Taitotalo ja Rakennusteollisuus RT järjestivät 14.9.2023 Uudenmaan ammatillisten oppilaitosten neuvottelupäivän Uutinen

Seminaarin avauspuheenvuoron pitivät Rakennusteollisuudesta aluejohtaja Diana Råman ja toiminnanjohtaja Panu Tuominen, osaamisen ennakoinnista kertoi Taitotalon projektijohtaja Matti Vesalainen, ja elinkeinoelämän näkökulman oppilaitosyhteistyöhön toi VJ Maa-aines Oy:n HR-päällikkö Hanna Sainio. Lisäksi päivä sisälsi monipuolisen paneelikeskustelun ja erilaisia työpajoja.

Taitotalon kiinteistö ja rakentaminen toimialan asiantuntijat toimialajohtaja Kari Kaihonen, projektijohtaja Matti Vesalainen ja asiakkuuspäällikkö Kati Jussila olivat päivän antiin erittäin tyytyväisiä. Vesalainen ilahtui erityisesti siitä, että vastuullisuus ja kestävä kehitys puhututti osallistujia läpileikkaavasti kaikkiin päivän aiheisiin liittyen.

– Huomasi, että aihe on ajankohtainen ja pinnalla. Monessa työpajassa todettiin, että muutos lähtee itsestä, että koko maailmaa on mahdotonta muuttaa kerralla, mutta jokainen voi muuttaa omia toimintamallejaan, Vesalainen sanoo.

Vesalainen on mukana Vastuullinen ja kestävä Taitotalo -hankkeessa, jossa tehdään muun muassa 12 koulutusalalle alakohtaista opetusmateriaalia vastuullisuudesta.

Rakennusalan osaamis- ja koulutustarpeista on keskusteltava avoimesti

Puheenvuorossaan osaamisen ennakoinnista Vesalainen kertoi rakennetun ympäristön tulevaisuuden osaamistarpeita ja pohti esimerkiksi rakennusalalle koulutettavien henkilöiden määrää. Vuoteen 2040 mennessä tarvitaan 20 000 talonrakentajaa ja 25 000 maa- ja vesirakentajaa. Vesalainen, Jussila ja Kaihonen peräänkuuluttavat aidon dialogin tärkeyttä siitä, valmistuuko ammatillisista oppilaitoksista tulevaisuuden työntekijöitä.

– Osaamista ja osaajien määrän tarvetta ja sitä, ovatko osaajat oikeanlaisia ja osaammeko opettaa oikeita asioita, on reflektoitava avoimesti, Jussila sanoo.

Jussilan mukaan elinkeinoelämän edustaja, joka totesi puheenvuorossaan, että rakennusalalle ei haeta ensisijaisesti ekstroverttejä, jotka osaavat kertoa työstään, vaan niitä, jotka osaavat tehdä työtä, osui asian ytimeen.

Yhteistyö ja verkostoituminen voivat ratkoa osaajapulaa

Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyön merkitystä ei voi korostaa liikaa. Kaihonen totesikin leikkimielisesti, että nyt kun yhteistyöstä on puhuttu vasta 30 vuotta, niin jos se vihdoin alkaisi toimimaan.

– Yritysten fokus on bisneksessä ja oppilaitosten opettamisessa – yhteistyö vaatii molempien osapuolten aktiivisuutta. Ennakoivat, pitkäjänteisesti toimivat ja aktiiviset yritykset saavat edelleen parhaat työntekijät. Ajatus oppilaitosten ja yritysten tiiviimmästä yhteistyöstä ja verkostoitumisesta ei ole uusi, mutta kohta osaavan työvoiman löytäminen on niin vaikeaa, että aika on vihdoin kypsä siihen, Kaihonen sanoo.

Jussila, Kaihonen ja Vesalainen kertovat, että rakennusalan, erityisesti talonrakentamisen, suhdannetilanne on juuri nyt vaikea, mutta maanrakennuksen, korjausrakentamisen ja vihreän siirtymän investoinneissa tilanne on huomattavasti parempi, ja alat joutuvat kilpailemaan muiden alojen kanssa työvoimasta. 60- ja 70-luvun hullujen vuosien rakennukset ovat tulleet korjausikään, eli korjausta ja uudisrakentamista riittää. Ikäluokat ovat pienentyneet, joten myös rakennusala joutuu tähyämään maahanmuuttajien sekä ulkomaalaisen työvoiman suuntaan. Suomen kielen taito on monesti rakennusalalle työllistymisen edellytys, vaikka työmaat ovatkin monikulttuurisia.

– Rakennusalan koulutuksissa panostetaan kielitaidon kehittymiseen, mutta myös työpaikoilla voidaan tukea oppimista muun muassa selkokielen käytöllä ja tukemalla työntekijöiden kieliopintoja, Jussila sanoo.