2.2.2023
Ammatillisessa koulutuksessa puhutaan hyvin usein opintojen etenemisestä, jolla tarkoitetaan opiskelijan osaamisen kehittymistä suhteessa sovittuun tavoitteeseen. Jotta fokus kohdentuu minne pitääkin, on osuvampaa keskittyä juuri osaamisen kehittymisen seurantaan ja siitä annettavaan palautteeseen. Opiskelijan oppimisprosessin tukemisessa tarvitaan kohtaamisia, pysähtymistä opiskelijan osaamisen kehittymisestä koskevaan reflektointiin. Ohjauskeskustelut ovat oppimisen ilon ja nälän buustereita.
Ohjauskeskustelujen toimintamalli muodostuu kokemuksen kautta. Ensimmäinen kerta on niin työpaikkaohjaajalle kuin opiskelijalle oppimisen paikka. Molemmilla on omat tehtävät ohjauskeskustelussa. Suunnitelmallisesti pidetyt ohjauskeskustelut tuottavat itsevarmuutta ja onnistumisen kokemuksia molemmille. Ohjauskeskusteluja on syytä pitää riittävän usein. Miten usein, siihen vaikuttavat mm. opiskelijan opiskeluvalmiudet, suoritettava tutkinto, opiskelijan ohjaustarve, opiskelijan työtehtävät yrityksessä ja sen yksiköissä. Ohjauskeskusteluja on keskimääräisesti hyvä pitää 1–2 kuukauden välein painottaen aluksi työelämäjakson alkuvaiheita. Ohjauskeskustelujen kestoa ohjaa pitkälti opiskelija itse. Työpaikkaohjaaja antaa mahdollisuuden opiskelijalle kiireettömään kohtaamiseen. Miten se tehdään, siihen perehdytään seuraavassa.
1. Luo levollinen, kiireetön ilmapiiri ja olosuhteet ohjauskeskustelulle
Työpaikkaohjaajan keskeisin tehtävä on olla kiinnostunut ohjattavasta opiskelijasta. Työpaikkaohjaajan on mietittävä, miten saa aikaan välittämisen tunteen opiskelijan kohtaamisessa. Jokaisen opiskelijan on saatava tuntea olevansa tärkeä ja merkityksellinen. Tämän välittämisen tunteen ja rennon ilmapiirin luomiseksi ei tarvita ihmeitä. On oltava vain itse rauhallinen, osoittaa kiinnostusta opiskelijaan, antaa tälle aikaa ja pyrkiä luomaan luottamuksellinen ohjaussuhde opiskelijaan.
Seuraavat kysymykset opiskelijalle auttavat työpaikkaohjaajaa käynnistämään ohjauskeskustelua ja kuljettamaan sitä hallitusti eteenpäin.
- Miltä tuntuu olla opiskelijana meidän yrityksessämme tai työyhteisössämme?
- Miten työn tekeminen on sujunut?
- Miten työyhteisömme ja työkaverit ovat suhtautuneet opiskelijaan?
- Miten opintojen käynnistyminen on sujunut?
- Miten työelämässä oppiminen on onnistunut tähän mennessä?
- Miten opiskelija on onnistunut työn tekemisen ja opiskelun yhdistämisessä?
Näiden kysymysten ensisijainen tehtävä on ”murtaa jäätä”. Lisäksi niiden tehtävä on suunnata kiinnostusta ohjattavaan opiskelijaan, tämän mielipiteisiin, näkemyksiin ja kokemuksiin. Toimintatapa korostaa välittävän yhteistyön ja luottamuksen rakentamista.
2. Mitä opiskelija on tehnyt
Työpaikkaohjaajan tulee valmistautua jokaiseen ohjauskeskusteluun palauttamalla mieliin opiskelijan kokonaistavoite (tutkinnon perusteet) ja opiskelijan henkilökohtaiset kehittämiskohteet, jotka löytyvät opiskelijan henkilökohtaisesta osaamisen kehittämissuunnitelmasta (HOKS). Jos vain on mahdollista, niin työpaikkaohjaajan kannattaa vaihtaa opiskelijan kanssa tekevien työkavereiden kanssa muutama sana, miten yhteistyö opiskelijan kanssa on sujunut, mitä onnistumisia he ovat havainneet jne. Mutta sen sijaan että työpaikkaohjaaja käyttäisi ja hyödyntäisi saamaansa tietoa heti palautteen antamiseksi opiskelijalle, on syytä kuunnella herkällä korvalla, miten opiskelija itse pohtii ja kertoo tekemistään, onnistumistaan ja oppimiskokemuksistaan.
