Osaamisen hankkiminen oppisopimuskoulutuksessa | Näkemyksiä työelämässä oppimisen pedagogiikasta -kirjoitussarja Blogi

Työelämässä oppimiselle määritettyjen työtehtävien kautta hankittava osaaminen voidaan osittaa tapahtuvaksi tutkinnon osittain. Käytännössä voi olla haastavaa lokeroida osaamisen hankkimista tapahtuvaksi vain yksittäisessä tutkinnon osassa. Opiskelija käytännössä tekee niitä töitä, joita yrityksessä kulloinkin on tehtävä. Toisin sanoen työtehtävien ajoittaminen on vaikeaa siten, että ne lineaarisesti ja suoraviivaisesti tukisivat oppimisprosessia.

Vielä haastavampaa on kytkeä oppilaitoksessa järjestettävät koulutustapahtumat opiskelijan työtehtävien tukemiseen ajallisesti. On hyvin tavallista, että opiskelija tarvitsisi jotain esimerkiksi asentamiseen liittyvää tietoa työkohteessa juuri tänään, mutta aihetta ja tarvittavaa tietosisältöä koskeva koulutus on ajoitettu ja sovittu tapahtuvaksi oppilaitoksessa opiskelijan HOKSissa vasta yli puolen vuoden päässä.

Edellä kuvatut haasteet kuvaavat osaamisen hankkimisen monikerroksellisuutta sekä oppimisprosessin ja -tulosten tarkastelun välttämättömyyttä eri oppimisympäristöissä.

Kuvassa 3 esitetyssä mallissa on tunnistettavissa useita haasteita opiskelijan oppimisprosessin laadun kannalta. Näitä ovat muun muassa

• oletus, että opiskelijan osaamisen kehittyminen tapahtuu tuloksellisesti pääsääntöisesti lineaarisesti oppilaitoksessa järjestettyjen koulutusten mukaisesti
• opiskeltavat sisällöt oppilaitoksessa määräytyvät keskeisiä työtehtäviä lukuun ottamatta koulutuksen järjestäjälle soveltuvina ajankohtina
• näytöt on kytketty järjestettävän koulutuksen aikataulutukseen, ei opiskelijan osaamisen kehittymiseen
• muissa oppimisympäristöissä tapahtuva osaamisen hankkiminen (lähikoulutusjaksot, verkkokurssit) on ajallisesti sidottu ko. tutkinnon osan koulutussisältöihin, eikä niitä ole suunniteltu käytettäväksi/saavutettaviksi oppisopimusopiskelijan tosiasiallisiin osaamisen kehittämistarpeisiin liittyvissä työtilanteisissa silloin, kun hän niitä tarvitsisi työssään.

Osaamis- ja työelämäperusteisesti suunnitellen oppisopimuskoulutuksessa olisi syytä tehdä kohtuullisia muutoksia edellä kuvattuun malliin verrattuna. Tärkeintä on pitää kiinni siitä, että opiskelijan HOKSissa keskeisten työtehtävien sopiminen tehdään aina yhdessä työpaikkaohjaajan, työnantajan, opiskelijan ja koulutuksen järjestäjän kanssa.

Kouluttaja tuo HOKSilta sopimisen tietopohjaksi siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä osaamista hänen tulisi vielä hankkia saavuttaakseen tutkinnossa vaadittavan osaamisen. Työnantaja vastaavasti selventää osaltaan, millaisia osaamisen hankkimisen mahdollisuuksia yritys voi tarjota. Näitä ovat muun muassa tämänhetkiset ja tulevat työtehtävät, mahdolliset työyksiköt oppimisympäristönä ja niiden työprosessit, yrityksen tuotannon ja palvelujen kuvaukset, näkemys lähitulevaisuuden tuotannosta ja palveluista sekä opiskelijan mahdollisuudet aidosti osallistua työn tekemiseen tavoitteen mukaisissa työtehtävissä.

Oppia työtä tekemällä vai oppia tekemään työtä

Työpaikkaohjaajan tehtävänä on yhdessä ammatillisen kouluttajan kanssa työpaikkakohtaistaa, eli määrittää keskeiset työtehtävät yhdistämällä opiskelijan HOKSissa tunnistetut osaamisen kehittämiskohteet ja työpaikan tarjoamat työmahdollisuudet. Oleellista on samalla keskustella osaamisista, jotta muodostetaan yhteinen näkemys, miksi ko. työtehtäviä tehdään. Tätä tarkoitusta palvelee erinomaisesti edellisessä blogissani kuvattu taulukko (kuva 2) osaamiskokonaisuuksista ja sitä pienemmistä osaamisista. Niiden pohjalta voidaan sopia oppimisen tukemisesta ja päättää suunnitelmallisesti osaamisen kehittymisen seurantamenetelmistä. Opiskelijan tehtävä on toimia aktiivisena ja sitoutuneena oppijana.

