13.3.2025
Espoon Asuntojen tekninen päällikkö Kimmo Heinonen kertoo, että he olivat pilotoineet tahtituotantoa ensimmäisen kerran 111 huoneiston keittiökorjauksissa vuonna 2022. Pilotista tuli asukastyytyväisyyden näkökulmasta sen verran hyviä kokemuksia, että tahtituotantoa haluttiin hyödyntää uudestaan. Tällä kertaa haluttiin kuitenkin ensin panostaa tahtituotannon koulutukseen. Yhteistyökumppaniksi valikoitui Taitotalo, joka toteutti koulutuksen syksyllä 2022. Taitotalossa koulutuksen toteuttaminen oli koulutusasiantuntija Sari Herralan vastuulla.
Tahtituotanto poistaa korjausrakentamisen hukka-aikaa
Tahtituotannossa korjausrakentamisen työvaiheet etenevät tiiviimmässä tahdissa kuin perinteisesti on totuttu. Käytännössä tämä tarkoittaa ensinnäkin työvaiheiden tarkempaa suunnittelua ja jaksottamista hankkeen suunnittelun yhteydessä. Toiseksi keskittymistä vuorovaikutukseen, laatuun ja virheettömään työhön sekä jämptiin työnjohtotyöhön varsinaisen korjausrakentamisen aikana. Lopputuloksena syntyy laadukkaampi kokonaisuus, jossa ei ole tarvetta jälkikorjauksille.
– Tahtituotanto ja Lean-ajattelu ovat varmasti jollakin tapaa jokaisen urakoitsijan tavoitteita. Silloin hukka-aikaa ja hukka-ajasta maksamista olisi mahdollisimman vähän, sanoo Heinonen.
Espoon Asuntojen tahtituotantohanke
Espoon Asunnot toteutti vuonna 2024 erillis-wc:iden uudistamisen kolmessa kohteessa tahtituotantoon perustuvalla korjaushankemallilla. Hanke suunniteltiin ja tarjouspyyntöasiakirjat laadittiin loppuvuodesta 2023 ja alkutalvesta 2024, jonka jälkeen hanke kilpailutettiin julkisesti. Kimmo Heinonen kertoo, että hankkeen suunnitteluun ja kilpailutusasiakirjojen laadintaan osallistui koko Espoon Asuntojen ylläpidon tekninen tiimi. Varsinaista korjaushanketta lähtivät vetämään tilaajan edustajina ylläpitopäällikkö Marko Tirkkonen ja tekninen isännöitsijä Pekka Pitkänen.
Tirkkonen kertoo, että yhden wc:n korjausaikataulun tavoitteeksi asetettiin viisi työpäivää. Perinteisesti Espoon Asunnoilla wc-korjaukselle on annettu 10 työpäivää aikaa. Ylläpidon teknisessä tiimissä pyrittiin löytämään wc-korjaukselle optimiaika, joka täyttäisi yrityksen tavoitteen ja olisi käytännössä myös tehtävissä hyvällä työn jaksottamisella ja suunnittelulla. Tavoitteena oli myös vähentää asukkaalle tulevaa haittaa 14 päivästä 5–7 päivään. Kaikkiin kolmeen kohteeseen valittiin kilpailutuksessa sama urakoitsija, jonka tehtävänä oli toteuttaa wc:iden korjaus kilpailutuksen yhteydessä laatimansa projektisuunnitelman ja kohdekohtaisten tahtituotantoaikataulujen mukaisesti. Tirkkonen mainitsee, että he mittasivat etukäteen tilojen kosteudet, jotta urakoitsijan olisi helpompi tehdä työvaiheiden jaksottaminen. Ennen korjausten aloittamista tehtiin myös tasoitteen ja kiinnityslaastin tuotekehitystä yhdessä toimittajan ja urakoitsijan kanssa, jotta tuotteen kuivumisaika mahdollistaisi tahdin ylläpidon.