Suosittelen, että työpaikkaohjaaja ohjaa keskustelua työn tekemiseen. Työelämässä oppimisessa työn tekeminen muodostaa yhteisen pelikentän ja on samalla opiskelijan oppimistekojen ympäristö. Työpaikkaohjaajan onkin syytä selvittää, mikä on opiskelijan käsitys mm. seuraavista asioista.
Pyydä opiskelijaa kuvaamaan mm.
- Millaisia työtehtäviä opiskelija on tehnyt työelämässä oppimiseen liittyen?
- Miten hyvin tehdyt työtehtävät ovat olleet HOKSin (henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman) mukaisia?
- Onko muutosten tarpeita? Jos on, niin mitä?
- Mitkä työtehtävät ovat jääneet tekemättä (vertaaminen HOKS)?
- Mikä on opiskelijan näkemys, miksi tämä ei ole tehnyt ko. työtehtäviä?
Työpaikkaohjaajan tehtävä on pyrkiä ymmärtämään opiskelijaa ja osin asettumaan tämän jalansijoille, jotta voisi tarkastella työyhteisöä opiskelijan lähtökohdista. Tämän takia on luontevaa johdattaa opiskelijaa työn tekemisen kautta arvioimaan omaa aktiivisuuttaan ja osallisuuttaan siihen tärkeimpään, eli mitä opiskelija on oppinut.
3. Mitä opiskelija on oppinut
Seuraavassa avustavia kysymyksiä, joita työpaikkaohjaaja voi käyttää selvittääkseen opiskelijan näkemyksiä omasta oppimisestaan työelämäjaksolla.
- Mitä opiskelija on oppinut, kun tämä on tehnyt sovittuja työtehtäviä?
- Mitkä ovat olleet opiskelijan parhaat oppimiskokemukset?
- Mitkä ovat olleet opiskelijalle työssä haastavimpia tilanteita, ja jotka vaativat vielä harjaantumista?
- Millaista osaamista opiskelija tarvitsee lisää?
- Miten opiskelija aikoo sitä hankkia?
- Millaisen kokonaisarvioinnin opiskelija antaa itselleen?
Työyhteisössä voi olla haastavaa löytää ja antaa aikaa kuuntelulle, mutta ohjauskeskustelussa kuuntelu kannattaa. Se mahdollistaa opiskelijan äänen ja opiskelijan vastuun lisäämisen omasta oppimisestaan. Oleellista tässä on se, että työpaikkaohjaaja malttaa olla jyräämättä opiskelijaa omilla mielipiteillään, vaikka olisikin oikeassa. Tärkeintä on, että työpaikkaohjaaja johdattaa opiskelijaa pohtimaan omaa tekemistään ja oppimistaan avoimilla kysymyksillä, eikä anna tälle valmiita vastauksia.
Samalla on syytä haastaa opiskelijaa kertomaan näkemyksiään siitä, miten työpaikka on oppimisympäristönä onnistunut. Onkin luontevaa kannustaa opiskelijaa puhumaan itsestään, tekemisistään niin opiskelijana kuin työntekijänä. Keskustelu työpaikan tarjoamasta tuesta ja ohjauksesta vahvistaa opiskelijan luottamusta työpaikkaohjaajaan ja tämän kykyihin luoda mahdollisuuksia oppia, kunhan opiskelija hoitaa oman tehtävänsä. Tässä kohden ollaan yhteisellä matkalla rakentavaan dialogiin.
4. Ohjauksen palaute
Ohjaustehtävässä onnistumisesta käytävää keskustelua kannattaa lähestyä nöyrästi ja uteliaasti. Työpaikkaohjaaja voi tiedustella ohjauksen saatavuutta ja laatua opiskelijalta mm. seuraavin kysymyksin.
- Millaista ohjausta ja tukea opiskelija on saanut työelämässä oppimiseen? Entä muiden opintojen suorittamiseen?
- Mistä asioista opiskelija on saanut hyvää palautetta? Miltä se tuntui?
- Kuinka tyytyväinen opiskelija on saamaansa ohjaukseen ja tukeen? Onko se riittävää tässä vaiheessa työelämässä oppimisen jaksoa?