Kun on olemassa yhteinen ymmärrys siitä, mitä osaamista opiskelijalla pitää olla, jotta hän osaa tehdä keskeisiä työtehtäviä, on syytä tarkastella, millä muulla tavoin voidaan työpaikalla tapahtuvaa osaamisen hankkimista täydentää. Pyrkimyksenä tulee olla, että opiskelijan mahdollisuuksia oppia tuetaan tarjoamalla tämän käyttöön kattavasti ja helposti saavuttaen materiaalia, ohjeita, tehtäviä ja tarjotaan vinkkejä. Nämä koulutuspalvelut ovat tarjolla opiskelijalle 24/7. Ne voivat olla videoita, kuvia, tekstiä, linkkejä, case-esimerkkejä, jotka ovat älylaitteella vaivattomasti saatavilla aina opiskelijan tieto- ja osaamistarpeen mukaan. Tavoitteena on tukea oppisopimusopiskelijan oppimista kaikissa työtilanteissa ja myös opiskelijan omaehtoista opiskelua vapaa-ajalla.

Kuvan 4 ja edellä kuvatun toimintatapamuutoksen tuloksena oppisopimuskoulutuksessa on mahdollista saavuttaa merkittäviä hyötyjä, joita ovat muun muassa seuraavat:

• Tutkinnon osittain (TO1, TO2 jne…) määritetään ja aikataulutetaan opiskelijan keskeiset työtehtävät työpaikkaohjaajan kanssa yhteistyössä niin, että työtehtävät on sovittu yrityksen tuotannosta ja/tai palveluista (esim. T3a, T3b, T3c jne…).
• Opiskelijan osaamisen hankkiminen suunnitellaan ja kehittymistä seurataan vertaamalla edistymistä tunnistettuihin osaamisen kehittämiskohteisiin. Opiskelijan osaaminen ymmärretään laajemmin (kuva 2) kuin vain tietona ja taitoina.
• Opiskelija voi hankkia osaamista laaja-alaisemmin työssään kuin pelkästään työtehtäviä tekemällä, kun hänellä on käytettävissä ajallisesti rajoittamattomat koulutuksen järjestäjän digitaalisen koulutuspalvelut sekä sovittu ohjauspalvelu.
• Opiskelijan oppimisprosessia tuetaan työpajoilla ja oppimisprosessin ohjaustapaamisilla, joita järjestetään tarvittaessa koulutuksen järjestäjän tiloissa ja/tai opiskelijan työpaikalla.
• Opiskelijan valmiutta näyttöihin arvioidaan, näytöt aikataulutetaan ja järjestetään opiskelijan yksilöllisen osaamisen kehittymisen mukaisesti.

Opiskelijan oppiminen mahdollistetaan tapahtuvaksi osana työtä, mutta hyvin suunnitelmallisesti. Suunnitelmallisuus lisää ja korostaa tietoista oppimisprosessia, muttei suinkaan poissulje tiedostamattomia ja yllättäviä oppimistilanteita. Opiskelijan oppimista tuetaan, seurataan ja ohjataan valmentavasti ja kannustavasti. Toimintatapa vahvistaa opiskelijan kiinnostusta, innostusta ja tavoitteellisuutta saavuttaa tutkinnossa vaadittava osaaminen ollen samalla tuettu joustava yksilöllinen opintopolku.

Näkemyksiä työelämässä oppimisen pedagogiikasta -kirjoitussarja

Olen kirjoittanut blogitekstit kuvatakseni työelämässä oppimisen ja erityisesti oppisopimuskoulutuksen erinomaisuutta. Olen tuonut esiin kehittämisen näkökulmaa työelämässä oppimisen suunnitteluun, järjestämiseen ja osaamisen kehittymisestä annettavan palautteeseen.

Blogisarjan osat 

• Juureva tapa hankkia ammattitaitoa (julkaistu 9.12.2022)
• Tunnista osaaminen - työelämässä oppimisen ydintä (julkaistu 12.1.2023)
• Osaamisen hankkiminen oppisopimuskoulutuksessa
• Suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen ja kehittymisestä annettava palaute (julkaistu 26.1.2023)
• Työpaikkaohjaajan muistilista ohjauskeskusteluille (julkaistu 2.2.2023)

Kirjoittaja toimii Taitotalossa kehitysvastaavana ja oppisopimuspäällikkönä. Hän on ammatillisen koulutuksen asiantuntija ja moniottelija, joka hengittää ammatillisia tutkintoja ja elää osaamisen kehittämisestä. Hänen tehtävänä on uudistaa, kehittää ja samalla varmistaa oppisopimuskoulutuksen, ja yleensäkin työpaikalla järjestettävää koulutuksen, toimeenpanoa yhteistyössä koko henkilöstön kanssa.