19.12.2022
Taitotalossa rakennus- ja kiinteistötoimialan johtajana työskentelevä Matti Vesalainen sanoo, että vakavarainen organisaatio mahdollistaa hyvän eläköitymissuunnitelman. Kun Matti ilmoitti päätöksestään jäädä eläkkeelle, hänelle ryhdyttiin rekrytoimaan hyvissä ajoin seuraajaa. Rekrytointiprosessissa huomioitiin, että Matti ehtii työskennellä seuraajansa kanssa yhdessä useamman kuukauden ajan. Kun Matti jättää toimialajohtajan tehtävän vuoden 2023 alussa, hän jatkaa Taitotalon palveluksessa osa-aikaisesti. Jatkossa Matti työskentelee muun muassa Vastuullinen ja kestävä Taitotalo -hankkeessa.
Matti on työskennellyt Taitotalossa ja sitä edeltäneessä organisaatiossa yli kolmekymmentä vuotta. Jos pitkä työura loppuisi kuin veitsellä leikaten, muutos saattaisi olla liian iso.
Taitotalo on kasvanut lyhyessä ajassa ammatillisen aikuiskoulutusalan huipuksi
Taitotalo syntyi 2020, kun kaksi perinteikästä koulutuksen järjestäjää Amiedu ja AEL yhdistyivät.
– Se, että sain mahdollisuuden osallistua kahden vanhan ja perinteisen toimijan yhdistymiseen ja että pääsin jopa jättämään kädenjälkeni projektiin, on huikeaa.
Jälkikäteen tarkasteltuna yhdistyminen tuntuu Matista upealta, vaikka se onkin vaatinut paljon työtä.
– On ollut etuoikeus olla osa historiallista muutosta.
Matti ajattelee, että Taitotalo on nimenä Suomen suurimmalle ammatilliselle aikuiskouluttajalle sopiva.
– Historiamme on nimenomaan kädentaitoammattien kouluttamisessa.
Taitotalon kasvuvauhti on ollut huimaa, vaikka se syntyi korona-aikaan, se on kasvanut lyhyessä ajassa ammatillisen aikuiskoulutusalan huipuksi.
”Kannustan nuoria kokeilemaan rohkeasti uutta”
1980-luvulla opiskellessaan diplomi-insinööriksi Matti ei ajatellut työllistyvänsä koulutusalalle. Opintojen aikana ja valmistuttuaan Matti työskentelikin suunnittelijana muutamassa insinööritoimistossa.
Keväällä 1985 Matti viimeisteli diplomityötään ja työskenteli opintojensa ohessa LVIS-järjestelmien suunnittelijana insinööritoimistossa. Matti muistaa elävästi, kun silloinen esihenkilö tuli hänen luokseen ja kertoi, että Matin pitää esitellä LVIS-järjestelmien suunnittelua ja rakentamista ison rakennusliikkeen lontoolaisille asiakkaille. Suomalainen rakennusliike oli tekemässä tarjousta jäähallin rakentamisesta Lontooseen, ja Matin työnantajalle tarjoutuisi mahdollisuus suunnitella halliin LVIS-järjestelmät. Matin esihenkilö ei halunnut puhua julkisesti englantia, joten Matti sai työnantajaltaan kokemukseensa nähden melkoisen tehtävän. Matti ja Matin esihenkilö valmistelivat esitysmateriaalin ensin suomeksi. Sitten he käänsivät sen englanniksi. Esihenkilö rauhoitteli Mattia sanomalla, että eivät arkkitehdit ymmärrä LVIS-tekniikasta paljoakaan.
Ja kun lontoolainen asiakas tuli tutustumaan suomalaiseen kokonaisvastuurakentamiseen, vastavalmistunut Matti esitteli jäähallien LVIS-tekniikkaa englanniksi. Esihenkilön puheet arkkitehtien ymmärryksestä osoittautuivat vääriksi. Arkkitehdit kyselivät esimerkiksi, miten Mollier-diagrammi suhtautuu jäähallien ilman kosteuteen. Onneksi selvisi myös, että Matin esihenkilö kyllä puhui englantia, mutta hän ei katsonut voivansa esitelmöidä englanniksi. Työnjako, jossa Matti piti esitelmän ja esihenkilö vastaili asiakkaiden kysymykseen, toimi. Rakennusliike oli tyytyväinen kuten myös lontoolainen asiakas.
1990-luvun laman aikaan työt insinööritoimistossa loppuivat, ja Matti huomasi Amiedun (tuolloin Ammatti-instituutti) hakevan kouluttajaa. Vaikka epämukavuusalueelle hyppäämisestä oli kulunut seitsemän vuotta, Matti ajattelee, että kokemus kannusti häntä hakemaan kouluttajaksi.
– Tuntui, että pystyn tekemään mitä tahansa. Esitelmätilanteessa olivat mukana kaikki epämukavuusalueet: vieras kieli, tietämättömyys ja luennointi, ja siitä huolimatta selvisin.
Matti ajattelee, että tilanne on vielä tänä päivänäkin yksi hänen työuransa sykähdyttävimmistä hetkistä. Kaikki mahdolliset energiatasot olivat tapissa.
