27.1.2021
Timo Rajala tietää ehkä eniten Suomessa näistä energiakaivoja varten poratuista rei'istä. Hän työskentelee Suomen kaivonporausurakoitsijat ry:n, eli Poratekin toiminnanjohtajana sekä Taitotalon vastuukouluttajana kaivonporaus-, paalutus- ja pohjatutkimusaloilla.
Taitotalo on kouluttanut käytännössä kaikki Suomen kaivonporarit ja Timo Rajala on ollut kaikissa koulutuksissa mukana.
– Missään muualla ei ole porareita koulutettu. Yhteistyö Taitotalon kanssa alkoi vuonna 2015 silloisen Amiedun kanssa. Tuolloin ensimmäinen pilottiryhmä suoritti maanrakennusalan ammattitutkinnon. Nyt jo noin sata tutkintoa on suoritettu. Itse olen toiminut alalla noin neljäkymmentä vuotta, kertoo Timo Rajala.
Geoenergialla kohti hiilineutraaliutta
Suomen kokonaistavoitteena on, että täällä tuotettaisiin hiiltä vain sen verran kuin hiilinielut sitä pystyisivät nielemään. Kaukolämmön tuotanto Suomessa muuttuu nopein askelin, kun kivihiilen käyttö loppuu jo vuoteen 2029 mennessä.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toi esille Poratek-uutisissa (1/2020) näkemyksenä geotermisen lämmön merkityksestä kaukolämmön tulevaisuudessa lähivuosina.
Hän totesi, kuinka ”on selvää, että maalämpö ja energiakaivot näyttelevät tulevaisuudessa merkittävää roolia lämmöntuotannossa ja ovat osaltaan mahdollistamassa Suomen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden toteutumista.”
Poratekin toiminnanjohtaja Timo Rajala toteaa, että uusiutuvaa energiaa ja erityisesti energiakaivoja koskevat ministerin linjaukset ja Suomen tavoitteet rohkaisevat kaivonporausalan yrittäjiä investoimaan sekä osaamiseen että kalustoon.
Osaamisvaatimukset kasvavat
Kaivonporaaminen on kasvuala, joka kehittyy niin osaamisvaatimusten kuin koneidenkin puolesta. Siinä tuotetaan puhtaasti välttämättömyyttä, eli lämmitysenergiaa ilmastoystävällisesti.
– Maalämpökaivon keskisyvyys oli muutama vuosi sitten vielä 150–200 metriä, mutta tänä päivänä kehitetään menetelmiä huomattavasti syvempiä porauksia varten, aina 600–1000 metriin. Se vaatii uutta osaamista työntekijöiltä ja erilaista kalustoa. Lisäksi Suomessa on joitakin megakohteita, joissa porataan kilometrien syvyyteen, kertoo Timo Rajala.
Kysyntää on, mutta onko tekijöitä
Taitotalo kantaa vastuunsa suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta ja osaltaan huolehtii siitä, että työntekijöiden osaaminen vastaa nykyisiä ja myös tulevaisuuden tarpeita.
– Alalle tarvitaan lisää tekijöitä. Tämä näkyy muun muassa RekryKoulutuksissa, joissa useampi urakoitsija yhdessä hakee osaavia työntekijöitä tarpeeseen. Taitotalo antaa myös monipuolista koulutusta, jossa koulutetaan sekä kaivojen poraamiseen että energiakaivojen putkittamiseen, eli molempiin työvaiheisiin, toteaa Timo Rajala.
Geokaivojen kysynnässä on Poratekin tilastojen mukaan ollut vuosittain kasvua 15–25 prosenttia vuodesta 2015 alkaen.
– Suomi peesaa vielä Ruotsia, jossa kasvu on vielä voimakkaampaa. Vuodessa tehdään meillä tällä hetkellä arvioidemme mukaan noin yhdeksäntuhatta uutta maalämpökaivoa, kertoo Timo Rajala.
Geokaivojen kysyntää vauhdittaa myös lämpöpumppujen kehittynyt tekniikka, koska pumppujen hyötysuhde on parantunut huomattavasti muutamassa vuodessa.
– Pidämme tätä määrää energiakaivoja jo hyvänä saavutuksena kohti ilmastotavoitteita, Timo Rajala määrittelee.
Geolämpöä Taitotalolla
Taitotalo on toiminut pioneerina uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotossa ja koulutuksessa ja onkin tilannut esiselvityksen syvempien energiakaivojen poraamisesta myös omalle Valimotien kiinteistölleen.
Taitotalon kiinteistöillä on jo noin kymmenen vuoden ajan ollut aurinkopaneeleja tuottamassa uusiutuvaa energiaa, kertoo Taitotalon kouluttaja Harri Fränti.
Faktaa
- Poratek ry, eli Suomen kaivonporausurakoitsijat ry, perustettu 1996.
- Kaivonporausurakoitsijoiden kattojärjestö, joka on luonut alalle laatustandardit.
- 21 urakoitsijajäsentä ja lisäksi eri tarveaineiden toimittajia partnereina.
- Keskimääräinen jäsenyrityskoko noin kymmenen henkilöä.
Termit tutuiksi
Energiakaivo: Kallioon porattu reikä, jonka halkaisija on yleensä 115 mm ja syvyys 150–350 metriä. Reiästä saadaan otettua keruujärjestelmän avulla maa- ja kallioperän pintaosiin varastoitunutta lämpöenergiaa.
Geoenergia: Hyödyntää maapallon keskustasta tulevaa geotermistä energiaa, jota saadaan syvemmillä porauksilla alkaen noin 500 metristä.
Maalämpö: Maa- ja kallioperän pintaosiin varastoitunutta lämpöenergiaa, joka on peräisin pääosin auringosta.
Lähde: Poratek ry