- Missä asioissa opiskelija olisi tarvinnut lisää ohjausta tai tukea?
- Onko opiskelija kohdannut tilanteita, jotka tämä voinut tehdä ohjatusti, muttei saanut mahdollisuutta opiskelijana? Haluaako opiskelija kertoa tarkemmin näistä tilanteista?
Työpaikkaohjaajan tehtävänä on antaa palautetta opiskelijan työtoiminnasta ja osaamisen kehittymisestä. Opiskelijan oppimisen tukeminen edellyttää palautetta, joka kehittymisen polttoainetta. Palautteen antaminen on myös välittämistä. Onkin todella tärkeää osata antaa palautetta, ja ottaa sitä vastaan niin työpaikkaohjaajana kuin opiskelijana. Palautteen antaminen ja sen saaminen on itse asiassa palvelus, jonka tarkoituksena on auttaa opiskelijaa kehittymään. Jos opiskelija ei saa palautetta tai saa sitä asiattomasti esitettynä, opiskelijan motivaatio heikentyy, sitoutuminen vähenee ja voi aiheuttaa opiskelijassa turhia virheellisiä tulkintoja ja johtaa väärin ymmärryksiin. Ilman palautetta opiskelijan on myös lähes mahdotonta tietää, milloin hän on onnistunut työssään.
Työpaikkaohjaajan huoneentaulu palautteen antamisessa
Myönteinen, rakentava ja kehittävä palaute
- Konkretisoi ja perustele, mistä annat palautetta.
- Selvennä palautteen merkitys ja korosta tärkeyttä.
- Puhuttele ja osoita palaute henkilökohtaisesti.
- Anna palautetta asiayhteydessä.
- Sanoita palautteesi ymmärrettävästi ja selkeästi.
- Esitä palaute myönteisesti.
- Ole rehellinen palautteen antaja.
- Kuuntele ja kunnioita palautteen saajaa.
- Anna palaute huomioiden opiskelijan tavoitteet.
- Osoita kiinnostusta opiskelijan kehittymiseen.
- Luo opiskelijalle positiivisia odotuksia.
- Vältä ilmaisuja ”olen kuullut”, ”meillä on ollut tapana”, ”ei koskaan”, ”aina” sekä passiivilauseita.
- Vältä vihjailuja, voimasanoja ja sarkasmia.
- Anna palaute asioista tai osaamisesta, johon opiskelija voi aidosti vaikuttaa.
- Päätä palautteen antaminen myönteiseen onnistumiseen tai kiitokseen.
Ole hyvä, lataa ja tulosta itsellesi
Voit kiinnittää huoneentaulun oman työpisteesi seinälle tai vaikkapa kahvihuoneen ilmoitustaululle.
5. Jatkotoimenpiteistä sopiminen
Ohjauskeskusteluissa on tärkeää sopia siitä, miten työelämässä oppimista jatketaan. Keskustelun ydintä on tunnistaa onnistumiset ja kehittämisen paikat niin opiskelijan oppimisen sisällöissä kuin ohjausyhteistyön toimintatavoissa. Koska ohjauskeskustelujen kuljettaminen on tietoinen prosessi, jota toistetaan aina uudelleen ja uudelleen, siinä ei saa tuudittautua toteamuksiin. Ohjauskeskustelu päätetään aina opiskelijan kanssa siihen, mitä tehdään seuraavaksi, kuka tekee, milloin tekee ja mitä tuloksia voidaan odottaa. Ohjauskeskustelussa toimitaan syklimäisesti, mikä tarkoittaa, että jokaisessa ohjauskeskustelussa edetään soveltuvin osin käsitellen kaikki ohjaus- ja palauteprosessin vaiheet (kohdat 1-6).
Työpaikkaohjaaja sopii opiskelijan kanssa mm. seuraavista asioista:
- Mihin asioihin / työtehtäviin opiskelija panostaa seuraavien kuukausien aikana?
- Millaista osaamista ne kehittävät?
- Miten opiskelija seuraa oman osaamisesi kehittymistä?
- Miten työpaikkaohjaajana tuet näissä pyrkimyksissä?
