2.12.2020
Kumpikin työskentelee päällikkötehtävissä Alva-Yhtiöt Oy:n palveluksessa. Alva on keskisuomalaisesta sähkö-, vesi- ja lämpölaitoksesta kasvanut valtakunnallinen energia- ja vesialan toimija.
Hakonen ja Hult ovat Jyväskylän energiantuotannon keskeisiä henkilöitä
Käyttöpäällikkö, ylikonemestari Janne Hakosen vastuualueena on energiantuotanto. Tuotannon kunnossapitopäällikkö Toni Hultin tontille puolestaan kuuluu pitää tuotantolaitokset kunnossa.
Sähköä ja lämpöä on tuotettava joka hetki tasan saman verran kuin asukkaat ja yritykset tarvitsevat. Tämän vaatimus tekee voimalaitoksella työskentelevien henkilöiden, kuten Hakosen ja Hultin, työstä vaativaa. Heidän työnsä on keskeisessä roolissa, kun puhutaan yhteiskunnan hyvinvoinnista.
Kummankin toimintakenttänä ovat voimalaitokset, lämpölaitokset ja erilliskohteet ympäri Jyväskylää. Heidän toimialueelleen kuuluu kaksi voimalaitosta, vuonna 2010 valmistunut Keljonlahti sekä vanhempi ja pienempi, vuonna 1986 valmistunut Rauhalahti.
Rauhalahden voimalaitos oli valmistuessaan maailman isoin turvevoimalaitos. Rauhalahtea on uudistettu valmistumisensa jälkeen monta kertaa ja nykyisin se on täysin uudenaikainen biovoimala.
Koulutus voimalaitoksen tuotantopuolella
Käyttöpäällikkö Janne Hakonen on hankkinut AEL:stä ylikonemestarin paperit eli suorittanut energia-alan erikoisammattitutkinnon voimalaitostekniikan osaamisalan. Nykyisessä työssään hän huolehtii muun muassa uusien henkilöiden koulutukseen ohjaamisesta.
– Uusimmat oppisopimusopiskelijat aloittivat tänä syksynä. Energia-alan erikoisammattitutkinnossa on meiltä kaksi opiskelijaa ja kolme suorittaa energia-alan ammattitutkintoa, kertoo Hakonen.
– Meillä on tapana, että uudet miehet laitetaan ensin töihin. He perehtyvät puoli vuotta taloon ja voimalaitosalaan, sitten heidät laitetaan koulutukseen. Jos laitamme heidät saman tien koulutukseen, he eivät saa siitä niin paljoa irti. Tällä tavoin uusien koulutus palvelee parhaiten meitä kaikkia täällä voimalaitoksella, Hakonen kertoo.
Hakonen on tullut alalle vuonna 2003 ja käynyt sen jälkeen Voimalaitoksen käyttäjän koulutuksen (nykyinen energia-alan ammattitutkinto) Amiedussa. Sen jälkeen hän on toiminut työpaikkaohjaajana meille opiskelijoille vuodesta 2009 alkaen.
Voimalaitoksen kunnossapitopuolen koulutuksesta
Koulutusasiat koskettavat myös Toni Hultia, sillä hän opiskelee parasta aikaa Energia-alan erikoisammattitutkinnon voimalaitostekniikan osaamisalaa tavoitteenaan ylikonemestarin paperit.
– Olen kynämiehiä ja saan tehdyksi laskutoimitukset parhaiten ruutupaperille. Nyt kun koronan takia koulutus on verkkokoulutusta, laskutehtävät tehdään Excelissä. Siinä minulla on ollut kovasti opettelemista. Koulutuksen sisällön ymmärtämisessä minulle ei ole ollut ongelmia ja opetus on ollut mielestäni hyvin järjestettyä, Hult kertoo omasta opiskelustaan.
Voimalaitoksen käyttäjän koulutuksen (nykyisin energia-alan ammattitutkinto) Hult on käynyt Amiedussa 10 vuotta sitten ja täydentäviä ammatillisia koulutuksia koko ajan AEL:n puolella. Hän on lisäksi vieraillut työelämän kouluttajana AEL:n järjestämissä koulutuksissa. Palkkatyön lisäksi Hult työskentelee turbiinien mittausten ja tarkastusten parissa oman yrityksensä Tmi Tohuconin kautta. Tämä tuo mukavasti hänelle lisää alan osaamista.
Roolissaan kunnossapitopuolen päällikkönä myös hän lähettää alaisiaan koulutuksiin.
