltä. Språkombud-mallin on todettu parantavan työilmapiiriä ja lisäävän työhyvinvointia ja -motivaatiota. Vahvistamalla ammatillista kielitaitoa parannetaan ammattitaitoa, ja panostamalla viestintätaitojen kehittämiseen tuetaan ammattiosaamista.
– Sosiaali- ja terveysalan vieraskielisten työntekijöiden kielitaidon kehittymisen tukeminen on yritysten, oppilaitosten ja yhteiskunnan tehtävä, Kontos sanoo.
Wernick ja Kontos korostavat, että nyt on oikea aika luoda rakenteita, jotka mahdollistavat kielen oppimisen työn ohessa. Ruotsin Språkombud-konseptissa yhteistyötä tekevät oppilaitokset, työvoimatoimistot, kunnat, työnantajat, ammattiliitot, vammaispalvelu. Yhteistyö toimii valtiollisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Se on myös monisektorista, ja mukana on yksityisiä ja julkisia työnantajia.
Taitotalo kartoittaa mahdollisuuksia pilotoida Suomessa Språkombud-mallin kaltaista kielen oppimista tukevaa kokonaisuutta yrityksille.
– Vaikka konseptiin on käyty Suomesta tutustumassa jonkin verran, käytännön toteutus vaatii uudenlaista eri tahojen yhteistyötä, uusia rahoitusmalleja, avointa dialogia ja valmiutta kokeilla jotakin täysin uutta, Wernick sanoo.
Teksti: Johanna Rautio, Taitotalo