– Kannustan nuoria kokeilemaan rohkeasti uutta.
Yhteistyö on suurin voimavara
Kouluttajan tehtävistä Matti eteni rakennus- ja kiinteistötoimialan esihenkilö- ja johtotehtäviin, joissa hän on toiminut vuodesta 1996. Kehitysmyönteinen Matti pitää uransa isoimpana saavutuksena erilaisia yhteistyöhankkeita ja niiden edistämistä. Matti on henkeen ja vereen joukkuepelaaja, joka ajattelee, että yhteistyö on työelämän suurin voimavara.
Yksi esimerkki perinteiset raja-aidat ylittävästä yhteistyöstä organisaatioiden välillä on Matin ja hänen kollegansa henkiin herättämä perinne, jossa Taitotalo ja Rakennusteollisuus RT järjestävät yhdessä Uudenmaan ammatillisten oppilaitosten neuvottelupäivän. Päivän tavoitteena on kehittää yhteistyötä ja yhteistyömuotoja oppilaitosten ja rakennusteollisuuden välillä sekä edistää oppilaitosten välistä yhteistyötä.
Edellisen kerran päivä järjestettiin syyskuussa 2022 Taitotalossa. Osallistujia oli yli 40, ja lähes kaikki pääkaupunkiseudun ammatilliset oppilaitokset, jotka järjestävät rakennusalan koulutusta, olivat edustettuina. Lisäksi paikalla oli rakennusalan yrityksien edustajia. Matti toimi päivän järjestäjänä, puheenjohtajana ja työpajojen vetäjänä. Puheenvuoroissa pohdittiin muun muassa kiinteistö- ja rakennusalan taloussuhdanteita, ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja yrityselämän ja oppilaitosten yhteistyön parantamista.
– Puhujina oli esimerkiksi EK:sta Mirja Hannula ja Infra ry:n toiminnanjohtaja Panu Tuominen. Keräsimme yhteen merkittäviä hahmoja, jotta oppilaitokset voivat kehittää toimintaansa yhteiskunnan kehittyessä, Matti sanoo.
Rakennusalan toimijat suunnittelevat yhdessä ilmastovastuulliseen toimintaan liittyvää opetussisältöä
Se, että Taitotalo pitää tiiviisti yhteyttä rakennus- ja kiinteistöalan toimijoihin, on vahvistanut Taitotalon asemaa rakennusalan kouluttajana. Varsinkin pääkaupunkiseudulla rakennusalan markkina-alue on pirstoutunut ja toimijoita on paljon.
– Yhteistyö on voimaa, voimme oppia toisiltamme. Organisaatioidenkin välinen yhteistyö perustuu luottamukseen ja kumppanuuteen. Kaiken takana ovat kuitenkin ihmiset ja ihmisten välinen vuorovaikutus, Matti sanoo.
Rakennus- ja kiinteistöalalla ajankohtaisia teemoja ovat Matin mukaan ilmastovastuullinen toiminta, maahanmuuttajien määrän radikaali lisääntyminen, väestön ikärakenne ja digitalisaatio. Hyvä esimerkki alan toimijoiden ja oppilaitosten välisestä yhteistyöstä on Matin mielestä Uudenmaan ammatillisten oppilaitosten neuvottelupäivillä syntynyt idea, jossa alan toimijat suunnittelevat yhdessä ilmastovastuulliseen toimintaan liittyvää opetussisältöä. Tutkintouudistuksen yhteydessä ilmastovastuullisuus sisällytettiin kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin.
– Ideoimme yhdessä, miten sitä voisi opettaa ja mitä sisältöjä siihen voisi kuulua.
”Meitä jää enemmän eläkkeelle kuin tulee työelämään”
Matti ajattelee, että vastuullisen toiminnan rooli kasvaa entisestään. Nykyään vastuulla ei viitata enää pelkästään ympäristöasioihin, vastuullinen toiminta tarkoittaa myös taloudellisen ja sosiaalisen vastuun kantamista. Erilaiset diversiteettiin liittyvät teemat ovat rakennusalallakin ajankohtaisia. Lisäksi väestön ikärakenne haastaa.
– Meitä jää enemmän eläkkeelle kuin tulee työelämään. On muistettava, että rakennusala on ala, johon sekä työperäisillä että pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla on mahdollisuuksia ja motivaatiota.
Matti ajattelee, että tulevaisuudessa digitaalisista ratkaisuista on rakennusalalla hyötyä. Työt alalla ovat projektiluontoisia, modernit järjestelmät tarjoavat esimerkiksi ratkaisuja koota yhteen hajallaan olevat työt ja tekijät. Matti onkin seurannut kiinnostuneena hanketta, jossa on tarkoitus yhdistää työt ja tekijät. Tavoitteena on, että työntekijöiden tiedot olisivat yhdessä järjestelmässä.
– Olisi ikään kuin alan yhteinen tietovaranto eikä työntekijöiden tarvitsisi lähettää hakemuksia useisiin rekrytointijärjestelmiin ja eri tietokantoihin. Tämä on myös tietoturva-asia.
