12.9.2024
Tilaisuuteen osallistui noin 60 talonrakentamisen, talotekniikan, asioimistulkkauksen ja kotoutumiskoulutuksen opiskelijaa. Tilaisuus järjestettiin suomeksi.
Kouluttajat Kirsi Juujärvi ja Nina Patanen kertovat, että maahanmuuttaneille suunnatuissa koulutuksissa yrittäjyys on tällä hetkellä liian vähän esillä. Yrittäjyys on yksi tapa työllistää itsensä. Moni maahanmuuttaneista on toiminut yrittäjänä kotimaassaan, mutta kaipaa tietoa suomalaisesta yrittäjyydestä ja ammatillisia verkostoja tulevaisuutensa suunnittelun pohjaksi.
Juujärvi ja Patanen herättelevät myös kouluttajia kysymään itseltään, miten yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toiminnan näkökulmaa voisi tuoda esiin koulutuksessa entistä vahvemmin.
Tilaisuuden puhujat toivat terveisiä yritysmaailmasta
Tilaisuudessa puhunut Burgal Oy:n toimitusjohtaja Abdirahman (Abu) Mohamud Yusuf nosti esiin, että monet tunnetut suomalaiset brändit ovat aikoinaan maahan muuttaneiden perustamia yrityksiä. Yusufin mukaan yritystoiminnan keskiössä on aina oma osaaminen. Tämä sopii hyvin yhteen Taitotalon tehtävän, osaamisen kehittämisen kanssa.
Toinen tilaisuuden vierailevista puhujista oli toimitusjohtaja Mania Alkhatib muun muassa konsultointia ja koulutusta tarjoavasta Manaara Oy:stä. Alkhatib on myös auktorisoitu kääntäjä suomi–arabia, rekisteröity oikeustulkkitulkki (AMK) ja Suomi-Syyria seuran toiminnanjohtaja.
Suomi-Syyria seurassa hän kokee roolikseen kotouttaa Suomeen tulevia maahanmuuttajia. Sen sijaan Manaara Oy:n toimitusjohtajana hänen työnsä on tehdä bisnestä ja tulosta. Hän korosti, että myös yritystoiminnalla voi auttaa maahan muuttaneita ihmisiä esimerkiksi tulkkauspalveluiden tai kulttuuriin liittyvien koulutusten kautta.
Alkhatibin viesti oli, että yksin ei voi menestyä yrittäjänä – täytyy verkostoitua. Hän muistutti myös jatkuvan kouluttautumisen olevan tärkeää yrittäjälle.
Työpajat tekivät tilaisuudesta käytännönläheisen
Aamupäivän aikana järjestettiin kaksi yrittäjyystyöpajaa. Toisessa pystyi pohtimaan, sopisiko yrittäjyys itselle ja toisessa sai sparrailla yritysideaansa. Työpajoista osallistujat saivat henkilökohtaista palautetta ja ne koettiin hyödyllisiksi.
Tilaisuuteen osallistunut Gabriel Niyoryo on jo pitkään tiennyt haluavansa yrittäjäksi. Hän on huomannut, että Suomessa on tuotteita, joita hän voisi viedä kotimaahansa. Hänellä on paljon ideoita. Hänelle selvisi tilaisuudessa esimerkiksi, että kunnissa on Uusyrityskeskuksia, joista yrittäjät tai sellaiseksi aikovat saavat neuvontaa ilmaiseksi.
Asioimistulkkiopiskelija Rrona Timeri Elshan teki tapahtumassa yrittäjyyteen liittyviä suomen kielen tehtäviä. Elshanilla on kokemusta keikkaluontoisesta työstä kevytyrittäjänä. Hän tuli tilaisuuteen kuulemaan lisää yrittäjyyteen liittyvistä asioista, jotta tietää, onko se hänelle vaihtoehto tulevaisuudessa.
Espinoza Vargas Hugo Luis ajattelee, että kevytyrittämisessä on ongelmia, joista ei saa tarpeeksi tietoa netistä. Häntä kiinnostavat erityisesti kevytyrittäjyyden ja yrittäjyyden erot. Myös yrittäjyyteen liittyvät verotusasiat kiinnostavat häntä. Hän toivoo näistä koulutuksia.
Tilaisuuden osallistujat olivat tyytyväisiä, koska tapahtuman ohjelma kannusti ajattelemaan yrittäjyyttä eri kanteilta. Moni kertoi, että kokonaisuus antoi heille luottamusta ja rohkaisua yrittäjyyteen.
Valtakunnallista Yrittäjän päivää on vietetty vuosittain syyskuun 5. päivänä vuodesta 1997 alkaen.
Lisätietoja
Kirsi Juujärvi
kouluttaja, suomi toisena kielenä -kouluttaja
020 746 1273, kirsi.juujarvi@taitotalo.fi
Nina Patanen
kouluttaja, uraohjaaja, työnohjaaja STOry
050 500 4118, nina.patanen@taitotalo.fi
