21.1.2021
– Se oli irtisanomispuhelu esimieheltä, toteaa Sanna-Mari Laitinen. – Se oli shokki, hän lisää.
Sanna-Mari Laitinen työskenteli viestintäpäällikkönä teollisuuden pörssiyhtiössä. Kun irtisanomispuhelu tuli, työvelvoite loppui saman tien. Seuraavana päivänä ei ollut aamulla enää töitä. Silti jotain oli tehtävä. Töitä oli saatava. Pienet lapset, oman elämän taloudellinen vastuu ja kaikki tähän liittyvät asiat painoivat päälle kuin iso kivimurikka.
Tuotannolliset ja taloudelliset syyt
Sanna-Marin irtosanomiseen johtivat tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Yritys oli aikaisemmin ostanut kilpailijansa ja fuusion myötä talossa oli kolme viestinnän ja markkinoinnin parissa työskentelevää päällikkötason henkilöä, mutta vain yksi työpaikka heille kaikille. Yhteistoimintaneuvottelut olivat kestäneet jo joitain viikkoja, lomautuksista oli puhuttu, irtisanottavien lukumäärä oli kerrottu.
Irtisanominen oli shokki.
Töitä oli paljon ja lähes kahdeksan vuotta talossa ollut Sanna-Mari painoi täyttä päivää. Hän piti työstään, oli siinä hyvä ja kirsikkana kakussa olivat mukavat työkaverit.
Maaliskuussa 2020 elettiin koronakauden alkuaikoja
Samaan aikaan kun Sanna-Mari sai tietää olevansa irtisanottu, Suomessa ja maailmalla ihmiset hamstrasivat vessapaperia. Kaikki oli sekaisin koronaviruspandemian vuoksi. Yritysten rekrytoinnin olivat pysähdyksissä. Osalla työtä oli valtavasti etätyöhön siirtymisen takia, jotkut joutuivat lomautetuiksi ja joillakin työt loppuivat koronasta johtuvan talouden pysähtymisen vuoksi.
Sanna-Marin työnantajan irtisanomiset eivät johtuneet koronasta, mutta osuivat harmittavasti samaan aikaan maailmanlaajuisen koronakatastrofin kanssa.
Muutosturva ei ollut Sanna-Marille aiemmin tuttu edes käsitteenä
Irtisanominen hoidettiin puhelimitse, koska myös Sanna-Mari oli siirtynyt etätöihin paria viikkoa aiemmin. Virallinen irtisanomisilmoitus liitteineen tuli sähköpostitse.
Lukukuittauksen jälkeen kesti viikon, ennen kuin irtisanomisshokista toipuva Sanna-Mari avasi sähköpostin uudelleen. Silloin hän sai tietää muutosturvasta, josta ei ollut aiemmin edes kuullut.
Muutosturva on lakisääteinen palvelu, jossa irtisanova työnantaja tarjoaa irtisanotulle tukea uudelleen työllistymiseen. Sanna-Mari tarttui tarjoukseen ja otti yhteyttä kouluttajana Taitotalossa työskentelevään Jenni Aaltoseen. Hän on yksi Taitotalon uravalmentajista. Siitä alkoi Sanna-Marin matka uudelleentyöllistymiseen.
Työnhakutekniset asiat ensimmäisenä kuntoon
Ensimmäiseksi Sanna-Mari sai tietää, millaisia palveluita hänellä on nyt käytettävissään. Töitä hän ei ollut hakenut kahdeksaan vuoteen, joten moni asia oli silläkin saralla muuttunut. Pian hänen ansioluettelonsa oli päivitetty sekä työhakemuksia oli trimmattu ja tarkennettu. Hänellä oli myös käsitys visuaalisesta CV:stä, joka on nykyään hänen alallansa arkipäivää sekä hallussaan videohaastatteluun osallistumisen perusteet.
Muutosturvaan kuuluvassa uravalmennuksessa käytiin läpi sekä konkreettisia työnhakuun liittyviä asioita, mutta Sanna-Mari kokee saaneensa siitä paljon myös henkistä tukea, tsemppausta ja asioiden oikeisiin mittasuhteisiin laittamista.
Uravalmennustapaamisia oli aluksi noin kerran viikossa kahden kuukauden ajan. Alkukesällä ne harvenivat.
Huhti-, touko- ja kesäkuun päiväohjelmaan kuului työ nimeltä työnhaku
Kevään aikana Sanna-Mari vei joka arkiaamu lapset tarhaan ja aloitti aktiivisen työnhaun netissä: Duunitori, Oikotie, MOL ja LinkedIn. Hän kartoitti kiinnostavia paikkoja ja haki niihin.
Hän haki myös ei-päällikkötehtäviin, jotka muuten vastasivat hänen osaamistaan. Uravalmennuksesta hän sai strategista ajattelutukea myös siihen, miten mahdollinen ei-päällikkötasoinen työpaikka vaikuttaisi hänen urakehitykseensä.
Yhteensä Sanna-Mari lähetti työttömyysaikanaan noin kolmisenkymmentä personoitua ja hyvin valmisteltua työhakemusta. Viestintätehtävät ovat siinä mielessä kiitollisia, että niitä voit tehdä yrityksissä toimialasta riippumatta.
