Viisikko visiitillä Vulkanissa Uutinen

Lukaise seitsemän esiin nostamisen arvoista asiaa Erasmus+-opintomatkalta Oslosta.

29.5.2023

Viisikko Vulkanissa

1. Sopivasti samanlaiset matkalaiset

Marraskuussa aamukahvilla Katri, Anu ja Tatu saivat idean: lähdetään Erasmus+-matkalle Osloon! Mennään tutustumaan paikalliseen aikuisten maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumiskoulutukseen.

Ellu tuli kahvittelijoita käytävässä vastaan ja vastasi kysymättäkin, että ilman muuta Osloon. Ja ilman minua ette pärjää kuitenkaan, koska Norjassa puhutaan sitten skandinaavisia kieliä eikä mitään engelskaa.

Pyydettiin mukaan myös Anni, joka on työskennellyt muutama vuosikymmen sitten Alattiossa (Alta på norsk) suomen kielen lehtorina ja puhuu sujuvasti jotakin lukuisista sikäläisistä kielistä. Sillä niitähän riittää: nynorsk ja bokmål ovat Norjan viralliset yleiskielet, ihmiset sen sijaan puhuvat paikallisia murteita.

 

2. Paikalliset kontaktit, yhteiset intressit

Emme tunteneet Oslosta ketään eikä meillä ollut kontakteja paikallisiin opinahjoihin, joten ei auttanut muu kuin ryhtyä luomaan niitä. Katri googeloi ja löysi Rosenhof skolen ja Lene Løge Almqvistin, joka vastaa kansainvälisestä toiminnasta siellä samaan tapaan kuin Heli Pispala-Tapio meillä.

Tapasimme Lenen Teamsissa pariin otteeseen ja vakuutuimme siitä, että hän oli juuri oikea tyyppi isännöimään visiittiämme toukokuun alussa. Tämä varmistui viimeistään, kun kysyimme Leneltä, oliko hänellä joitain erityisiä tuliaistoiveita Suomesta. Salmiakkia tai karjalanpiirakoita?

– Grønne kuler, sanoi Lene.

Oikea vastaus! Käärijänvihreitä kuugeleitahan meilläkin on tapana pistellä, varsinkin lauantai-iltaisin, erityisesti Euroviisujen ääressä. Niitä siis ja vihreä Muumi-muki lentolaukussa matkasimme Osloon toinen toukokuuta.

Viisikko Vulkanissa

 

3. Vulkanissa on jotakin perin tuttua

Heli oli kertonut, että opintomatkan pituuden saattoi hyvin vapaasti valita muutaman päivän job shadowingista jopa kuukauden–kahden kielikurssiin tai opintomatkaan.  Jostain syystä valitsimme lyhyemmänpuoleisen reissun. Ohjelmasta tuli siis tiivis ja napakka eikä aikaa ollut hukattavaksi. Majapaikaksi valikoitui Scandic Vulkan Grünerløkkan. Se sijaitsee heräävän kevään vihreässä, hipstereiden ja maahanmuuttajien kansoittamassa kaupunginosassa, jonka halki virtaa koskina kuohuva Akerselva. Vulkanin alueella oli muinoin 1600-luvulla ollut olutpanimo ja sittemmin rautavalimo – Vulkan alias Valimo. Melkein kuin Valimotiellä siis.

 

Viisikko Vulkanissa

 

4. Jotakin uutta löysimme myös

Rosenhof skolen kolme eri toimipistettä – Trondheimsveien, Dynekilgata ja Osterhaus gate – tarjoavat aikuisille maahanmuuttajille tarkoin profiloitua koulutusta. Kulturbryggerien korttelissa sijaitsevassa modernissa koulurakennuksessa maahanmuuttajat käyvät peruskoulua, opettelevat lukemaan norjaksi ja englanniksi, kutovat mattoja ja dreijaavat keramiikka-astioita. Oppilaiden käsitöitä myydään koulun omassa putiikissa nimeltä Quo Vadis.

