6.2.2022
Kirja syntyi kolmen kolttasaamelaisen halusta tanssia katrillia ja vaalia kolttasaamelaista kulttuuria. Minna Moshnikoffin lisäksi kirjatyöryhmään kuuluvat Sari Saxholm ja Mari Gauriloff. Sari Saxholm ja Minna Moshnikoff ovat kotoisin Sevettijärveltä. Gauriloffilla on sukua molemmin puolin Inarijärven koltta-aluetta. Nykyään kaikki kolme naista asuvat pääkaupunkiseudulla. Saxholm työskentelee erikoistutkijana teknologian tutkimuskeskuksessa ja Gauriloff asiamiehenä Kolttakulttuurisäätiössä. Vapaa-ajalla he pitävät kolttasaamelaista kulttuuria yllä muun muassa tekemällä perinnekäsitöitä sekä välittämällä tietoa kolttasaamelaisuudesta.
Ammattitaito pääsi käyttöön vapaa-ajalla
Moshnikoffille Sevettijärven kolttakatrilli -kirja on hyvä osoitus siitä, että työssä hankittua ammattitaitoa voi hyödyntää myös vapaa-ajalla. Taitotalossa Moshnikoff tekee videoita ja artikkeleita. Työssään hän tarvitsee osaamista tarinankerronnasta ja kirjoittamisesta. Aikaisemmin Moshnikoff toimi useita vuosia graafisena suunnittelijana. Hän suunnitteli muun muassa logoja sekä taittoi esitteitä. Kokemusta valokuvaamisesta Moshnikoffille on karttunut sekä työpaikalla että vapaa-ajalla. Kirjan kirjoittaminen vaati projektin- ja itsensä johtamistaitoja, joista hänellä oli jo kokemusta työnsä kautta.
– Tuntuisi tuhlaukselle hyödyntää osaamistani vain työpaikalla, sanoo Moshnikoff.
Kirjaprojektissa Moshnikoff vastasi kirjan taittamisesta. Lisäksi hänen kontollaan oli askelkuvio-ohjeiden piirtäminen. Suurin osa kirjan katrillikuvista on Moshnikoffin ottamia.
Kirjaprojekti konkretisoi ammattiosaamisen esiin tuomisen vaikeuden
Kirja syntyi ilta- ja viikonlopputyönä. Kaiken kaikkiaan sen tekemiseen kului yli seitsemän vuotta, joista viimeinen vuosi oli aktiivista kirjoittamista.
– Välillä kyllä tuntui, että oli maailman huonoin idea alkaa yhtäkkiä kirjailijaksi, Moshnikoff huokaisee.
– Katrillikirja vaati hurjasti työtunteja ja valtavasti Teams-palavereita työryhmän kesken, hän jatkaa.
Välillä ympäripyöreät päivät vaativat veronsa, mutta onneksi Moshnikoff sai aika ajoin nollattua univelkansa.
Kirjan tekeminen kasvatti Moshnikoffin ammattitaitoa.
– Tällä hetkellä osa työtäni on tukea Taitotalon kouluttajia tuomaan esiin ammattitaitoaan. Olen ihmetellyt, miksi ammattilaisten on vaikea puhua omasta työstään ja nostaa itseään esille. Nyt ymmärrän, että on todella vaikea arvioida, milloin kyseessä on omakehu ja milloin ammatillinen substanssiosaamiseen liittyvä nosto, Moshnikoff sanoo.
Katrilli on kolttasaamelaisten perinteinen tanssi
Kirjaa varten tanssittiin katrillia, haastateltiin kolttakatrillin taitajia, tutkittiin arkistoja ja luettiin kirjallisuutta katrillista.
Vuonna 2014 Moshnikoff, Saxholm ja Gauriloff kokosivat katrillista kiinnostuneita kaupunkisaamelaisia opettelemaan kolttakatrillia. Tanssiharjoitukset sujuivat vaihtelevalla menestyksellä, sillä riittävää katrilliohjetta ei ollut, ja säestystiedostoa toistettiin kännykällä. Hyvistä aikeista huolimatta tanssiharjoitukset kuivuivat kasaan.
Idea kolttakatrillin tanssiohjeiden kokoamisesta kirjaksi sai tanssiharjoituksista alkunsa. Tuolloin naiset eivät vielä osanneet kuvitella, että tekevät lopulta lähes satasivuisen kirjan aiheesta.
Kolttakatrillin ohjeita ei ole julkaistu koskaan aikaisemmin
Uutuuskirja sisältää kolttasaamelaisten perinteisen katrillin tanssiohjeet, askelkuviot ja neljä erilaista katrillin säestysnuottia. Kirja sivuaa lisäksi katrillin historiaa, ja siinä on tietoa katrillin tanssimisesta ja kolttasaamelaisten katrillielämästä. Värikkäissä ohjekuvissa tanssii monen ikäisiä kolttasaamelaisia lapsista aikuisiin. Kirjan kuvat kuvattiin Sevettijärvellä.
– Nyt katrillia on mahdollista opetella ja siirtää tanssia tulevillekin polville, kun siihen on selkeät ohjeet. Kaikki eivät opi samalla tavalla mallista. Osa tarvitsee tueksi askelkuviot ja sanallisesti selitetyt kuvaukset, sanoo aikuisena kolttakatrillin opetellut Minna Moshnikoff.
Merkittävä kolttakatrillin mahdollistaja ovat myös kirjassa mukana olevat katrillin nuotit.
Vaiherikas kolttakatrillin historia
Raskaat sota- ja evakkoajat sekä niiden jälkeinen Suonikylän kolttasaamelaisten Sevettijärvelle asuttaminen miltei kadotti katrilliperinteen. Kirjassa kerrotaan, kuinka katrillitanssi kävi ottamassa vauhtia Venäjän puolen sukulaisilta. Lisäksi kirja kuvaa Sevettijärven koulun mittavaa roolia katrilliperinteen säilyttäjänä. Runsaasti kuvamateriaalia sisältävä kirja on mielenkiintoinen katsaus tanssivien kolttasaamelaisten katrillikulttuuriin. Kolttasaamelaiset ovat Suomen saamelaisryhmistä ainoa, jolla on oma tanssiperinteensä.
– Katrilli on minulle tärkeä osa kolttakulttuuria ja kolttasaamelaista identiteettiä, Moshnikoff sanoo.
Yläkuva: Katrillikirjatyöryhmän jäsenet Minna Moshnikoff, Mari Gauriloff ja Sari Saxholm kirjapainolla tarkastamassa kirjan vedosta.