Sovitut muutokset ja/tai täydennykset opiskelija kirjaa omaan HOKSiinsa. Työpaikkaohjaaja ei tee kirjauksia, vaan opiskelijaa velvoitetaan tekemään ja dokumentoimaan omaa oppimisprosessiaan koskevat muutokset. HOKS on opiskelijan oma suunnitelma, josta hän myös vastaa. Työpaikkaohjaajan kannattaa myös lisätä asteittain opiskelijan vastuuttamista. Työpaikkaohjaaja korostaa ja sopii, että opiskelija ylläpitää kumulatiivista muistiota osaamisen kehittymisestään käydyistä keskusteluista ja sovituista kehittämistoimista. Näin opiskelijasta kasvaa oman osaamisensa vastuunkantaja, joka odottaa päästä kertomaan seuraavassa ohjauskeskustelussa siitä, mitä on tapahtunut, mitä on oppinut, missä on yhteisiä onnistumisia syntynyt jne…
6. Ennen seuraavaa palautekeskustelua
Ohjauskeskustelut on hyvä päättää, että työpaikkaohjaaja kertoo konkreettisesti, mitä hän odottaa opiskelijalta ennen seuraavaa ohjauskeskustelua. Näin toimien ohjataan opiskelijaa reflektoimaan omaa tekemisistään, osaamisen arviointia, onnistumisten ja kehittämiskohteiden tunnistamista, omien ratkaisujen esille tuomista ja ennen kaikkea prosessoimaan omaa oppimisprosessiaan kokonaisvaltaisesti.
Työpaikkaohjaaja odottaa opiskelijalta seuraavassa ohjauskeskustelussa ”tilannekatsausta”, jota työpaikkaohjaaja voi avata esim. seuraavalla tavalla.
- Miten sovitut asiat / työtehtävät on toteutuneet?
- Miten opiskelijan osaaminen on kehittynyt?
- Missä asioissa opiskelija olisi voinut / halunnut toimia toisin kehittääkseen itseään?
- Mitä muutoksia on tarvetta tehdä koetun, opittujen asioiden ja/tai osaamisen kehittymisen kannalta?
- Miten opiskelija on yhdistänyt muissa oppimisympäristöissä (esim. lähikoulutusjaksot, verkkokoulutus, itsenäinen opiskelua) hankittua osaamista työtehtäviensä tekemisessä?
- Mitä uutta tai muuten huomioitavia asioita opiskelija haluaa jakaa työyhteisölle?
Työpaikkaohjaajan keskeiset tekemistä kuvaavia verbit ovat: Valmenna, keskustele, ole läsnä, motivoi, tue, anna ja vastaanota palautetta.
Lopuksi
Kiitos, että olet lukenut kirjoitussarjaani työelämässä oppimisesta. Haastan sinut kehittämään itseäsi muuttuvan työelämän mukaan. Toivottavasti näkemykseni saivat sinut pohtimaan toimintaasi, oletpa opiskelija, opettaja, työelämän edustaja tai asiasta muutoin kiinnostunut. Tehdään yhdessä monipuolisempia ja kehittyneempiä osaajia työ- ja elinkeinoelämään.
Näkemyksiä työelämässä oppimisen pedagogiikasta -kirjoitussarja
Olen kirjoittanut blogitekstit kuvatakseni työelämässä oppimisen ja erityisesti oppisopimuskoulutuksen erinomaisuutta. Olen tuonut esiin kehittämisen näkökulmaa työelämässä oppimisen suunnitteluun, järjestämiseen ja osaamisen kehittymisestä annettavan palautteeseen.
Blogisarjan osat
– Juureva tapa hankkia ammattitaitoa (julkaistu 9.12.2022)
– Tunnista osaaminen - työelämässä oppimisen ydintä (julkaistu 12.1.2023)
– Osaamisen hankkiminen oppisopimuskoulutuksessa (julkaistu 19.1.2023)
– Suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen ja kehittymisestä annettava palaute (julkaistu 26.1.2023)
– Työpaikkaohjaajan muistilista ohjauskeskusteluille
Kirjoittaja toimii Taitotalossa kehitysvastaavana ja oppisopimuspäällikkönä. Hän on ammatillisen koulutuksen asiantuntija ja moniottelija, joka hengittää ammatillisia tutkintoja ja elää osaamisen kehittämisestä. Hänen tehtävänä on uudistaa, kehittää ja samalla varmistaa oppisopimuskoulutuksen, ja yleensäkin työpaikalla järjestettävää koulutuksen, toimeenpanoa yhteistyössä koko henkilöstön kanssa.