– Tunnen ja tiedän Taitotalon kunnossapito- ja NDT-koulutukset, ja siksi haluan lähettää väkeä niihin. Koulutukset ovat riittävän käytännönläheisiä ja vastaavat hyvin meidän voimalaitosmaailman tarpeisiin. Harjoitusluokat ovat hyvä asia. Siellä opiskelijat pääsevät kokeilemaan asioita, eikä asioiden kokeileminen jää pelkästään kotiläksyksi. Lisäksi kouluttajat ovat sopiva sekoitus ulkopuolista asiantuntijoita ja talon omia kouluttajia, Hult summaa.
Taitotalo voimalaitoksen kouluttajana
Kumpikaan Alvan päälliköistä ei osaa sanoa, mikä olisi muuttunut AEL:n ja Amiedun yhdistyttyä Taitotaloksi vuoden 2020 alussa. Kummankin koulutustalon vahva osaaminen on pysynyt ennallaan ja nyt sitä saa kouluttajalta nimeltä Taitotalo. – Oppisopimushommat sujuvat edelleen hyvin, toteaa Hakonen.
– Taitotalon koulutusten avulla pystyy erikoistumaan moneen eri osaan voimalaitosalalla. Koulutuksista löytyy erilaisia kokonaisuuksia meidän tarpeisiimme. Lisäksi Taitotalon kotisivujen koulutushaku on hyvä apuväline, kertoo Hakonen.
Hakonen kertoo, että voimalaitosalan henkilöiden oppiminen tapahtuu vain osaksi koulun penkillä. Ison osan työstä joutuu ja saa opetella työpaikalla, kun tekee koulutukseen liittyviä tehtäviä ja miettii vastauksia kysymyksiin.
– Opiskelijat joutuvat koulutuksen puitteissa etsimään käsiteltyjä asioita omasta voimalaitoksesta ja kertomaan sekä laskemaan esimerkkejä niistä. Koulutus tuo oppimisen siis omaan voimalaitokseen. Opiskelupäiviä varten on esitehtävät, sitten on itse koulutus ja vielä etätehtävät kurssin jälkeen. Se on hyvä kokonaisuus, Hakonen täsmentää.
Taitotalo auttaa yhdistämään työntekijät ja heille sopivat koulutukset
Toni Hult puolestaan hehkuttaa Taitotalon kouluttajien henkilökohtaista palveluasennetta. – Kauppisen Jukalle pisteet siitä, että yhteydenpito on ollut aktiivista ja hyvää. Kun meille tulee uusia työntekijöitä tai muusta syystä tarvitsee koulutusta, löydän yhden yhdyshenkilön kautta kaiken tarvittavan tiedon. Ja nopeasti, Hult napauttaa.
Koulutustarjonnan sopivuudesta voimalaitosalalle Hult on Hakosen kanssa samoilla linjoilla. – Taitotalo tarjoaa hyvin koulutusta juuri teollisuuskunnossapitoon. Ennakkohuolto, kunnonvalvonta, laakerointi, voitelu, hitsaus ja NDT-koulutukset hoituvat Taitotalossa tutkintoon johtavien käyttäjäkoulutusten lisäksi, hän toteaa tyytyväisenä.
Verkostoituminen koulutusten lisämauste
Toni Hult on toiminut Taitotalon voimalaitoskoulutuksissa myös vierailevana kouluttajana. Hänen mukaansa Taitotalossa luennoijaa arvostetaan ja siksi niihin on mukava tulla.
Hult kertoo myös verkostoitumisen tärkeydestä osana koulutuksia.
– Iso osa kurssin annista on siinä, että pääset tutustumaan eri laitoksilta tulevien kollegoiden kanssa ja vaihtamaan ajatuksia. Jos 70% kurssin arvosta tulee opetuksesta, niin 30% siitä on koulutuksen mahdollistaman kollegoiden keskeisten keskustelujen ansiota, Hult toteaa.
– Sillä ei ole väliä, oletko koulutuksessa luennoijana vai osallistujana, verkostoituminen on aina yhtä hedelmällistä, hän lopettaa.
Me täällä Taitotalossa toivomme, että koronatilanne pian helpottaa ja pääsemme palauttamaan verkostoitumiskeskusteluja paremmin tukevan lähiopetuksen ainakin joltain osin takaisin päiväjärjestykseen.
Lisätietoja
Voimalaitoksen käyttäjä, energia-alan ammattitutkinto
Voimalaitosmestari, energia-alan erikoisammattitutkinto, voimalaitostekniikan osaamisala