Huono osaamisen johtaminen on nousemassa kansantalouden pullonkaulaksi

Pari vuotta sitten osaajapula käsitteenä ei ollut kovin tunnettu. Nykyään siihen törmää jatkuvasti.

1.2.2022

Julkisen keskustelun painopiste osaamisen ja henkilöstön saatavuuden näkökulmasta on siirtynyt rakenteellisen työttömyyden ongelmasta osaamispääoman kehittämiseen ja hallintaan. Osaamattomuus johtaa osaamista on nousemassa kansantalouden pullonkaulaksi.

Se, että osaamista ei johdeta tulevaisuuslähtöisesti, on pitkällä aikavälillä kestämätöntä. Vaikka maailmanlaajuinen pandemiatilanne on tuonut osaamisen johtamiseen aivan uudenlaisia haasteita, tulevaisuuslähtöistä osaamisen johtamista ei tapahdu riittävästi valtakunnallisella tasolla, yritys- tai julkisorganisaatiotasosta puhumattakaan. Tässäkin asiassa sanonta, harvinaiset poikkeukset vahvistavat säännön, pitää paikkaansa.

Erota osaamisen johtaminen ja kehittäminen

On tärkeää erottaa, miten osaamisen johtaminen ja osaamisen kehittäminen eroavat toisistaan. Osaamisen johtaminen on sen keinovalikoiman systemaattista johtamista, jolla varmistetaan tulevaisuudessa tarvittava osaaminen oikeille henkilöille, oikeilla hetkillä ja oikeissa paikoissa. Osaamisen kehittämistä ovat puolestaan toimenpiteet, joilla tuo tarvittava osaaminen arjessa saadaan aikaan: koulutukset, valmennukset, rekrytoinnit, sisäiset liikkuvuudet, hiljaisen tiedon hallinta ja monet muut menettelyt ja keinot.

Keinoja osaamisen kehittämiseen on paljon, mutta valitettavasti useimmiten niitä hyödynnetään reaktiivisesti. Silloin on jo liian myöhäistä. Jos osaamisen kehittäminen ei ole strategialähtöistä, on esimerkiksi kilpailu samoista osaajista muiden toimialan toimijoiden kanssa vääjäämätöntä. Joidenkin osaamisten näkökulmasta pakkorakotilanne on hankala toimialariippumattomastikin.

Johda osaamista tulevaisuus edellä

Toiminnan ja liiketoiminnan kehittämisessä pitkäjänteinen proaktiivisuus on arkipäivää. Osaamisen johtaminen saadaan tulevaisuuspohjaiseksi systemaattisella strategiatyöllä. Sen tulee olla kiinteä osa yrityksen kaikkea muutakin johtamista. Osaamisen johtamisen potentiaali hyödynnetään kokonaisuudessa käyttöön ottamalla muutama yksinkertainen, mutta määrätietoinen askel.

Julkaisen nämä stepit kolmena peräkkäisenä Miten temppu tehdään? -blogina. Blogikirjoitusteni aiheet ovat strategiasta konkreettisiin tulevaisuuden osaamistarpeisiin, miten osaamisen johtaminen toimii oleellisena osana organisaation johtamista ja miten tämä sitten käytännössä saadaan aikaan kehitystoimenpiteenä.

Kun toimittaja kysyi Tieto-Evryssä työskentelevältä Jenni Tyynelältä osaajapulasta, Tyynelä vastasi, että osaajapulaa ei ole. Hän lisäsi: ”Työvoiman saatavuus varmistetaan vuosia etukäteen yrityksen strategiassa. Yritysten pitää ennakoida jo strategiavaiheessa, mitä kyvykkyyksiä se tarvitsee, ja säätää henkilöstön rekrytointia ja koulutusta sen mukaan. Näin osaamisvajetta voidaan ennaltaehkäistä.” (Luotola, 2021.)

Seuraava blogini Strategiasta konkreettisiin tulevaisuuden osaamistarpeisiin, ilmestyy 11.2.2022.

Kirjoittaja on Taitotalon senior advisor, change management Jouni Simonen. Simonen tukee asiakkaiden muutos-, prosessi- ja osaamisenjohtamista konsultoiden ja valmentaen johtoa sekä esimiehiä. Simosella on kansallistakin tunnustusta saanutta kokemusta erittäin laaja-alaisesta strategiatyöstä muutosten johtamiseen ja muutoksia tukevaan, osallistavaan fasilitointiin yrityksissä ja julkishallinnon organisaatioissa.

Lähteet:
Luotola, J. (5/21). Raha helpottaa osaajapulaa. Insinööri-lehti, 28-31

Tämä blogikirjoitus on osa sarjaa, joka käsittelee osaamisen johtamista.