 

Viisikko Vulkanissa

 

Dynekilgatan jugendlinnassa opiskellaan norjaa sekä isoissa luokissa että pienissä kieliryhmissä, joissa samaa kielikuntaa edustavat oppilaat kokoontuvat kerran viikossa jonkin yhteisen teeman ympärille. Ryhmien ohjaajina toimivat pidemmälle edistyneet opiskelijat, språkassistenter, jotka kielitietoisuuden periaatteiden mukaisesti selostavat käsiteltävää aihetta maanhenkilöilleen omalla äidinkielellään.

Osterhaus gaten majesteetillisessa koulurakennuksessa opiskelevat korkeasti koulutetut ja pidemmälle edenneet aikuiset kielenoppijat. He suorittavat meillekin tuttuja yto-aineita, mutta laajemmalla skaalalla kuin meillä: matemaattisten ja kieliaineiden lisäksi yhteiskunnallisia aineita ja luonnontieteitä.

Näiden kolmen koulun lisäksi kävimme tutustumassa Nydalenin erityiskouluun, jossa tarjotaan hyvin henkilökohtaisesti räätälöityä opetusta erilaisille erityisille oppijoille.

 

Viisikko Vulkanissa

 

5. Kädenojennus isännille – myös omaksi opiksi

Snakke oss norsk, me sanoimme isäntäväelle jokaisessa neljässä koulussa. Pääsimme tutustumaan sekä norjalaiseen opetussuunnitelmaan että sen käytännön toteutuksiin, hyvin erilaisiin opetusryhmiin ynnä moniin yksittäisiin opiskelijoihin, mikä oli kenties kaikkein antoisinta. Isäntäväki eksyi välillä englantiin, mutta opiskelijat puhuivat meille ainoastaan norskaa. Ja me ymmärsimme, päivä päivältä yhä enemmän ja paremmin. Tunsimme tyytyväisyyttä siitä, että isäntämme saattoivat antaa meille paljon autenttisempaa tietoa omalla äidinkielellään kuin englanniksi olisi konsaan ollut mahdollista. Kynä sauhuten kirjoitimme muistiinpanoja kaikilla tuntemillamme kielillä.

 

6. Hengenravintoa

Grünerløkkan puistot. Akerselva kuohuvine koskineen. Holmenkollen. Bokhandel Ark.
Munchmuseet. Nasjonalmuseet. Vikingamuseet. Kontiki. Fram. Vigelandsparken.
Nasjonal Operӕn & Nasjonal Balletten: Crystal Pite: Light of Passage.

 

Viisikko Vulkanissa

 

7. Tämäkin vielä…

Mathallen / Vulkanfisk: Fiskesuppe. Grilled havsabborre. Torsk & pomfri. Poké Sallad. Fiskburgare.
Bistro Tolvte: Bøf Tartare. Hälleflundra (ruijanpallas) med löjrom. Burgare på Munchs vis.
Theatercafeen: Toast Skagen. Asparagus m. Hollandaise. Dagens Fangst. Grilled Squid. Kylling fra Hovelsrud.
Restaurang Ferro: Pasta Lofoten m. røkt laks o. kirsbӕrstomater. Norsk akvavit.

 

Viisikko Vulkanissa
Kuvassa vasemmalta Ellu, Katri, Anni, Anu ja Tatu.

 

Hilse fra Oslo!

Katri Nikkanen, Anni Piikki, Anu Sihvonen, Tatu Käpymäki & Elina Sauri (pääkuvassa tässä järjestyksessä).

 

Psst!

Tutustu Skandinavian tunnetuimpaan taideteokseen – ja huomaa myös ymmärtäväsi kirjanorjaa (bokmål) suuremmitta vaikeuksitta: SKRIK .

 

Co-funded by the European Union

Euroopan komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä.
Lisätietoa Erasmus+ -ohjelmasta: www.oph.fi/erasmusplus