Aktiivinen työnhaku oli täysipäiväistä työtä.
Sanna-Marilla oli hyvä koulutus, sopivasti työkokemusta ja muutenkin hyvät edellytykset uudelleentyöllistymiseen irtisanomisen aikaan.
Eräänä päivänä hänellä oli kolme haastattelua. Ensimmäinen kymmeneltä, johon hän oli tehnyt ennakkotehtäviä edellisenä iltana lasten mentyä nukkumaan. Seuraavat haastattelut olivat puolilta päivin ja kahdelta.
Kaikki päivät eivät olleet tosin yhtä kiireisiä, mutta aktiivinen työnhaku oli silti täysipäiväinen työ. Yhteensä hän kävi noin viidessätoista haastattelussa. Suurin osa niistä oli etähaastatteluja Teamsin välityksellä, koska korona-aikaan iso osa asioista tapahtui etänä.
Uravalmentaja auttaa takaisin pinnalle, jos tuntuu, että vajoaa
Hyvät hakemukset ja sopiva CV vauhdittivat haastatteluihin pääsyä. Kilpailu paikoista oli kuitenkin kovaa.
– Pääsin aika hyvin haastatteluihin, Sanna-Mari myöntää. – Joka kerran innostuin uudesta paikasta ja olin toiveikas, varsinkin haastatteluiden jälkeen. Sitten aina kun kuulin, että valinta ei nyt tällä kertaa kohdistunut minuun, se oli henkisesti hyvin raskasta. Alun perin jo irtisanominen heikensi itsetuntoa monella tasolla. Aloin uskomaan, että olen huono ja kelvoton työntekijä ja surkea ihminen, kun en kelpaa, Sanna-Mari muistelee kevättä.
– Jenni auttoi minut aina omasta surkeasta olostani pois sparraamalla myös henkistä puolta. Hän osasi kääntää hylkäämisistä pahoitetun mieleni laittamalla asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Hän riemuitsi jokaisesta haastattelusta, kannusti, ohjasi eteenpäin, tsemppasi ja sai minut ymmärtämään, että vaikka vielä ei olekaan tärpännyt, en ole huono hakija, Sanna-Mari toteaa.
– Kannustaminen oli ihan yhtä tärkeää, kuin saamani konkreettiset ohjeet. Iso apu oli myös siitä, että pääsin kolmeen itselleni tärkeään koulutukseen, joilla täydensin osaamistani juuri kriittisiltä kohdilta, Sanna-Mari iloitsee.
Kahden kuukauden irtisanomisajan ja 28 työttömyyspäivän jälkeen tärppäsi
Kun uusi työpaikka lopulta löytyi, oli Sanna-Marilla samaan aikaan kolme muutakin rekrytointiprosessia päällä. Hän otti tarjotun paikan vastaan ja ilmoitti saman tien muille rekrytoijille, että ei ole enää heidän käytettävissään. Hänestä tuli viestintäpäällikkö Validialle, sote-alalla toimivaan yritykseen.
Jälkikäteen katsottuna uudelleentyöllistymisprosessi kesti yllättävän vähän aikaa. Kolmessa kuukaudessa Sanna-Marilla oli uusi, omia taitoja ja kokemusta vastaava vakituinen työpaikka. Onnellisesta lopusta huolimatta ei pidä aliarvioida työttömyyden tuomaa epävarmuutta sillä hetkellä, kun tulevaisuudesta ei vielä ollut tietoa. Se on iso asia taloudellisesti, mutta myös henkisen hyvinvoinnin kannalta.
– En ole katkera entiselle työnantajalle irtisanomisestani. Se kyllä kirpaisi todella lujaa, mutta ymmärrän, että irtisanomisen syyt eivät kohdistuneet minuun henkilökohtaisesti, toteaa Sanna-Mari.
Elämä kantaa ja prosessi opettaa
Uudelleentyöllistymisprosessin aikana Sanna-Mari kertoo oppineensa lisää omasta ammattitaidostaan.
– Opin määrittelemään, missä olen hyvä. Opin sen, että olen oikealla alalla ja minulla on ammattitaitoa tehdä monipuolisesti näitä tehtäviä. Opin fokusoimaan kiinnostuksen kohteita. Ja sitä, missä haluan vielä kehittyä, hän tiivistää.
Opin määrittelemään, missä olen hyvä.
– Aluksi häpesin ja peittelin irtisanomistani, mutta sitten päätin kertoa tilanteestani ja sen syistä avoimesti kaikille ja muun muassa LinkedInissä. Sain paljon yhteydenottoja, suositteluja ja tsemppiviestejä. Niillä viesteillä oli hurja voima viedä minua eteenpäin, Sanna-Mari kertoo. Hän kannustaa irtisanottuja kertomaan avoimesti tilanteesta.
– Välillä elämä pakottaa muutokseen kriisin kautta. Siitä voi päästä eteenpäin ja saada tilalle jotain parempaa tai vähintäänkin saman arvoista. Minulle kävi niin, hän lopettaa hymyillen.
Lisätietoja
Taitotalon muutosturvapalvelut on tehokas ja turvallinen valinta
Lue lisää aiheesta