Rakennusala on perinteinen ja konservatiivinen, ja digitaalinen muutos on hidasta. Harppaus on isompi kuin esimerkiksi ICT-alalla tai liike-elämässä.
”Kyky tehdä yhteistyötä on vastuullisen johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia”
Eläkkeellä Matti aikoo tehdä asioita, jotka tuntuvat kiinnostavilta. Tällä hetkellä Matti ajattelee, että edessä oleva vastuullisuusprojekti voi olla niin mielenkiintoinen, että hän tekee jotain siihen liittyvää vielä eläkkeelläkin.
– Ehkä haluaisin olla vastuullisuuden sanansaattaja ja pohtia sitä, miten voimme säästää luontoa tuleville sukupolville.
Liian ankara itselleen ei Matin mielestä kannata olla. Ihmiset muuttuvat. Esimerkiksi nuorena Matti ajatteli, että kaikki vanhat talot pitäisi purkaa ja että niiden tilalle pitäisi rakentaa uutta. Nyt hän on aivan toista mieltä. Pitkän työuran aikana on vääjäämättä tehnyt päätöksiä, joita ei nykytiedon valossa tekisi. Vastuullisuus on Matin mukaan toimimista parhaan kykynsä mukaan.
– Kyky tehdä yhteistyötä on vastuullisen johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia, Matti sanoo.
Mäntsälä mielessäin
Sen lisäksi, että Matti suhtautuu intohimoisesti koulutuksen kehittämiseen ja rakennus- ja kiinteistöalaan, hänen sydämessään on erityinen paikka Mäntsälälle. Matti on syntynyt ja asunut liki koko elämänsä Mäntsälässä.
– Kävin asumassa kymmenen vuotta muualla, mutta palasin Mäntsälään.
Monet ovat ihmetelleet Matin 60 kilometrin työmatkaa. Matti onkin kuullut useita kertoja, että miten hän jaksaa ajaa ja että onko tuo edes kannattavaa.
– Ajomatka on juuri sopiva aika orientoitua töihin ja töistä pois. Olen syntynyt maalaispojaksi, ja viihdyn Mäntsälässä.
Rakentajaystävällinen kunta
Matti kertoo Mäntsälän olevan Keski-Uudenmaan kasvukunta. Ensin tuli moottoritie ja sitten junarata. Mäntsälästä on hyvät edellytykset käydä töissä kaikissa ilmansuunnissa.
– Keski-Uudenmaan kunnista Sipoo ja Tuusula kasvavat tosin vielä nopeampaa.
Mäntsälä on Matin mielestä rakentajaystävällinen kunta. Siellä on paljon pieniä rakennusalan yrityksiä. Erityisen hienoa on Matin mielestä se, että vanhoja rakennuksia ylläpidetään Mäntsälässä pieteetillä.
– Esimerkiksi Hirvihaaran vanha kartano ja meijeri ovat entisöity huolella hotelli- ja ravintolakäyttöön.
Lisäksi paikallinen rakennusliike rakensi Mäntsälään uuden elokuvateatterin. Matti on kuullut, että se olisi ensimmäinen 2000-luvulla elokuvateatteriksi rakennettu uudisrakennus. Elokuvateatterissa järjestetään paljon maailman ensi-iltoja, koska se on teknisesti laadukas. Kun Mäntsälään rakennettiin ensimmäistä jäähallia, Matti kutsuttiin hankkeen hallitukseen.
– Tiedettiin, että olen nuorena suunnitellut jäähallien LVIS-tekniikkaa. Rakentamisessa perusasiat säilyvät ennallaan.
Joukkue on olemisen tapa
Johtamisfilosofiaansa Matti tarkastelee huippuvalmentajien kautta.
– Olen ylpeä suomalaisista urheiluvalmentajista. Jalosta ja Kanervaa kannattaa kuunnella herkällä korvalla.
Jos joukkue pelaa valmentajalle, heitä on johdettu hyvin. Jos pukukoppi hylkää valmentajan, peli on menetetty. Silloin mistään ei tule mitään. Sama pätee työelämässä. Työssä ei pärjää yksin. Esihenkilön ja johtajan tulos syntyy muiden tekemisestä. Ei auta, vaikka esihenkilö olisi hyvä yksilösuorittaja.
Aikanaan isä toivoi Matista hiihtäjää, mutta Matti innostui jo lapsena joukkuelajeista. Hän on pelannut jalka- ja kaukalopalloa sekä sählyä. Matille joukkue on sekä työelämässä että vapaa-ajalla olemisen tapa. Tehdään töitä yhteisen päämäärän eteen, on lause, jonka Matin suusta kuulee usein.
Työystävät tuntevat Matin ennen kaikkea ihmisenä, joka ajaa tarvittaessa vapaapäivänään kotoaan Mäntsälästä 60 kilometriä Helsinkiin paikkaamaan sairastunutta pelaajaa työporukan sählypeliin.
Teksti: Johanna Rautio, Taitotalo
Kuvat: Matti Vesalainen & Taitotalon kuva-arkisto
