29.6.2022
Yli 20 asiantuntijan voimin kirjoitettu luonnos oli tavoitteena saada Opetushallitukselle kesäkuussa.
Uudistustyön fokuksessa oli huomioida kaikki tasot perusopetuksesta ammatilliseen ja lukiokoulutukseen. Perustana on Elinikäisen ohjauksen strategia 2020–2023. Työskentelyä ohjasivat VALO-koordinaatiohankkeen projektitoimija Tamara Palmros-Aalto ja projektipäällikkö Tiina Kallio. Ammatillisen koulutuksen näkökulman tarkastelu yhdessä etäyhteyksin, mutta rauhassa ja hyvin, oli myös tekijöilleen uraauurtava matka ohjauksen kysymyksiin. Työskentely huipentui kevään lähitapaamisissa.
Timanttista touhua
Hyvän ohjauksen kriteerien uudistamisessa työskentelytavaksi valikoitui osallistavan prosessin timanttimalli.
Aloitimme työskentelyn elokuussa 2021 VALO-koordinaatiohankkeen osallistujista muodostetulla työryhmällä. Timanttimallin mukaisesti prosessin ensimmäisessä, avaavassa vaiheessa etsimme uusia näkökulmia hyvän ohjauksen kriteereihin sekä rikastutimme ajatteluamme tutustumalla erilaisiin kirjallisuuslähteisiin.
Syksyllä etenimme valmistelutyön, tiedonhankinnan ja näkökulman laajentamisen kautta kohti varsinaista kevään kirjoitusvaihetta. OPH ja OKM järjestivät perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen oppilaitosjohdolle ja ohjaushenkilöstölle 11.2. tilannekuvaseminaarin, jonka jälkeen kriteerien sisältöalueet hahmottuivat.
Työskentelyvaiheessa teemat olivat
- tulostavoitteellinen ohjaustyö
- ohjaus rakentuu oppijan kokonaistilanteen ympärille
- oikea-aikainen, saavuttava ohjaus vastaa oppijan tarpeeseen ja antaa suuntaa eteenpäin
- ohjauspalvelut oppijan saatavilla
Timanttimallin sulkevassa vaiheessa supistimme tekstiaineistoa ja kirkastimme lopputulosta keskittymällä siihen, mitä halusimme hyvän ohjauksen kriteerien sisältävän. Uudistustyössä huomioimme ELO-strategian tavoitteet, kaikkien koulutusasteiden uudistukset ja lakimuutokset, mutta samalla suuntasimme tulevaisuuteen luovilla, uusilla ratkaisuilla.
Kriteerien uudistuksessa etenimme opetus- ja kulttuuriministeriön ja OPH:n linjausten ja ohjeiden mukaisesti. Asiantuntijaryhmät tukivat työskentelyämme ja teimme siitä mahdollisimman avointa. Koordinaatioryhmä, OPH ja OKM tapasivat säännöllisesti ja samalla selkiytyi prosessin eteneminen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kanssa.
Ohjauksen päivillä toukokuussa eri koulutusasteiden edustajilla oli tilaisuus kommentoida keskeisiä sisältöjä, joita kirkastimme yhdessä. Winnovan Tamara Palmros-Aalto esitteli luonnoksen uusista hyvän ohjauksen kriteereistä 7.6.2022 järjestetyssä VALO-koordinaatiohankkeen päätösseminaarissa. Saatoimme meille annetun tehtävän valmiiksi ja mielenkiinnolla seuraamme, miten kriteerit täydentyvät perusopetuksen ja lukiokoulutuksen näkökulmilla. Luonnos siis jatkaa matkaansa OPH:n käsissä.
Yhdessä osaaminen kristallisoitui
Miten koimme prosessin? Olimme työstäneet Hyvän ohjauksen kriteereitä verkkotapaamisina yli puolen vuoden ajan ennen kuin tapasimme huhtikuussa Tampereen työkokouksessa. Totesimme yksimielisesti, että kriteerien uudistamistyö edistyi huimasti, kun pääsimme keskustelemaan ja vaihtamaan mielipiteitä kasvokkain, vaikka maskien takaa. Saimme itse huomata, että digitaalisin välinein toteutettu ohjaus saattaa tehdä ohjauksesta saavutettavampaa, mutta on tärkeää tarjota oppijalle mahdollisuus henkilökohtaiseen kohtaamiseen hänen niin halutessaan.
Uudistamistyöhön osallistuessamme perehdyimme ohjausteorioihin, eri maiden ohjausmalleihin ja pohdimme, millaisin mittarein ohjaustyön tuloksia voidaan mitata. Halusimme tuoda kriteereihin aiempaa selvemmin näkyviin ohjauksen jatkumon, joka kattaa oppijan koko opiskelu- ja työuran ja miten ohjausta tehdään yhä enemmän monialaisesti. Asiantuntijaverkostossa toimiminen ja yhteinen pohdinta syvensivät ammatillista osaamistamme ja digitaalisen yhteistyöskentelyn taitoja ja avasi timanttisia näkökulmia työhömme.
Päivitystyö uudisti ohjauksen käsitteitä
Verkosto määritteli yhteisesti sovitut käsitteet, jotka tulevat käyttöön uusissa Hyvän ohjauksen kriteereissä. Käsitteiden määrittelyä kirkasti ajatus laadukkaasta ohjauksesta ja oppijasta ohjauksen keskiössä. Oppimista tapahtuu formaalin koulutuksen ulkopuolella, kaikkialla. Tavoitteena on korostaa oppijan toimijuutta entisen itseohjautuvuuden sijaan.
Aiemman nivelvaiheen korvaa siirtymä, siirtymävaihe, joka kattaa koko jatkuvan oppimisen prosessin.
Kriteerien juurruttaminen ohjauksen arkeen
Jotta hienosti toteutettu työ saavuttaisi arvoisensa lopputuloksen, on seuraavaksi aika pohtia, millä tavoin Hyvän ohjauksen kriteerit juurtuvat monialaisen ohjauksen ammattilaisten työkaluksi ja vaikuttavat oppijoiden arkeen. Oppilaitosten henkilökunnan tulee saada mahdollisuus kouluttautua Hyvän ohjauksen kriteerien mukaiseen toimintaan ja sisäistää, miten kriteerit näkyvät jokaisen toiminnassa ja oppijan kohtaamisessa. Monen koulutuksen järjestäjän periaatteena on “ohjaus kuuluu kaikille”. Hyvä ohjaus vahvistaa kaikkia ohjauksen toimijoita: oppijoita, oppilaitosyhteisöä ja yhteiskuntaa kohti kestävää, hyvinvoivaa ja tasa-arvoista maailmaa. Huolehditaan yhdessä siitä, että tuo lause toteutuu.
Kirjoitus on kirjoitettu osana Oikeus osata kaikille -hanketta. Kirjoittajat:
Susanna Eerola, Ekami
Sari Laiho, Eduko
Annu-Riina Laine, Ekami
Suvi Kronholm, Taitotalo
Lähteet:
Elinikäisen ohjauksen strategia 2020–2023: ELO-foorumi. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162576/VN_2020_34.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kantojärvi, P. (2012). Fasilitointi luo uutta. Talentum.