Kokemuksia tahtituotannosta
Pitkänen kertoo, että aikataulullisesti ensimmäisessä kohteessa tahtituotannon tavoiteaikataulu toteutui 95-prosenttisesti ja toisessa kohteessa 75-prosenttisesti. Kolmannessa kohteessa onnistuttiin tavoiteaikataulussa uudistamaan vain kaksi wc:tä kahdestatoista, sillä kohteessa havaittiin monessa wc:ssä kosteutta, joka aiheutti tarpeen kuivata tiloja. Huolimatta kuivauksesta tavoiteaikataulun ylitys oli vain 1–2 päivää wc:tä kohden, jolloin wc:n keskimääräinen korjausaika oli 6,1 päivää.
– Viisi työpäivää on ihan riittävä aika erillis-wc:n korjaamiseen. Viimeiset tehtiin neljässä päivässä. Vielä paremmalla valvonnalla ei tule edes kiire, toteaa Tirkkonen.
– Asukastyytyväisyyskyselyssä palautteiden keskiarvo asteikolla 1–5 oli korjauskohteesta riippuen 4,2–4,6. Palautteiden keskiarvo on erittäin hyvä. Jopa alin arvosana on kymmenyksen parempi kuin Espoon Asuntojen korjausrakentamisen hankkeiden yleinen asukaspalautteiden keskiarvo, toteaa Heinonen.
Kehityskohteena Tirkkonen, Pitkänen ja Heinonen näkevät urakoitsijan henkilöstön paremman perehdyttämisen tahtituotantomalliin. He ovat sitä mieltä, että tilaajana heidän täytyy perehdyttää urakoitsijaa kaikilla henkilöstötasoilla jatkossa paremmin tahtituotantoon. Tirkkoselle ja Pitkäselle oli jäänyt vaikutelma, että urakoitsijan johdossa ei täysin ymmärretty mistä tahtituotannossa on kyse ja työnjohtajat kokivat, että aikataulu oli tiukka eikä virheisiin ollut varaa. He eivät myöskään havainneet työntekijöiden keskinäistä keskustelua ja työn luovutusta seuraavaan tahtiin, eivätkä 0-virhe ajattelua. Ne kaikki ovat keskeisiä toimintoja tahtituotannossa.
Koulutus tuki tahtituotannon suunnittelua ja toi lisäarvoa
– Henkikohtaisesti täytyy sanoa, että aika hiljaista olisi ollut tehdä tämä homma, jos ei olisi tuota koulutusta ollut, sanoo Tirkkonen.
Tahtituotanto oli hänelle uusi, vaikka olikin jotakin lukenut Rakennuslehdestä.
Pitkänen oli kuullut, mitä tahtituotannossa haetaan. Hän sanoo, että jos kylmiltään olisi pitänyt lähteä suunnittelemaan tahtituotantoa, niin ei välttämättä olisi tullut niitä ajatuksia, joita nyt toteutettiin, joten koulutus oli ihan paikallaan.
Myös Heinonen kokee koulutuksen olleen hyödyllinen.
– Saatiin yhdessä pohtia tähän erillisvessahankkeeseen liittyviä asioita ja mitä esimerkiksi materiaali vaikuttaa. Saatiin oikeasti suhteutettua tahtituotanto, aikajänne, työvaiheet jne. juuri tähän hankkeeseen sopiviksi, summaa Heinonen.
Hänen mielestään erityisen arvokasta oli yhdessä tekeminen.
– Matka jatkuu. Meillä on vielä vähän kehitettävää. Meillä on ollut napakkaakin keskustelua kosteusmittauksen tekemisestä ja siitä mikä on meille tehokkain tapa. On varmaan muitakin kohtia mitä kehitetään ja miten tehdään jatkossa, summaa Tirkkonen.
Tutustu tarkemmin
Toiminnan kehittäminen ja Lean
Lue myös: Suurin suomalainen laasti-, hiekka- ja pinnoitustuotteiden kehittäjä ja valmistaja Fescon tehosti toimintaansa lean-koulutuksella
Teksti: Sari Herrala
