2.6.2021
Janne Väänänen (46) koki ilon päivän maaliskuussa 2021, kun hän sai valmiiksi rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinnon.
− Oli helpottavaa, kun sain ison urakan päätökseen vähän vanhemmalla iällä. Opintoja aloittaessani jännitin, pystynkö viemään opinnot läpi. Oli huojentava tunne onnistua, Janne Väänänen iloitsee.
Väänänen suoritti opinnot oppisopimuskoulutuksena omalla työpaikallaan LTQ-Rakennus Oy:ssä Espoossa. Hän oli työskennellyt työnjohtajana LTQ:ssa jo huhtikuusta 2018 lähtien. Nyt tutkinto antoi virallisen pätevyyden toimia työmaajohdon tehtävissä.
Suurimman osan tutkinnon sisällöistä Väänänen opiskeli käytännön töissä. LTQ-Rakennukselta oli nimetty hänelle työpaikkaohjaaja.
− Käsittelimme opiskeltavia asioita sitä mukaa, kun niitä tuli koulutuksessa vastaan. Työpaikkaohjaaja kertoi omia kokemuksiaan ja jakoi hyväksi todettuja tapoja ja käytänteitä.
Työpaikkaohjaaja neuvoi tarvittaessa
Väänänen koki hyvänä, että jos tuli ongelmia, työpaikkaohjaajalta saattoi aina pyytää neuvoja. Työpaikkaohjaaja toimi henkisenä tukena opiskelussa.
Myös Taitotalon kouluttajat neuvoivat tarvittaessa. Yhtenä tai kahtena päivänä kuukaudessa Väänänen osallistui Taitotalon järjestämään opetukseen – joko lähiopetuksena tai verkko-opintoina.
Väänäsen mielestä oli hyvä, että opiskeltuja asioita pääsi heti soveltamaan työpaikalla. Teoriaakin opiskeltiin, mutta kokopäiväopiskelu olisi ollut paljon teoreettisempaa.
Oman ammattitaidon kehittäminen oppisopimuksella sopi Väänäsen elämäntilanteeseen.
− Opiskeleminen ei rasittanut taloudellisesti. Tein normaalit työpäivät työnjohtajana ja sain siitä palkkaa.
Ajan satsaaminen opintoihin kannatti
Haastavimmaksi Väänänen koki sen, että illat ja viikonloput piti aikatauluttaa opiskelutehtävien tekemiseen. Oppisopimusopiskelija tekee tutkintoon kuuluvat näytöt, tentit ja lopputyön normaalisti. Erityisesti lopputyön tekeminen vaati paljon aikaa.
Perheellisen olisi tehnyt mieli tehdä työpäivän jälkeen muutakin kuin tuijottaa tietokonetta.
Välillä väsytti, mutta onneksi puoliso tuki jaksamisessa ja jousti. Väänäsellä ei töiden ja opiskelujen lomassa jäänyt paljon aikaa kotitöille.
− Energiaa piti pusertaa jostakin. Minulla oli niin kova halu saada ne viralliset paperit. Ajattelin, että en anna periksi ennen kuin olen saanut paperit.
Nyt Väänänen ajattelee, että ajan satsaaminen opiskeluihin kannatti. Opiskelu avasi uusia näkökulmia, miten työt voisi tehdä paremmin.
− Parasta oli huomata, että opin koko ajan uusia asioita ja että pääsin eteenpäin opinnoissa.
Elinikäinen ammattitaidon kehittäminen houkuttaa
Juuri ennen tätä tutkintoa Väänänen kävi Taitotalon järjestämän lähiesimieskoulutuksen. Lähiesimieskoulutuskin tapahtui oppisopimuksella. Yhteensä koulutuksiin kului 2,5 vuotta.
− Ammattitaidon kehittäminen on yhtä elinikäistä oppimista, Väänänen tuumii.
Rakennusalan työmaajohdon erityisammattitutkintoon hakevilla on oltava 3–5 vuoden kokemus rakennusalan työtehtävistä sekä mielellään jokin rakennusalan tutkinto suoritettuna. Tyypillisesti hakijat ovat rakennusalan teknikkoja, insinöörejä tai diplomi-insinöörejä.
Väänäsellä itsellään oli sopiva pohjakoulutus, rakennusalan työkokemusta ja vielä työmaajohdon kokemustakin.
− Olihan se hieno tunne ja kokemus, kun minut valittiin koulutukseen, Väänänen muistelee.
Ensimmäisenä tutkintonaan hän oli vuosituhannen vaihteessa opiskellut rakennusteknikoksi kirvesmiehen ja talonrakennuksen alalta. Sittemmin ansioluettelo täydentyi sähköasentajan tutkinnolla, ja suorittipa hän yhden vuoden verran LVI-puolen opintojakin.
Alun perin Väänänen on kotoisin Joensuusta. Pääkaupunkiseudulle muutto tuli ajankohtaiseksi viitisen vuotta sitten puolison töiden vuoksi.
Ennen työmaajohdon tehtäviä Väänänen ehti työskennellä eri rakennusliikkeissä kirvesmiehenä sekä elektroniikkatehtaassa ja jätekeskuksella.
Nyt Väänänen miettii, pitäisikö hänen vielä hakea ammattikorkeakouluun lukemaan rakennusmestariksi tai insinööriksi. Jatko-opiskelu voisi olla nyt tuoreen tutkinnon jälkeen helpompaa, koska koulutuksessa käytiin paljon samoja asioita läpi kuin rakennusmestarin koulutuksessa.
Työnantaja suhtautui myönteisesti koulutukseen
Oppisopimuskoulutus vaatii Väänäsen mukaan työpaikalta joustoja ja sitoutumista. Ilman sitoutumista koulutus ei onnistu.
Omaa työnantajaansa LTQ-Rakennusta hän kiittelee kannustavasta ja myönteisestä suhtautumisesta kouluttautumiseen. Opintoihin liittyviin keskusteluihin on mennyt Väänäsen työajan lisäksi työpaikkaohjaajan työaikaa. Lisäksi lähi- tai verkko-opetuspäivinä on tarvittu työaikajoustoja.
Väänänen uskoo, että henkilöstön kouluttaminen ei ole yrityksellekään hukkaan heitettyä rahaa.
− Opiskelu näkyy ammattitaidon parantumisena. Yritys saa koulutetun ihmisen, joka tekee asiat paremmin.
Organisointitaidot kehittyivät koulutuksen aikana
Toistaiseksi Väänänen jatkaa samoissa työtehtävissä kuin ennenkin, mutta tuoreet tutkintopaperit lisäävät mahdollisuuksia sijoittua muihinkin tehtäviin.
− Aika näyttää, mitä uusia mahdollisuuksia tutkinnon tekeminen on tuonut.
Väänänen pystyy nyt hyödyntämään koulutuksissa oppimaansa tietoa rakennustekniikasta ja johtamisesta työmaalla. Monet opitut asiat olivat sellaisia, joita hän ei tiennyt ennestään.
Väänänen on huomannut, että hänen organisointikykynsä on parantunut.
− Työmaajohtajana minun pitää osata johtaa porukkaa tekemään asiat järjestyksessä ja aikataulussa. Opiskeluaika vahvisti tekemään asiat ammatillisesti oikein.
Väänänen rohkaisee muitakin kysymään työnantajalta koulutusmahdollisuuksista.
− Jos joku suunnittelee tälle alalle siirtymistä, hänen kannattaa lähteä opiskelemaan työmaajohdon koulutukseen. Opinnot antavat paljon.
Teksti: Noora Hellman / Fabula Productions Oy
Kuvat: Jani Gerkman / Fabula Productions Oy
Lue lisää
Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinto, rakennustyömaan työnjohdon osaamisala
Lähiesimiestyön ammattitutkinto
